Yhdysvaltain tilanne uskonnon ja politiikan kentillä on muuttunut olennaisesti parin viimeisen vuoden aikana. Yhtäältä ovat korkeimman oikeuden ja useiden osavaltioiden viimeaikaiset abortti- ja uskonvapauspäätökset kirvoittaneet vastustusta aborttimyönteisissä ja sukupuolivähemmistöjen asiaa ensiarvoistavissa väestönosissa. Mutta toisaalta on jo kauan jatkunut uskonnottomuuden nousu yhtäkkiä pysähtynyt ja kasvussa onkin nyt konservatiivisten herätyskristittyjen määrä. Kummatkin kehityskulut tulevat vaikuttamaan vuoden 2024 presidentinvaalien tulokseen. Mutta miten?
Arvokonservatiivien nousu
Läpi Donald Trumpin presidenttikauden toistettiin ahkerasti väittämää, joka mukaan tämän elämäntavoiltaan, arvoiltaan ja käyttäytymiseltään kuulemma syvästi epäkristillisen miehen kanssa liittoutuessaan yhdysvaltalaiset kristityt olivat lokaamassa mainettaan ja vetoavuuttaan. Tuon tuosta ennakoitiin sikäläisen kristillisen oikeiston tämän takia kohta koittavaa tuhoa ja ehkä kokonaisten sukupolvien vieraantumista kaikesta kirkkojen tarjoamasta. Mutta kävikin aivan toisin.
Pew Research Centerin kartoituksien mukaan herätyskristittyjen määrä itse asiassa kasvoi Trumpin aikana. Siinä missä itsensä tällaisiksi kristillistä oikeistoa kannattaviksi uskovaisiksi mieltäneitä oli Trumpin kauden alussa noin 25% kaikista aikuisikäisistä, tuon kauden lopulla heitä olikin jo 29%. Useimmat tulokkaista kertoivat muuttaneen mieltään nimenomaan Trumpin innoittamana ja hänen politiikkansa takia.
Samanaikaisesti kertovat vielä Gallupin vuosittaiset tutkimukset, että kaikenlaisten konservatiivien määrä on Yhdysvalloissa nyt suurempi kuin koskaan sitten vuoden 2009. Arvokonservatiiveja on kaikista aikuisista nyt 38% ja talouskonservatiiveja jo peräti 44%. Vasemmistolaisten määrä taasen on laskenut niin, että heitä on amerikkalaisista enää 29%. Uskonnottomien määrä on vähentynyt ensimmäistä kertaa sitten 2000-luvun alun, ja heitä on nyt selvästi vähemmän kuin arvokonservatiiveja.
Kaikilla mittareilla arvioituna Yhdysvalloista on tullut entistäkin konservatiivisempi ja konservatiivisesti uskonnollisempi maa. Jos arvokonservatiivit vain päättävät rynniä joukoin äänestyspaikoille, he voivat hyvinkin ratkaista vaalit. Varsinkin olisi näin käymässä, jos viime vuosina vinhaa vauhtia oikeistolaistuneiden afroamerikkalaisten ja latinojen äänistä todellakin menee Trumpille kyselyiden ennakoima ennen kokemattoman suuri osuus.
Kristillinen oikeisto vaalikentillä
Kristillinen oikeisto ei aio jättää mitään sattuman varaan, vaan se on mobilisoitumassa vaaleihin ennen kokemattomalla operaatiolla. Pelkästään sen järjestöistä suurin, Faith and Freedom Coalition, on jo ilmoittanut käyttävänsä 62 miljoonaa dollaria konservatiivisten kristittyjen innostamiseksi äänestämään Donald Trumpia. Budjetissa on kasvua edellisistä vaaleista noin kymmenen miljoonan dollarin verran. Tarkoituksena levittää jopa 30 miljoonaa vaalimainosta ainakin 250 000:ssa vaa’ankieliosavaltioiden seurakunnassa ja lähestyä seitsemää miljoonaa uskovaista suoraan tekstiviestein ja kotikäynnein.
Syntymättömien lasten oikeuksia tarkkaavan, ruohonjuuritasolla äärimmäisen hyvin järjestäytyneen pro life -liikkeen aikomukset ovat vielä epäselviä. Tämä liike ei halua vain turvata korkeimman oikeuden vuoden 2022 Dobbs v. Jackson Women’s Health -päätöksestä seuranneita osavaltiotason aborttikieltoja ja –rajoituksia vaan myös saattaa näiden oheen uusia koko maata koskevia rajoituslakeja. Liike on painostanut myös Trumpia tukemaan minimivaatimustaan valtakunnallisesta 15. raskausviikon aborttikiellosta.
Jää nähtäväksi, josko tällaisen tuen saaminenkaan riittäisi pro life -liikkeelle. Mutta kokonaisuutena ovat uskonnollisen kentän konservatiivit kyllä jalkautumassa Trumpin taakse ainakin yhtä selvin luvuin kuin vuosina 2016 ja 2020, jolloin häntä tuki valkoisista herätyskristityistä yli 80% ja oman uskonsa vakavimmin ottavista poliittisesti osallistuvista herätyskristillisistä jopa 97%. Trump tuotti heille presidenttinä toimiessaan hyvin paljon hyvin tärkeää tulosta, mistä ollaan kiitollisia ja minkä turvaaminen koetaan äärimmäisen tärkeäksi.
Trumpin omat menneet moraaliset lankeemukset ja hänen julkisessa puheessaan aika ajoin todentuva epäkristillinen tyylilaji ovat tässä yhtälössä edelleenkin sivuasioita. Konservatiiviset kristityt ovat näet mukana politiikassa vain ja ainoastaan hankkiakseen heille heidän uskonsa takia tärkeitä tuloksia, ja siinä tehtävässä he liittoutuvat tällaisia tuloksia lupaavien ja jo tuottaneiden kanssa. Trump on tällainen henkilö, eikä muulla ole loppujen lopuksi väliä.
Kristofasismi vaaliteemana
Arvokonservatiivien uutta tulemista seurataan maallistuneissa osissa Yhdysvaltoja, kuten myös maan uskonnollisessa vasemmistossa, äärimmäisen huolestuneina. Näissä piireissä on päässyt vallalle teesi konservatiivisista uskovaisista ”kristofasisteina” ja ”kristillisinä nationalisteina”. He kuulemma haluavat valtaa vain pakottaakseen kaikki muut mukautumaan tahtoonsa ja luodakseen maahansa jonkinlaisen syvästi epäamerikkalaisen uskoon pohjaavan diktatuurin.
Tällaiset käsitykset istuvat hyvin syvässä osissa nyky-Yhdysvaltoja, ja niiden voimasta on myös uskonnollinen ja poliittinen vasemmisto mobilisoitumassa suurin joukoin tämän vuoden vaaleihin. Omasta suhteellisesta vähälukuisuudestaan eivät nämä vasemmistolaiset pääse mihinkään, mutta intohimoa ja päättäväisyyttä heiltä kyllä löytyy. Joissain pienten äänierojen vaa’ankieliosavaltioissa on kuviteltavissa, että he voisivat jopa ratkaista vaalituloksen.
Puheidensa perusteella demokraattien Joe Biden näyttäisi rakentavan vaaliteemaa juurikin ”kristofasismin” ja laajemman MAGA-liikkeen väitetystä uhasta demokratialle. Vapaa abortti ja sukupuolivähemmistöjen juhlistaminen ja erityinen suojelu korostuvat näissä puheissa tuon tuosta, samoin muut woke-identiteettipolitiikan teemat. Mutta jo jonkin aikaa ovat kyselytiedot kertoneet, että tämän yhä oikeistolaisemman maan enemmistön mielipide on alkanut kääntyä tällaista agendaa vastaan, joten sen korostaminen on demokraateille varsin riskialtista toimintaa.
Abortti muodostaa osittaisen poikeuksen, sillä Dobbs-päätöksen jälkeen sen saatavuuden kannatus on lisääntynyt. Siltikin enemmistö amerikkalaisista haluaa sille yhä tuntuvia rajoituksia. Sanan- ja uskonnonvapauden turvaamista taasen pitää hyvin tärkeänä useampi kuin kahdeksan kymmenestä, ja yhtä moni vastustaa woken mukaista toismielisten sensurointia. Kuusi kymmenestä haluaa taata myös uskopohjaisille yksityisille yrityksille, ei vain jokaiselle kansalaiselle, oikeuden olla juhlistamatta LGBT-yhteisöjä. Yhtä moni pitää demokraatteja yhdysvaltalaisen demokratian suurimpana uhkana kuin republikaaneja.
Miten tästä kokonaisuudesta rakennetaan toimiva, muihin kuin uskonnottomiin ja vasemmistoon vetoava sanoma? Vaikeaa se tulee olemaan. Taistosta tulee tiukka ja ratkaisevat äänierot ovat lopulta oleva hyvin pieniä. Usko, arvot ja identiteetit pysyvät keskiössä hamaan loppuun saakka.
***
Markku Ruotsila on Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa ja professori LCC International Universityssa. Hänen teoksiinsa kuuuvat muun muassa Sydänmaiden kapina: Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu (Gaudeamus 2018) ja Fighting Fundamentalist: Carl McIntire and the Politicization of American Fundamentalism (Oxford University Press 2016).