Lo­ka­kuun 25. päi­vä­nä pre­si­dent­ti Joe Bi­den pyy­si val­ti­on puo­les­ta an­teek­si al­ku­pe­räis­kan­soi­hin kuu­lu­vien las­ten pa­kot­ta­mis­ta asun­to­la­kou­lui­hin. Pu­hees­saan Bi­den myön­si val­ti­on osal­li­suu­den täs­sä trau­maat­ti­ses­sa his­to­ri­as­sa. Jot­kut asun­to­la­kou­lun käy­nei­den jäl­ke­läi­set ovat kui­ten­kin pi­tä­neet an­teek­si­pyyn­töä lii­an mal­til­li­se­na. Oli­ko ta­pah­tu­mas­sa kyse kui­ten­kin vaan po­li­ti­koin­nis­ta en­nen vaa­le­ja?

Kiih­ke­än vaa­li­syk­syn tait­tu­es­sa tal­veen on jää­nyt enim­mäk­seen unoh­duk­siin, et­tä Yh­dys­val­lois­sa vie­tet­tiin mar­ras­kuus­sa tois­ta­kin pe­rin­net­tä, ni­mit­täin al­ku­pe­räis­kan­so­jen kult­tuu­ri­pe­rin­töä kun­ni­oit­ta­vaa Na­ti­o­nal Na­ti­ve Ame­ri­can He­ri­ta­ge Month -kuu­kaut­ta. Al­ku­pe­räis­kan­so­jen his­to­ria pää­si het­kel­li­ses­ti ot­si­koi­hin myös en­nen mar­ras­kuu­ta, kun väis­ty­vä pre­si­dent­ti Joe Bi­den pyy­si val­ti­on puo­les­ta an­teek­si al­ku­pe­räis­kan­soi­hin kuu­lu­vien las­ten pa­kot­ta­mis­ta asun­to­la­kou­lui­hin. Al­ku­pe­räis­kan­sat oli­vat odot­ta­neet tätä jo pit­kään.

Ta­pah­tu­ma pi­det­tiin Ari­zo­nas­sa, Pho­e­ni­xin lä­hel­lä Gila Ri­ver In­di­an Com­mu­ni­ty -al­ku­pe­räis­kan­sa­yh­tei­sön isän­nöi­mä­nä. Pit­käs­sä pu­hees­saan Bi­den ku­vai­li ly­hy­es­ti asun­to­la­kou­lu­jen his­to­ri­aa ja tun­nus­ti val­ti­on­hal­lin­non ol­leen osal­li­nen al­ku­pe­räis­kan­sa­las­ten va­ras­ta­mi­ses­sa per­heil­tään mo­nen su­ku­pol­ven ajan. Bi­den ku­vai­li tätä his­to­ria hir­vit­tä­vä­nä vää­ryy­te­nä ja syn­ti­nä kan­sa­kun­nan sie­lus­sa.

Mitä an­teek­si­pyyn­tö mer­kit­see ja mik­si Bi­den esit­ti sen tänä syk­sy­nä? Täs­sä ko­lum­nis­sa­ni ker­taan ly­hy­es­ti asun­to­la­kou­lu­jen his­to­ri­aa Yh­dys­val­lois­sa. Avaan myös sitä, mitä Bi­de­nin an­teek­si­pyyn­nös­tä jäi joi­den­kin mie­les­tä puut­tu­maan.

150 vuotta asuntolakouluja

En­sim­mäi­set al­ku­pe­räis­kan­soil­le tar­koi­te­tut asun­to­la­kou­lut avat­tiin jo 1800-lu­vun al­ku­puo­lis­kol­la ja vii­mei­set sul­jet­tiin 1960-lu­vul­la. Tuo­na ai­ka­na Yh­dys­val­lois­sa toi­mi yli 523 vas­taa­vaa asun­to­la­kou­lua. Mo­net kou­lut si­jait­si­vat kau­ka­na re­ser­vaa­teis­ta, mikä teki van­hem­pien ja mui­den per­heen­jä­sen­ten vie­rai­lun käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si.

Tun­ne­tuin kou­luis­ta on vuon­na 1879 Pen­n­syl­va­ni­an osa­val­ti­os­sa pe­rus­tet­tu Car­lis­le In­di­an In­dust­ri­al School. Vaik­ka kou­lu sul­jet­tiin jo vuon­na 1918, se toi­mi mal­li­na mo­nil­le myö­hem­mil­le op­pi­lai­tok­sil­le. Sen pe­rus­ta­ja, pit­kän so­ti­laal­li­sen uran teh­nyt kap­tee­ni Ric­hard Hen­ry Pratt, piti asun­to­la­kou­lu­ja edis­tyk­sel­li­si­nä lai­tok­si­na. Hä­nen mu­kaan­sa näi­den tar­koi­tuk­se­na oli aut­taa lap­sia opet­ta­mal­la hei­dät val­koi­sen vä­es­tön ta­voil­le ja si­ten su­laut­taa hei­dät val­ta­vä­es­töön. Asun­to­la­kou­lut toi­mi­vat­kin osa­na val­ti­on­hal­lin­non laa­jem­paa as­si­mi­laa­ti­o­po­li­tiik­kaa, jon­ka kaut­ta al­ku­pe­räis­kan­so­jen yh­tei­so­mis­tei­set maat py­rit­tiin ha­jot­ta­maan edis­tääk­seen yk­si­löi­den su­lau­tu­mis­ta val­ta­vä­es­töön. Asun­to­la­kou­lu­jen kaut­ta su­laut­ta­mi­nen aloi­tet­tiin ai­em­min ja oli te­hok­kaam­paa. Lap­set piti erot­taa täy­sin omas­ta kult­tuu­ris­taan tai ku­ten Pratt asi­an il­mai­si ”tap­paa in­ti­aa­ni hä­nes­sä ih­mi­sen pe­las­ta­mi­sek­si” (kill the In­di­an in him, and save the man).

Tämä lau­sah­dus pal­jas­taa asun­to­la­kou­lu­jen pe­rim­mäi­sen tar­koi­tuk­sen. Vaik­ka pääl­li­sin puo­lin ta­voi­tel­tiin ”pe­las­tus­ta”, kou­lu­ja käy­neet ko­ki­vat kaik­kia elä­mä­na­lu­ei­ta kos­ke­vaa vä­ki­val­taa. Car­lis­leen saa­pu­es­sa, lap­sil­ta vie­tiin omat vaat­teet, poi­kien pit­kät hiuk­set lei­kat­tiin, ja kai­kil­le an­net­tiin op­pi­lai­tok­sen hen­ki­lö­kun­nan mää­rää­mät uu­det ame­rik­ka­lai­set ni­met. Omal­la äi­din­kie­lel­lään pu­hu­mis­ta ran­gais­tiin vä­ki­val­loin, esi­mer­kik­si piis­kaa­mal­la tai kir­jai­mel­li­ses­ti pe­se­mäl­lä suu saip­pu­al­la – vain eng­lan­tia sai pu­hua. Ke­rät­ty muis­ti­tie­to ja his­to­ri­an­tut­ki­mus ovat osoit­ta­neet las­ten koh­dan­neen kou­luis­sa fyy­sis­tä, psyyk­kis­tä ja sek­su­aa­lis­ta vä­ki­val­taa. Bi­den viit­taa­si tä­hän pu­hees­saan, esi­mer­kik­si si­tee­ra­ten yh­tä asun­to­la­kou­lus­ta sel­viy­ty­nyt­tä näin: ”Kun pu­huin kan­sa­ni kiel­tä, mi­nua lyö­tiin. Me­ne­tin kie­le­ni. Mi­nua ha­kat­tiin päi­vit­täin.” Sekä Car­lis­len et­tä mo­nen muun kou­lun pi­ha­pii­riin kuu­lui hau­taus­maa. Niis­sä ma­kaa tänä päi­vä­nä­kin per­heil­tään ja kult­tuu­reil­taan riis­tet­ty­jen las­ten ruu­mii­ta.

Koulut kansanmurhan välineenä

Bi­den ku­vai­li pu­hees­saan las­ten koh­taa­maa vä­ki­val­taa ja per­hei­den trau­maat­tis­ta eroa lap­sis­taan. An­teek­si­pyyn­tö on sil­ti­kin jäl­ki­kä­teen ar­vos­tel­tu tur­has­ta mal­til­li­suu­des­ta. Black­feet -kan­saan kuu­lu­van his­to­ri­an­tut­ki­ja Ro­sa­lyn La­Pie­rin mu­kaan ei rii­tä, et­tä Bi­den ku­va­si asun­to­la­kou­lu­ja hä­pe­äl­li­si­nä ja hir­vit­tä­vi­nä, vaan an­teek­si­pyyn­nös­sä oli­si pi­tä­nyt myös tun­nus­taa val­ti­on­hal­lin­non pyr­ki­neen kou­lu­jen kaut­ta to­teut­ta­maan al­ku­pe­räis­kan­so­jen kan­san­mur­haa.

YK:n vuo­den 1948 yleis­so­pi­mus kan­san­mur­han es­tä­mi­sek­si ja sii­tä ran­kai­se­mi­sek­si mää­rit­te­lee kan­san­mur­hak­si teot, jot­ka pyr­ki­vät jon­kin kan­sal­li­sen, et­nil­li­sen, ro­dul­li­sen tai us­kon­nol­li­sen ryh­män hä­vit­tä­mi­seen joko ko­ko­naan tai osit­tain. Mää­ri­tel­män mu­kaan yk­si kei­no tä­hän on las­ten pa­kol­li­nen siir­tä­mi­nen ryh­mäs­tä toi­seen. Yh­dys­val­lois­sa al­ku­pe­räis­kan­soil­le tar­koi­te­tut asun­to­la­kou­lut toi­mi­vat juu­ri näin, täh­dä­ten täy­sin tu­ho­a­maan jo­kai­sen lap­sen yh­tey­den omaan kult­tuu­riin ja yh­tei­söön­sä. Osa lap­sis­ta ei pa­lan­nut kou­lu­ai­kan­sa jäl­keen enää ko­tiin.

Myös­kin kärk­kääm­pää kri­tiik­kiä esi­tet­tiin jo it­se an­teek­si­pyyn­nön ai­ka­na, kun to­ho­no o’od­ham -kan­saan kuu­lu­vat nai­set kes­keyt­ti­vät Bi­de­nin pu­heen ja rin­nas­ti­vat Yh­dys­val­tain al­ku­pe­räis­kan­so­jen ko­ke­man kan­san­mur­han pa­les­tii­na­lais­ten ny­ky­het­keen. Toi­nen nai­sis­ta hei­lut­ti Pa­les­tii­nan lip­pua ja huu­si: ”Mi­ten voit pyy­tää an­teek­si kan­san­mur­haa sa­mal­la kun to­teu­tat kan­san­mur­haa Pa­les­tii­nas­sa?” Nai­set raa­hat­tiin no­pe­as­ti pai­kal­ta.

Aito anteeksipyyntö vai äänten kalastelua?

Vuon­na 2009 pre­si­dent­ti Ba­rack Oba­ma pyy­si al­ku­pe­räis­kan­soil­ta an­teek­si huo­noa koh­te­lua kan­sa­kun­nan puo­les­ta, mut­ta vain kir­jal­li­ses­ti osa­na puo­lus­tus­mää­rä­ra­hoi­hin liit­ty­vää la­ki­a­loi­tet­ta – an­teek­si­pyyn­töä ei kos­kaan esi­tet­ty ää­neen suo­raan koh­teel­leen. Ää­neen lau­su­mi­nen ja val­ti­on­hal­lin­non vas­tuun tun­nus­ta­mi­nen siis te­ki­vät Bi­de­nin an­teek­si­pyyn­nös­tä poik­keuk­sel­li­sen. Mut­ta mik­si se esi­tet­tiin juu­ri nyt?

Asi­aan vai­kut­ti vah­vas­ti la­gu­na pu­eb­lo -kan­saan kuu­lu­va si­sä­mi­nis­te­ri Deb Haa­land. Hän on maan en­sim­mäi­nen al­ku­pe­räis­kan­saan kuu­lu­va mi­nis­te­ri. Ke­säl­lä jul­kais­tiin Haa­lan­din luot­saa­ma kou­lu­ja kos­ke­va tut­ki­mus­ra­port­ti, joka pe­rus­tui ym­pä­ri maa­ta pi­det­tyi­hin kuu­le­mi­siin al­ku­pe­räis­kan­sa­yh­tei­söis­sä. Näis­sä asun­to­la­kou­lu­ja käy­neet ja hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä sai­vat pur­kaa kou­lu­jen jät­tä­miä jäl­kiä. Ra­port­tiin kuu­lui kah­dek­san suo­si­tus­ta val­ti­on­hal­lin­nol­le, joi­den ta­voit­tee­na on asun­to­la­kou­lu­jen trau­mo­jen koh­taa­mi­nen ja näi­den kan­sa­kun­taan jät­tä­mien haa­vo­jen pa­ran­ta­mi­nen. An­teek­si­pyyn­tö oli suo­si­tuk­sis­ta en­sim­mäi­nen.

Vaa­li­syk­sy kui­ten­kin eit­tä­mät­tä vauh­dit­ti an­teek­si­pyyn­töä. Vuo­den 2020 vaa­leis­sa al­ku­pe­räis­kan­sa­ää­nes­tä­jät juu­ri­kin Ari­zo­nas­sa var­mis­ti­vat Bi­de­nin voi­ton osa­val­ti­os­sa ja oli­vat si­ten avai­na­se­mas­sa koko pre­si­den­tin­vaa­leis­sa. Ku­vail­tu­aan asun­to­la­kou­lu­jen kau­hu­ja, Bi­den siir­tyi pu­hees­saan lu­et­te­le­maan oman hal­lin­ton­sa saa­vu­tuk­sia al­ku­pe­räis­kan­sa­po­li­tii­kas­sa. Näi­hin lu­keu­tuu muun mu­as­sa inf­rast­ruk­tuu­rin ke­hit­tä­mis­tä re­ser­vaa­teil­la ja edis­ty­sas­ke­lei­ta kan­so­jen it­se­hal­lin­non ta­kaa­mi­ses­sa. Kes­ken pu­heen mu­kaan hy­pän­nyt kuun­te­li­ja voi­si ereh­tyä luu­le­maan ti­lai­suut­ta vaa­li­kam­pan­jak­si ei­kä an­teek­si­pyyn­nök­si.

Haa­lan­din ra­por­tin mui­hin suo­si­tuk­siin kuu­lui muun mu­as­sa las­ten jään­tei­den pa­laut­ta­mi­nen kou­lu­jen hau­taus­mail­ta ta­kai­sin omil­le kan­soil­leen, kan­sal­li­sen muis­to­mer­kin pys­tyt­tä­mi­nen uh­rien ja hei­dän per­hei­den­sä muis­tol­le sekä kou­lu­mai­den pa­laut­ta­mi­nen vas­taa­vil­le al­ku­pe­räis­kan­soil­le. Nyt an­teek­si­pyyn­tö jäi vaa­liu­u­ti­soin­nin jal­koi­hin ja jat­ko­toi­men­pi­teis­tä ei pää­tä­kään de­mok­raa­tit vaan tu­le­va Trum­pin hal­lin­to. Jää siis näh­tä­väk­si, mi­ten mui­den suo­si­tus­ten käy. Kuin­ka moni yh­dys­val­ta­lai­nen enää muis­taa Bi­de­nin an­teek­si­pyyn­nön Trum­pin pa­lat­tua pre­si­den­tik­si, jos sitä al­kuun­kaan huo­ma­si? Lop­pu­jen lo­puk­si an­teek­si­pyyn­tö jää tyh­jäk­si sa­na­he­li­näk­si, mi­kä­li se ei joh­da konk­reet­ti­seen muu­tok­seen.

***

Reet­ta Hu­ma­la­jo­ki (PhD) toi­mii aka­te­mi­a­tut­ki­ja­na His­to­ri­an, kult­tuu­rin ja tai­tei­den tut­ki­muk­sen lai­tok­sel­la Tu­run yli­o­pis­tos­sa. Hän on lä­hi­his­to­ri­an tut­ki­ja ja hän­tä eri­tyi­ses­ti kiin­nos­taa so­li­daa­ri­suus ja asu­tus­ko­lo­ni­a­lis­mi, al­ku­pe­räis­kan­so­jen kan­sain­vä­li­nen ak­ti­vis­mi, kult­tuu­ri­nen omi­mi­nen, ja Yh­dys­val­tain ja Ka­na­dan in­ti­aa­ni­po­li­tiik­ka. https://www.utu.fi/fi/ih­mi­set/reet­ta-hu­ma­la­jo­ki