Viime tekstissä paljastin, että perheemme muuttaa tänä vuonna Wisconsinista takaisin Suomeen. Muutto on kohta pian käsillä ja lähtölaskenta on alkanut! Syyskuun kolmannella viikolla sanomme hyvästit ystävillemme, Tylerin perheelle ja naapurustollemme ja suuntaamme matkalaukkuinemme Espooseen.
Missä mennään muuton suhteen?
Käytännössä muutto on toteutusta vaille valmiina. Pakkaaminen on toki vielä hoitamatta, mutta ylimääräisten vaatteiden, peittojen ynnä muiden vakuumipakkaus ja säilöminen kaappien perukoille on jo hyvällä mallilla. Netflixit ja muut tilaukset täytyy myös perua, mutta se alkaa olla viimeisiä hoidettavia asioita jäähyväisjuhlan lisäksi.
Suomen päässä odottaa toki oma To Do -listansa, mutta sitä ei voi etukäteen valitettavasti hoitaa. Ensimmäisenä tällä listalla on DVV- ja KELA-vierailut, jotta Tyler saa hoidettua muuttoilmoituksen ja hankittua KELA- ja henkilökortit. Näiden jälkeen seuraavina vuorossa ovat puhelinliittymät, suomalaisen ajokortin hankinta ja pankkitilin avaaminen Tylerille. Kun paperisota Suomen päässä on hoidettu, voimme huokaista helpotuksesta ja keskittyä nauttimaan uudesta arjestamme.
Haen jo kuumeisesti töitä lokakuulle ja pidän samalla silmällä Tyleria varten työpaikkoja, joissa työkieli on englanti. Lasten päiväkotipaikat ovat Espoon varhaiskasvatuksen käsittelyssä. Toivottavasti pian saamme tietää, pääsevätkö lapset lähitarhaan vai joudummeko matkaamaan joka päivä vähän kauemmaksi. Iik!
Kesäinen Wisconsin
Kuviteltuja (tai todellisia) elämän ja arjen eroavaisuuksia
Arkemme tulee näyttämään Suomessa varmaankin aika erilaiselta nykyiseen verrattuna. Tällä hetkellä Tyler on suurimman osan viikosta kotona lasten kanssa vuorotyönsä ohella, sillä Emmi ei ole tarhassa ja Ashton on kesälomalla. Minä teen töitä kotoa käsin – usein pyjamassa – kolme päivää viikossa. Kahtena arkipäivänä laitan oikeat vaatteet päälle ja ajan toimistolle ihmisten ilmoille töihin.
Oletettavasti tulemme molemmat olemaan työpaikalla paikan päällä töissä. Kun lapset menevät Suomessa päiväkotiin, meidän täytyy uudestaan opetella ja hyväksyä herätyskelloon herääminen ja sen myötä aikataulutetut aamut. Vaikka tämä tulee olemaan iso muutos tämänhetkisiin aikatauluttomiin aamuihin, odotamme molemmat innoissamme säännöllisempää päivärytmiä. Syömme myös paljon ulkona ja valitettavan paljon pikaruokaa. McDonald’s ja Domino's Pizza ovat tuttuja ruokapöytämme vieraita. Haasteena tulee olemaan parempi ruokalistojen suunnittelu ja säännöllinen kaupassa käynti, mutta myös tämä muutos tulee olemaan tervetullut talouteemme.
Amerikkalaiseen tapaan olemme tottuneet ajamaan kaikkialle henkilöautolla. Vaikka tarkoituksenamme on hankkia Suomessa auto helpottamaan työmatkoja ja arjen liikkumista, tulevat kävely ja julkisten käyttö olemaan pääasialliset päivittäiset liikkumistapamme. Talvimyräköissä bussipysäkille ja takaisin taivaltamista en odota kyllä ollenkaan!
Ashton 4th of July -juhlahumussa
Huolenaiheita ja toiveita
Vaikka olemme innoissamme Suomeen muutosta, riittää asiassa myös murehdittavaa. Isot ja pienet kysymykset pyörivät sopeutumisen ympärillä. Miten lähinnä englanniksi kommunikoiva, suomea toki ymmärtävä Ashton sopeutuu suomenkieliseen viskariin? Mistä hänelle löytyy leikkiseuraa? Löydämmekö energiaa ja tekemistä pitkään Suomeen talveen Wisconsinin kuuman kesän jälkeen, jonka aikana Ashton sai leikkiä samanikäisten naapureidensa kanssa vapaasti ulkona aamusta iltaan? Kaikki varmasti tulee järjestymään, mutta hyppy tuntemattomaan ottaa murehtijaluonteeni päälle.
Toiveenamme on, että monet perheenjäsenemme ja ystävämme pääsisivät vierailemaan luonamme Suomessa sinä aikana, kun asumme Espoossa. Ensimmäinen vieraspaikka onkin jo tullut varatuksi, kun pitkäaikainen ystävämme ilmoitti vähän aikaa sitten varanneensa itselleen lennot Helsinkiin ja takaisin jo lokakuussa! Tyler pääsee leikkimään matkaopasta ja ehkä ystävän läsnäolo päivisin helpottaa hänen kulttuurishokkiaan sillä aikaa, kun minä olen toivottavasti töissä. Ashton on myös kyseisen ystävämme suuri fani, joten tutut kasvot helpottanevat hänenkin koti-ikäväänsä.
Toivottavasti Suomen syksy on tänä vuonna lempeä, sillä Wisconsinin pitkä ruska ja sweater weather ovat lellineet minut piloille. Ehkä syyskuun lopussa vielä ehdimme nauttia kahisevista lehdistä ennen kuin Suomelle tyypilliset syyssateet saapuvat. Fingers crossed! Talvella täytyy ottaa kaikki irti sisätiloista, ja onneksi lapsemme eivät pelkää kylmää ja märkää.
Kotieläintilalla Door Countyssa
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!
Seikkailuissa on aina jännittämisen aiheita. Onneksi jälkeläistemme perimässä on yli 50% suomalaista sisua, sillä Tylerinkin sukujuuret yltävät Suomeen asti. Menojalkaamme vipattaa jo kovin - täältä tullaan Suomi!
***
Iida Berg asuu amerikkalaisen miehensä ja lastensa kanssa reilun 70 000 asukkaan Appletonissa Wisconsinissa, jonne hän muutti helmikuussa 2016. Iida on suurimmaksi osaksi äiti ja vaimo, mutta hän yrittää myös kovasti toteuttaa itseään näiden määritelmien ulkopuolella.