Muis­ta ih­mi­sis­tä pu­hut­ta­es­sa on tär­ke­ää miet­tiä, mi­ten ni­mit­tää hei­tä. Yh­dys­val­lois­sa on pit­kään kes­kus­tel­tu, mitä ni­mi­tys­tä käyt­tää al­ku­pe­räis­kan­sois­ta. Suo­mes­sa­kin sa­nan in­ti­aa­ni käyt­töä on poh­dit­tu, esi­mer­kik­si me­di­an uu­ti­soi­des­sa Mesa Ver­de -ko­ko­el­man hau­ta­e­si­nei­den pa­laut­ta­mi­ses­ta in­ti­aa­neil­le.
 

Sana in­ti­aa­ni pe­rus­tuu Ko­lum­buk­sen ereh­dyk­seen. Et­sies­sään me­ri­tie­tä In­ti­aan hän pää­tyi Ba­ha­mal­le ja luu­li saa­pu­neen­sa pe­ril­le. Hän kut­sui ta­paa­mi­aan ih­mi­siä in­ti­a­lai­sik­si, es­pan­jak­si in­di­os. Tämä löy­tyy Ko­lum­buk­sen kir­jees­tä, jos­sa hän ker­too in­ti­a­lais­ten kut­su­van saar­ta Gu­a­na­haník­si: ”…los In­di­os la lla­man Gu­a­na­haní”.
 

Täs­tä tu­lee myös eng­lan­nin sana In­di­an, ja ero­tuk­sek­si in­ti­a­lai­sis­ta käy­te­tään Ame­ri­kan al­ku­pe­räi­sa­suk­kais­ta ter­miä Ame­ri­can In­di­ans. Ni­mi­tys yleis­tyi kui­ten­kin vas­ta 1700-lu­vul­la. Sii­hen saak­ka eu­roop­pa­lai­set kut­sui­vat al­ku­pe­räi­sa­suk­kai­ta eri ta­voin, mm. ”ame­rik­ka­lai­sik­si” tai ”al­ku­a­suk­kaik­si”, mut­ta myös kun­kin kan­san ni­mel­lä ol­les­saan lä­hem­min te­ke­mi­sis­sä hei­dän kans­saan. Siir­to­maa-ai­ka­na Ame­rik­kaan muut­ta­neet eu­roop­pa­lai­set iden­ti­fi­oi­vat it­sen­sä eng­lan­ti­lai­sik­si, rans­ka­lai­sik­si, hol­lan­ti­lai­sik­si, jne. emä­maan­sa mu­kaan. Ame­ri­kan yh­dys­val­to­jen it­se­näis­ty­mi­sen myö­tä eu­roop­pa­lais­taus­tai­set ame­rik­ka­lai­set ha­lu­si­vat ol­la uu­den maan­sa kan­sa­lai­sia. Jos he oli­vat ame­rik­ka­lai­sia, ”al­ku­a­suk­kaat” oli­vat jo­ta­kin muu­ta. Ni­mi­tys In­di­an al­koi yleis­tyä.
 

Al­ku­pe­räi­sa­suk­kaat it­se ei­vät ko­ke­neet ole­van­sa mi­kään yh­te­näi­nen ryh­mä suh­tees­sa tu­lok­kai­siin. He iden­ti­fi­oi­vat it­sen­sä oman kan­san­sa jä­se­nik­si, ja oma kan­sa kävi so­taa mui­den kans­sa ja liit­tou­tui eu­roop­pa­lais­ten kans­sa vi­hol­li­si­aan vas­taan. Yhä tänä päi­vä­nä he ko­ke­vat ole­van­sa iden­ti­tee­til­tään en­si­si­jai­ses­ti oman kan­san­sa jä­se­niä ja vas­ta sen jäl­keen al­ku­pe­räis­vä­es­töä.
 

American Indian vai Native American?


1960-lu­vul­la sa­naan In­di­an alet­tiin liit­tää Yh­dys­val­lois­sa kiel­tei­siä mer­ki­tyk­siä. Ter­min ti­lal­la käy­te­tään ni­mi­tys­tä Na­ti­ve Ame­ri­cans, al­ku­pe­räi­set ame­rik­ka­lai­set. To­sin se­kään ei ole al­ku­pe­räis­ten ame­rik­ka­lais­ten it­sen­sä kek­si­miä ni­mi­tys.
 

Diné-kan­saan kuu­lu­va Aman­da Black­hor­se ky­syi muil­ta al­ku­pe­räis­kan­soi­hin kuu­lu­vil­ta, mi­ten he ha­lu­a­vat it­se­ään kut­sut­ta­van. Vuon­na 2015 In­di­an Count­ry To­day -leh­des­sä jul­kais­tus­sa kir­joi­tuk­ses­saan hän to­te­aa, et­tä ni­mi­tyk­set ovat tär­kei­tä, mut­ta asi­aan ei ole yk­sin­ker­tais­ta tai yh­tä vas­taus­ta. Kaik­ki hä­nen haas­ta­tel­ta­van­sa sa­noi­vat ole­van­sa en­si­si­jai­ses­ti oman kan­san­sa tai klaa­nin­sa jä­se­niä. Esi­mer­kik­si ki­o­wa Court­ney Tso­tigh-Yar­ho­lar sa­noi, et­tei hän vält­tä­mät­tä iden­ti­fi­oi it­se­ään mi­hin­kään muu­hun kuin omaan kan­saan­sa. ”Ki­o­wa on tark­ka mää­ri­tel­mä mitä minä olen”, hän to­te­si.
 

Taus­tal­taan diné Ki­ar­ra Spot­ts­vil­le ker­toi, et­tä hä­nen mie­les­tään ter­mit Na­ti­ve Ame­ri­can ja Ame­ri­can In­di­an ovat useim­mi­ten hy­väk­syt­tä­viä mut­ta ei pelk­kä In­di­an, sil­lä se viit­taa pait­si in­ti­a­lai­siin myös van­haan kä­si­tyk­seen al­ku­pe­räis­kan­sois­ta. Hä­nen mie­les­tään al­ku­pe­räis­kan­soi­hin kuu­lu­mat­to­mien tu­li­si käyt­tää ter­me­jä Na­ti­ve Ame­ri­can tai in­di­ge­nous. Myös shos­ho­ne Wil­low Ab­ra­ham­son pi­tää par­haim­pa­na ter­miä in­di­ge­nous, mut­ta on tyy­ty­väi­nen myös ter­mei­hin Na­ti­ve Ame­ri­can tai Ame­ri­can In­di­an.
 

La­ko­ta Dy­a­ni White Hawk puo­les­taan ker­toi, et­tä hän ei käy­tä kos­kaan ter­miä Ame­ri­can In­di­an pu­hees­sa mut­ta voi käyt­tää sitä kir­joit­ta­es­saan, kos­ka se on kir­joi­te­tus­sa kie­les­sä ylei­ses­ti käy­tös­sä. ”Hal­lin­nol­li­ses­sa ja aka­tee­mi­ses­sa kie­les­sä me olem­me edel­leen ni­mi­tyk­sel­täm­me Ame­ri­can In­di­an”, hän to­te­si. Ter­miä In­di­an White Hawk käyt­tää per­heen ja ys­tä­vien kes­ken, sil­lä sil­loin voi ol­la ren­nos­ti miet­ti­mät­tä po­liit­ti­sia mer­ki­tyk­siä.
 

Omis­ta haas­ta­tel­ta­vis­ta­ni Pine Rid­gen re­ser­vaa­tis­ta ko­toi­sin ole­va la­ko­ta Tho­mas Yel­low Hair sa­noi, et­tä In­di­an on vain ni­mi­tys mui­den jou­kos­sa, ei­kä Na­ti­ve Ame­ri­can ole yh­tään sen pa­rem­pi. Hä­nel­le iden­ti­teet­ti muo­dos­tuu oman kan­san kaut­ta, hän on la­ko­ta. Yel­low Hair pai­not­ti, et­tä hän pu­huu omas­ta puo­les­taan, kyse on hä­nen mie­li­pi­tees­tään ja sii­tä, mi­ten hän asi­an ko­kee. Sa­man to­te­si myös Aman­da Black­hor­sen haas­tat­te­le­ma la­ko­ta Frank Waln. Hän sa­noi pu­hu­van­sa vain omas­ta puo­les­taan. ”Jos ky­syt kym­me­nel­tä ih­mi­sel­tä, saat kym­me­nen eri­lais­ta vas­taus­ta”, hän to­te­si.
 

Ei ole yh­tä ai­no­aa oi­ke­aa mie­li­pi­det­tä, ei­kä ku­kaan voi pu­hua kaik­kien puo­les­ta. Ku­kaan ei voi esiin­tyä kaik­kien Ame­ri­kan al­ku­pe­räis­kan­so­jen edus­ta­ja­na, sil­lä ke­nel­le­kään ei ole an­net­tu sel­lais­ta man­daat­tia. Kai­ken kaik­ki­aan mie­li­pi­teet ter­mien käy­tös­tä vaih­te­le­vat suu­res­ti. Var­sin mie­len­kiin­tois­ta on ol­lut huo­ma­ta, et­tä ter­mi Ame­ri­can In­di­an tun­tuu ole­van on­gel­mal­li­sem­pi mui­den kuin al­ku­pe­räis­kan­so­jen it­sen­sä pa­ris­sa.
 

Suomen intiaani
 

Sana in­ti­aa­ni (muo­dois­sa In­di­a­ni ja In­di­a­ne­ri) esiin­tyi suo­men kie­les­sä en­si ker­ran vuo­den 1642 Bib­li­an se­li­tyk­sis­sä tar­koit­ta­en in­ti­a­lais­ta. 1700-lu­vun jäl­ki­puo­lis­kol­la sa­nal­la alet­tiin tar­koit­taa myös Ame­ri­kan al­ku­pe­räi­sa­suk­kai­ta. Lo­pul­ta 1800-lu­vul­la ter­mi va­kiin­tui tar­koit­ta­maan vain Ame­ri­kan al­ku­pe­räi­sa­suk­kai­ta, kun In­ti­an asuk­kai­ta alet­tiin kut­sua in­ti­a­lai­sik­si. Sa­nas­ta tuli vain Ame­ri­kan al­ku­pe­räis­kan­so­ja tar­koit­ta­va ter­mi.
 

Sa­no­jen mer­ki­tys syn­tyy käyt­tö­ti­lan­tees­sa. Mi­nul­le ei ole tul­lut vas­taan kon­teks­tia, jos­sa suo­men kie­len sana in­ti­aa­ni voi­tai­siin kat­soa ne­ga­tii­vi­sek­si. Eri asia on käyt­tää sa­nas­ta muun­nos­ta ink­ka­ri, joka esiin­tyy las­ten­kie­les­sä sekä sä­vyl­tään eh­kä hal­ven­ta­va­na ar­ki­kie­les­sä.
 

Sa­naa in­ti­aa­ni on kri­ti­soi­tu myös sii­tä, et­tä se ni­put­taa al­ku­pe­räi­sa­suk­kaat yh­dek­si ryh­mäk­si. Se on yleis­tä­vä ter­mi, on­han Yh­dys­val­lois­sa re­kis­te­röi­ty­jä al­ku­pe­räis­kan­so­ja yli 570. Jos­kus kui­ten­kin tar­vi­taan yleis­kä­sit­tei­tä. Se, et­tä ter­mi on yleis­tä­vä, ei tee sii­tä hal­ven­ta­vaa tai louk­kaa­vaa. Pu­hum­me myös aa­si­a­lai­sis­ta tai af­rik­ka­lai­sis­ta il­man, et­tä sa­noil­la on louk­kaa­vaa sä­vyä. Myös ni­mi­tyk­set Na­ti­ve Ame­ri­cans ja Ame­ri­kan al­ku­pe­räis­kan­sat ovat yleis­tä­viä ter­me­jä.
 

Vaik­ka sa­nat py­syi­si­vät en­nal­laan, nii­den mer­ki­tys saat­taa muut­tua. Suo­men in­ti­aa­ni-sa­nan koh­dal­la ei ole ha­vait­ta­vis­sa, et­tä sil­le oli­si muo­dos­tu­nut ne­ga­tii­vi­sia mer­ki­tyk­siä. Li­säk­si sa­nal­la ei ole se­kaan­nus­ta ai­heut­ta­vaa kak­sois­mer­ki­tys­tä (Ame­ri­kan al­ku­pe­räi­sa­su­kas ja in­ti­a­lai­nen). Suo­men kie­les­sä sa­naa in­ti­aa­ni voi­daan pi­tää neut­raa­li­na. Neut­raa­lil­le sa­nal­le ei ole syy­tä ra­ken­taa ne­ga­tii­vi­sia mer­ki­tyk­siä, mitä sil­lä ei en­nes­tään ole. Suo­mes­sa in­ti­aa­ni on sel­keä, ly­hyt ja toi­mi­va yleis­ni­mi­tys, jon­ka ti­lal­le on hy­vin vai­kea kek­siä tois­ta yh­tä toi­mi­vaa sa­naa. Voim­me siis kut­sua al­ku­pe­räis­vä­es­töä in­ti­aa­neik­si jat­kos­sa­kin.

Voit lu­kea ai­hees­ta li­sää ar­tik­ke­lis­ta­ni Kie­li­kel­los­sa https://www.kie­li­kel­lo.fi/-/mi­ten-pu­hua-in­ti­aa­neis­ta-


***

Riku Hä­mä­läi­nen on fi­lo­so­fi­an toh­to­ri ja do­sent­ti, jon­ka eri­koi­sa­laa ovat Poh­jois-Ame­ri­kan al­ku­pe­räis­kan­so­jen kult­tuu­ri- ja us­kon­to­pe­rin­teet. Hän on tie­teel­li­sen Poh­joi­sen Et­nog­ra­fi­an Seu­ran sekä yleis­hyö­dyl­li­sen Suo­men in­ti­aa­niyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja. Hän toi­mii yli­o­pis­to­tut­ki­ja­na Tai­dey­li­o­pis­tos­sa, mis­sä hän joh­taa His­to­ri­a­foo­ru­min muis­ti­tie­to­han­ket­ta.