USA:n yliopistojen harjoitus- ja kilpailuolosuhteet ovat huippuluokkaa ja vastaavat usein ammattilaissarjojen olosuhteita. Urheilu on osa amerikkalaista koulujärjestelmää, mikä on yksi suurimmista eroista Suomeen. USA:ssa nuorilla urheilijoilla yliopistourheilu on usein tähtäimessä hyvin nuoresta iästä lähtien.
Tukihenkilöt urheilun ympärillä ovat ammattilaisia ja urheilijoilla on käytössään valmentajia, fysioterapeutteja, lääkäreitä, hierojia ja psykologin palveluita. Opintoihin on myös tarjolla erilaisia tukitoimia.
UP Globalin yliopisto-ohjelman asiantuntija Nea on opiskellut, urheillut sekä valmentanut Yhdysvalloissa ja kertoo nyt, miten hän näkee urheilun erot Suomessa ja USA:ssa.
"Olen Suomessa päässyt näkemään kaikki divisioonat naisten jalkapallossa, joko urheilijan tai valmentajan roolissa. Ehdottomasti suurin ero näkyy olosuhteissa verrattuna USA:n yliopistourheilumaailmaan. USA:ssa on useimmiten käytettävissä omat kentät, kuntosalit urheilijoille, ja omat tilat jokaiselle lajille. Ei siis esimerkiksi ole tarpeellista kilpailla harjoitusvuoroista saman seuran juniorijoukkueiden kanssa, kuten suomalaisessa jalkapallossa.
Opiskelu oli tietysti isossa elämää. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen oli erittäin saumatonta, mikä olisi Suomessa ollut toteutettavissa, mutta hieman haastavampaa. Lukukauden alussa kurssiaikataulu järjestettiin sopimaan harjoitusaikataulun ympärille. Yliopistolta ja joukkueelta sai aina tukea ja kannustusta opintoihin. Lisäksi jokaisella sarjalla/divisioonalla on omat kriteerit urheilun edustusoikeuden myöntämiselle. Kursseja piti läpäistä tietty määrä lukukauden aikana ja ylläpitää tiettyä keskiarvoa, jotta oli mahdollista kilpailla. Tämä toimi hyvänä motivaattorina opintojen edistymiselle.
Valmentajan elämä oli myös hektistä, mutta muun muassa paremmat puitteet, budjetit ja laajempi tukihenkilöstö mahdollistivat enemmän aikaa keskittyä olennaiseen, eli urheilijoiden kehityksen tukemiseen. Ammattivalmentajan uralle oli myös omasta mielestäni paljon enemmän mahdollisuuksia."
Saman ilmiön ovat huomanneet myös urheilijamme, jotka ovat tällä hetkellä Yhdysvalloissa. Ensimmäistä vuotta Yhdysvalloissa jalkapalloa pelaava Nella kertoo, että harjoittelu on ollut huomattavasti intensiivisempää kuin Suomessa – joukkueen yhteisiä harjoituksia on 6–8 kertaa viikossa. Nellan mukaan urheilijoille tarjottavat olosuhteet ovat huomattavasti parempia kuin Suomessa, ja urheilu näkyy vahvasti osana koulukulttuuria.
Kolmannen vuoden opiskelija Inka, joka pelaa D1-lentopalloa Utah State Universityssä, kertoo Suomen ja USA:n eroista näin:
"Suurin ero harjoittelussa on varmasti kaikki puitteet mitä täällä tarjotaan. Melkein joka lajille löytyy oma sali, kenttä tai rata ja kaikki on yleensä tosi suurta ja joka paikkaan mahtuu paljon katsojia.
Tämän lisäksi urheilijoille on erilliset kuntosalit kuin muille opiskelijoille ja "training room", missä harjoituksiin valmistautuminen, palautuminen tai loukkaantumiset hoidetaan. Treenaaminen riippuu yleensä siitä, onko menossa kilpakausi vai peruskunto kausi, mutta keskimäärin päivässä on 1-2 treeniä, joiden päälle lisäksi voimaharjoittelu."
Yliopisto-opinnot Yhdysvalloissa ovat loistava tilaisuus niin akateemisesti kuin urheilu-uran kannaltakin. Yhdysvalloissa urheilu on tehty opiskelijan kannalta helpoksi, joten jos kaipaa uusia haasteita ja kehitystä urheilijana kannattaa tätä mahdollisuutta harkita. Muistutammekin aina UP Globalilla, että Suomeen pääsee aina takaisin, joten lähde rohkeasti kokeilemaan!
***
Voit lukea lisää UP Globalin yliopisto-ohjelmasta sekä urheilijoiden ja alumnien kokemuksia osoitteesta: https://upglobal.net/fi/universityusa/