Yh­dys­val­lois­sa yk­si­löil­lä on laa­jat oi­keu­det puo­lus­taa it­se­ään. Läh­tö­koh­ta­na on, et­tä yk­si­löl­lä on oi­keus käyt­tää kuo­let­ta­vaa voi­maa puo­lus­taak­seen it­se­ään, jos hän us­koo sen ole­van tar­peel­lis­ta. Tul­kin­taa mut­kis­taa se, et­tä it­se­puo­lus­tu­soi­keut­ta mää­rit­te­le­vät lait ei­vät ole yh­den­mu­kai­sia vaan käy­tän­teet vaih­te­le­vat osa­val­ti­o­koh­tai­ses­ti.

Esi­mer­kik­si New Yor­kis­sa yk­si­löil­lä on vel­vol­li­suus pe­rään­tyä uh­kaa­vis­ta ti­lan­teis­ta, jos vain mah­dol­lis­ta. Poik­keuk­sen tä­hän muo­dos­taa koti. Koti kuu­luu niin kut­su­tun lin­na­dokt­rii­nin (engl. cast­le doct­ri­ne) pii­riin. Sen mu­kaan yk­si­lö voi käyt­tää kuo­let­ta­vaa voi­maa puo­lus­taak­seen it­se­ään tai tont­ti­aan tun­keu­tu­jil­ta.

38 osa­val­ti­os­sa, ku­ten esi­mer­kik­si Mis­sou­ris­sa ja Te­xa­sis­sa, lin­na­dokt­rii­nin pe­ri­aat­tei­ta on laa­jen­net­tu kos­ke­maan käy­tän­nös­sä kaik­kia ylei­siä ti­lo­ja. Niin sa­no­tun stand yo­ur ground -lain mu­kaan yk­si­löl­lä on oi­keus käyt­tää kuo­let­ta­vaa voi­maa puo­lus­taak­seen it­se­ään, ei­kä hä­nel­lä ole vel­vol­li­suut­ta pois­tua vaa­ral­li­sek­si ko­ke­mas­taan ti­lan­tees­ta mis­sään, mis­sä hän lail­li­ses­ti saa ol­la.

Stand yo­ur ground -laki tuli voi­maan en­sim­mäi­sen ker­ran Yh­dys­val­lois­sa Flo­ri­dan osa­val­ti­os­sa vuon­na 2005. Lais­ta tuli su­rul­li­sen kuu­lui­sa vuon­na 2013, kun Ge­or­ge Zim­mer­man käyt­ti sitä puo­lus­tuk­se­naan hä­nen am­mut­tu­aan mus­tan nuo­ren Tra­y­von Mar­ti­nin. Zim­mer­man oli par­ti­oi­nut alu­eel­la osa­na asuk­kai­den muo­dos­ta­maa naa­pu­rus­to­vah­tia ja sa­noi epäil­leen­sä, et­tä hup­pu pääs­sä kul­ke­nut Mar­tin oli juu­ri ryös­tä­nyt kau­pan.

Myös osa­val­ti­os­sa, jois­sa stand yo­ur ground -la­kia ei ole, saat­taa ol­la laa­jat kir­joit­ta­mat­to­mat it­se­puo­lus­tu­soi­keu­det. Esi­mer­kik­si Wis­con­si­nis­sa ei täl­lais­ta la­kia tai ve­täy­ty­mis­vel­vol­li­suut­ta ole. Syyt­tä­jän vas­tuul­le jää to­dis­taa il­man var­tee­no­tet­ta­vaa epäi­lys­tä, et­tä syy­tet­ty ei ole toi­mi­nut koh­tuul­li­ses­ti käy­tet­ty­ään voi­maa it­sen­sä puo­lus­ta­mi­seen. Vuon­na 2021 Kyle Rit­ten­hou­se on­nis­tu­nees­ti ve­to­si it­se­puo­lus­tuk­seen am­mut­tu­aan kol­me pro­tes­toi­jaa, kah­ta kuo­let­ta­vas­ti, Black Li­ves Mat­ter
-mie­le­no­soi­tuk­ses­sa Wis­con­si­nin Ke­nos­has­sa.

Laillisen voimankäytön yksityistäminen

Stand yo­ur ground -lait ovat li­sään­ty­neet Yh­dys­val­lois­sa käsi kä­des­sä ase­ra­joi­tus­ten löys­ty­mi­sen kans­sa. Flo­ri­das­sa, Te­xa­sis­sa ja Mis­sou­ris­sa on näi­den la­kien li­säk­si voi­mas­sa niin kut­sut­tu pe­rus­tus­lail­li­nen aseen­kan­to-oi­keus, jon­ka mu­kaan aset­ta saa kan­taa il­man lu­paa tai kou­lu­tus­ta. Yh­des­sä lait val­tuut­ta­vat kan­sa­lai­set ot­ta­maan vas­tuu­ta omas­ta tur­val­li­suu­des­taan. Gal­lup-tut­ki­mus­kes­kuk­sen vuon­na 2021 te­ke­män tut­ki­muk­sen mu­kaan yli 80 % yh­dys­val­ta­lai­sis­ta asei­den omis­ta­jis­ta ker­too omis­ta­van­sa tu­li­a­seen it­se­puo­lus­tus­ta var­ten, kun vie­lä 20 vuot­ta sit­ten luku oli 65 %.

It­se­puo­lus­tus­tar­koi­tuk­ses­sa aset­ta kan­ta­vat kan­sa­lai­set luot­ta­vat kans­saih­mi­siin­sä kes­ki­mää­räis­tä vä­hem­män. He ei­vät myös­kään luo­ta hal­li­tuk­seen tai po­lii­siin – ei­vät­kä ai­na­kaan sii­hen, et­tä nämä ta­hot voi­si­vat pi­tää hei­dät tur­vas­sa. Toi­saal­ta osa­val­ti­ot myös yk­si­tyis­tä­vät lail­lis­ta voi­man­käyt­töä po­lii­si­voi­mil­ta kan­sa­lai­sil­le. Sal­li­vat asei­den­kan­to-oi­keu­det ja la­ve­at it­se­puo­lus­tus­lait kan­nus­ta­vat kan­sa­lai­sia käyt­tä­mään kuo­let­ta­vaa voi­maa suo­jel­lak­seen it­se­ään. Osa aseen­kan­ta­jis­ta nä­kee sen jopa kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­te­naan val­voa yh­tei­sö­än­sä po­lii­sin rin­nal­la tai sen kor­vaa­ja­na.

Yk­si­tyi­sel­lä voi­man­käy­töl­lä on Yh­dys­val­lois­sa pit­kä his­to­ria. Aseis­te­tut si­vii­li­kaar­tit oli­vat vas­tuus­sa osa­val­ti­oi­den puo­lus­tuk­ses­ta py­sy­vän ar­mei­jan puut­tu­es­sa uu­del­ta liit­to­val­ti­ol­ta. Kan­sa­lais­ten oi­keus kan­taa asei­ta kir­jat­tiin pe­rus­tus­lain 2. li­säyk­seen. Myy­tit aseil­la val­loi­te­tus­ta vil­lis­tä län­nes­tä ovat edel­leen tär­keä osa kan­sal­lis­ta iden­ti­teet­tiä. ”Yk­si­näi­set su­det” kor­jaa­mas­sa koh­taa­maan­sa vää­ryyt­tä lain ul­ko­puo­lel­la ovat suo­sit­tu­ja hah­mo­ja yh­dys­val­ta­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa. Kä­si­a­sei­den on sa­not­tu teh­neen ih­mi­sis­tä tasa-ar­voi­sia, sil­lä luo­din edes­sä fyy­si­sel­lä voi­mal­la ei ole vä­liä.

Oman linnansa herra ei peräänny

Lail­li­sen voi­ma­käy­tön yk­si­tyis­tä­mi­sel­lä on kui­ten­kin synk­kiä seu­rauk­sia. Esi­mer­kik­si huh­ti­kuus­sa 2023 yh­den vii­kon ai­ka­na nel­jä nuor­ta am­mut­tiin har­mit­to­mien ereh­dys­ten ta­kia.  New Yor­kis­sa tei­ni-ikäis­tä Ralph Yar­lia am­mut­tiin pää­hän oven läpi, kun tämä soit­ti vää­rän ta­lon ovi­kel­loa. Mis­sou­ris­sa 20-vuo­ti­as Ka­y­lin Gil­lis me­neh­tyi, kun hä­nen ys­tä­vän­sä ajoi­vat va­hin­gos­sa vää­rään pi­haan ja ta­lo­no­mis­ta­ja am­pui usei­ta lau­kauk­sia hei­dän au­to­an­sa koh­ti. Te­xa­si­lais­ta cheer­le­a­de­ria Pa­y­ton Was­hing­to­nia am­mut­tiin ruo­ka­kau­pan park­ki­pai­kal­la, kun hä­nen ys­tä­vän­sä epä­huo­mi­os­sa yrit­ti is­tua vää­rään au­toon. Kai­kis­sa vä­li­koh­tauk­sis­sa am­pu­jat ve­to­si­vat oi­keu­teen puo­lus­taa it­se­ään asein.

Ny­ky­päi­vä­nä aseis­te­tut si­vii­li­kaar­tit, jot­ka väi­te­tys­ti pyr­ki­vät suo­je­le­maan yh­tei­sö­jään ovat toi­si­naan kiin­nos­tu­nei­ta vain ”oi­ke­an­lais­ten” ih­mis­ten tur­vaa­mi­ses­ta. Ku Klux Klan ja muun mu­as­sa tam­mi­kuun 6. päi­vän kong­res­si­ta­lon val­tauk­ses­sa mu­ka­na ol­lut Proud Boys -jär­jes­tö ovat esi­merk­ke­jä täl­lai­sis­ta or­ga­ni­saa­ti­os­ta. Hei­tä mo­ti­voi us­ko­mus val­koi­seen yli­val­taan.

Kenen turvallisuus?

En­nen kaik­kea lait pyr­ki­vät lie­ven­tä­mään pe­lon­tun­tei­ta, joi­ta yk­si­löil­lä on. Yh­dys­val­lois­sa tun­ne­tus­ti sa­no­taan, et­tä jo­kai­nen on oman on­nen­sa sep­pä. Mik­si siis ei myös oman tur­val­li­suu­ten­sa? Oman­kä­de­noi­keu­del­la on ol­lut paik­kan­sa läpi Yh­dys­val­to­jen his­to­ri­an.

Konk­reet­ti­ses­ti täs­tä pe­ri­aat­tees­ta kär­si­vät eni­ten vä­hem­mis­töt, et­ni­set ja ro­dul­lis­te­tut, köy­hät ja muu­ten en­nak­ko­luu­lo­ja koh­taa­vat yh­tei­söt. Ste­re­o­ty­pi­at oh­jaa­vat sekä yk­si­löi­den pe­lon­tun­tei­ta et­tä sitä ke­nen it­se­puo­lus­tus ko­e­taan oi­keu­des­sa us­kot­ta­va­na. Mus­tat mie­het näh­dään ti­las­tol­li­ses­ti uh­kaa­vim­pa­na ja vä­hi­ten uh­rin muot­tiin so­pi­va­na. Vaik­ka te­o­ri­as­sa kai­kil­la kan­sa­lai­sil­la on oi­keus suo­jel­la it­se­ään, to­si­a­si­as­sa tämä on kos­ke­nut lä­hin­nä etuo­i­keu­tet­tu­ja, lain­kuu­li­ai­sia, val­koi­sia ja ”hy­viä mie­hiä” asei­den kans­sa.

***

Kir­joit­ta­ja on fi­lo­so­fi­an mais­te­ri ja väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Tu­run yli­o­pis­tos­sa. Hän työs­ken­te­lee Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen John Mor­ton -kes­kuk­ses­sa (JMC) ja te­kee väi­tös­kir­jaan­sa val­tio-opin op­pi­ai­nee­seen. Vuon­na 2021–2022 hän tut­ki Fulb­right-sti­pen­di­aat­ti­na ase­vä­ki­val­taa The Uni­ver­si­ty of Te­xas at Aus­ti­nis­sa.