Kun Yhdysvalloissa äänestetään marraskuun alussa seuraavasta presidentistä, valitaan maalle samalla myös uusi varapresidentti neljän vuoden toimikaudeksi. Viime yönä Suomen aikaa nähty varapresidenttiehdokkaiden vaaliväittely on saanut osakseen paljon mediahuomiota ja herättänyt laajaa kiinnostusta. Kaiken kaikkiaan vaaliväittelyn katsotaan sujuneen pääosin odotettua asiallisemmassa ja kohteliaammassa hengessä.
Varapresidentti presidentti-instituution toimintakyvyn turvaajana
Kuten presidentti, myös varapresidentti valitaan tehtäväänsä epäsuorilla vaaleilla valitsijamiesäänestyksen kautta, ja hän vannoo virkavalansa presidentin virkaanastujaisten yhteydessä. Koska valitsijamiehet valitsevat nykyään varapresidentin erillisellä äänestyksellä, eikä varapresidentiksi valita automaattisesti varsinaisessa presidenttiäänestyksessä toiseksi tullutta ehdokasta, on tavaksi vakiintunut, että presidenttiehdokkaat nimeävät julkisesti omat varapresidenttiehdokkaansa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. Läpinäkyvyyden lisäksi tällä pyritään luonnollisesti myös tuomaan lisäarvoa kampanjalle.
Yhdysvalloissa varapresidentin toimi on liittovaltiotason hallinnon korkein tehtävä heti presidentin viran jälkeen. Varapresidentin tulee täyttää kaikki samat kelpoisuusvaatimukset kuin presidentin, sillä hän nousee uudeksi presidentiksi, mikäli toimessa oleva presidentti kuolee tai joutuu muusta syystä luopumaan tehtävästä kesken kauden. Tarvittaessa varapresidentti voi sijaistaa presidenttiä myös väliaikaisesti. Senaatin puheenjohtajana toimiminen ja presidentin avustaminen esimerkiksi neuvonantajan ominaisuudessa kuuluvat lisäksi varapresidentin tärkeimpiin tehtäviin. Johtuen varapresidentin virallisten vastuualueiden varsin laveasta määritelmästä tekee jokainen varapresidentti roolista itsensä näköisen.
Varapresidenttiehdokkaiden valintaan vaikuttavat monet tekijät
Vaikka voi tuntua siltä, että varapresidentti jää usein toimessaan presidentin varjoon, on hänellä kuitenkin merkittävä asema liittovaltion hallinnossa ja presidentin sisäpiirissä. Tämän vuoksi presidenttiehdokkaan työparikseen nimeämällä varapresidenttiehdokkaalla voi olla suuri merkitys koko vaalikampanjalle.
Saadakseen taakseen presidentinvaalien voittoon tarvittavan määrän valitsijamiehiä täytyy presidenttiehdokkaan onnistua puhuttelemaan äänestäjiä monenlaisista eri väestöryhmistä ja tarjoamaan jotain mahdollisimman monille äänestäjille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ehdokkaan tulee pystyä saamaan tuekseen myös oman ydinkannattajakuntansa ulkopuolisia äänestäjiä, jotka ovat epävarmoja kannastaan. Näiden liikkuvien äänestäjien vakuuttamisessa katsotaan yleensä olevan suurta hyötyä siitä, mikäli varapresidenttiehdokas edustaa ainakin jossain määrin erilaista väestöryhmää sekä omaa erilaisia vahvuusalueita kuin presidenttiehdokas itse. Tämän vuoksi presidenttiehdokkaat ovatkin tyypillisesti valinneet sellaisia varapresidenttiehdokkaita, jotka täydentävät heitä ja heidän osaamistaan.
Koska kaikkia äänestäjiä ei voi, eikä olisi edes tarkoituksenmukaista yrittää miellyttää, joutuvat presidenttiehdokkaat kampanjatiimeineen punnitsemaan hyvin tarkkaan, keitä varapresidenttiehdokkaan valinnalla pyritään tavoittamaan ja keiden ääniä voittamaan. Tällöin voidaan tiettyjen väestöryhmien sijaan myös pyrkiä vakuuttamaan äänestäjiä jostain yksittäisestä, tärkeästä vaa’ankieliosavaltiosta valitsemalla kyseisen osavaltion äänestäjille jollain tavalla merkittävä henkilö varapresidenttiehdokkaaksi.
Varapresidenttikilpailussa vastakkain Minnesotan osavaltion kuvernööri ja ohiolainen senaattori
Demokraattipuolueen presidenttiehdokas Kamala Harris valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Minnesotan osavaltion kuvernöörin Tim Walzin. Hänet tunnetaan erityisesti maanläheisestä olemuksestaan ja tavallisesta taustastaan. Ennen uraansa politiikassa Walz on toiminut opettajana ja työskennellyt kansalliskaartissa. Walz on profiloitunut liberaaliksi poliitikoksi, joka jakaa monet Harrisin keskeiset linjat liittyen muun muassa aborttioikeuteen. Hänen valintaansa varapresidenttiehdokkaaksi on toistaiseksi pidetty onnistuneena ja strategisesti järkevänä ratkaisuna, sillä hän puhuttelee erityisesti sellaisia alemman koulutustason omaavia ja maaseudulla asuvia ihmisiä, joiden tavoittaminen on perinteisesti ollut demokraattipuolueelle haastavaa.
Toista presidenttikauttaan tavoitteleva republikaanipuolueen presidenttiehdokas ja entinen presidentti Donald Trump on puolestaan nimennyt varapresidenttiehdokkaakseen Ohion osavaltiota senaatissa edustavan J.D. Vancen. Vance on opiskellut lakia Yalessa ja julkaissut suosiota saavuttaneen kirjan Hillbilly Elegy (2016). Poliittisesti konservatiivisen ja populismiin nojaavan Vancen valintaa Trumpin varapresidenttiehdokkaaksi voidaan pitää jokseenkin yllättävänä, sillä hänen monin paikoin julkisen kritiikin kohteeksi joutuneiden lausuntojensa on arvioitu voivan jopa kääntyä heidän kampanjaansa vastaan.
Poikkeukselliset vaalit mahdollistavat myös yllätyksiä
Presidenttiehdokkaiden ohella myös varapresidenttiehdokkaat kohtaavat yleensä kampanjan aikana toisensa vaaliväittelyn merkeissä. Perinteisesti näillä varapresidenttiehdokkaiden väittelyillä ei ole kuitenkaan katsottu olevan kovin suurta merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.
Tämän syksyn presidentinvaaleihin liittyy kuitenkin monia poikkeuksellisia elementtejä, kuten istuvan presidentin luopuminen ehdokkuudesta varsin myöhäisessä vaiheessa. Todennäköiseltä alkaa myös näyttää, että syyskuussa järjestetty presidenttiehdokkaiden välinen vaaliväittely jää Harrisin ja Trumpin ainoaksi. Tällöin on mahdollista, että viimeöinen varapresidenttiehdokkaiden väittely saattaakin yllättää ja saada jossain määrin ennakoitua suuremman merkityksen.
***
Lähteet:
https://www.whitehouse.gov/about-the-white-house/our-government/the-executive-branch/
https://kamalaharris.com/meet-governor-tim-walz/
https://www.vance.senate.gov/about/