Vii­me ai­koi­na me­di­at ovat täyt­ty­neet Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­le­ja kos­ke­vis­ta uu­ti­sis­ta. Vaa­li­päi­vän lä­hes­ty­es­sä tä­män uu­tis­vir­ran voi­daan odot­taa vain voi­mis­tu­van. Olen­nai­nen osa vaa­leis­ta uu­ti­soin­tia ovat eri­lai­set ää­nes­tä­jien haas­tat­te­lut, jois­sa tie­dus­tel­laan muun mu­as­sa hei­dän mie­li­pi­tei­tään eh­dok­kais­ta, pe­rus­tei­ta ää­nes­tys­pää­tök­sel­le sekä odo­tuk­sia vaa­lien lop­pu­tu­lok­ses­ta. Suu­rel­le ylei­söl­le etäi­sem­mäk­si ai­heek­si saat­taa kui­ten­kin jää­dä se, mi­ten ää­nes­tä­mi­nen eri osa­val­ti­ois­sa ta­pah­tuu pu­hu­mat­ta­kaan sii­tä to­si­a­si­as­ta, et­tä kaik­ki täy­si-ikäi­set kan­sa­lai­set ei­vät Yh­dys­val­lois­sa edes voi ää­nes­tää.  

Osavaltiot päättävät monista vaaleihin liittyvistä asioista

Vaik­ka pe­rus­tus­la­ki aset­taa joi­tain vaa­ti­muk­sia ää­nes­tyk­sel­le ja vaa­lien to­teu­tuk­sel­le, on osa­val­ti­oil­la kui­ten­kin huo­mat­ta­vaa val­taa päät­tää it­se mo­nis­ta näi­hin liit­ty­vis­tä asi­ois­ta, ku­ten sii­tä, ke­nel­le ää­ni­oi­keus käy­tän­nös­sä kuu­luu. Mo­nil­la osa­val­ti­oil­la on myös käy­tös­sä var­sin mo­ni­mut­kai­sia pro­ses­se­ja, jot­ka ää­nes­tä­jien tu­lee lä­pi­käy­dä pääs­täk­seen an­ta­maan ää­nen­sä. Kaik­ki Yh­dys­val­tain osa­val­ti­ot Poh­jois-Da­ko­taa lu­kuun ot­ta­mat­ta muun mu­as­sa edel­lyt­tä­vät, et­tä ää­ni­oi­keu­te­tun tu­lee re­kis­te­röi­tyä ää­nes­tä­jäk­si en­nen vaa­le­ja. Osa­val­ti­oi­den vä­lil­lä esiin­tyy kui­ten­kin ero­ja sen suh­teen, mi­ten ja mil­loin re­kis­te­röi­ty­mi­nen ta­pah­tuu.

Kes­kus­te­lua ää­ni­oi­keu­des­ta on ai­koi­naan käy­ty kii­vaa­na myös useis­sa Eu­roo­pan mais­sa, mut­ta Yh­dys­val­tain ta­pauk­ses­sa tämä kes­kus­te­lu on edel­leen ar­ki­päi­vää. Ky­sei­nen kes­kus­te­lu kiin­nit­tyy voi­mak­kaas­ti aja­tuk­seen, et­tä mi­kä­li val­taa­pi­tä­vät voi­vat vai­kut­taa sii­hen, keil­lä on mah­dol­li­suus ää­nes­tää, he voi­vat myös tätä kaut­ta vai­kut­taa sii­hen, et­tä vaa­lien lop­pu­tu­los oli­si heil­le suo­tui­sa. Kun tar­kas­tel­laan Yh­dys­val­tain kah­den suu­ren puo­lu­een toi­min­taa ai­ko­jen saa­tos­sa, voi­daan ha­vai­ta, et­tä mo­lem­mat puo­lu­eet ovat tie­tyis­sä ti­lan­teis­sa pyr­ki­neet hyö­dyn­tä­mään tätä ää­nes­tä­jä­kun­nan mää­rit­te­lyn ja ra­jauk­sen lo­giik­kaa.

Ää­ni­oi­keus­ky­sy­myk­siin liit­ty­en eni­ten jul­ki­suu­des­sa on ol­lut jo vuo­sia Flo­ri­dan osa­val­tio, joka ra­joit­taa voi­mak­kaas­ti en­tis­ten van­kien ää­ni­oi­keut­ta. Täl­lä het­kel­lä kaik­kein va­ka­vim­mis­ta ri­kok­sis­ta tuo­mi­tut hen­ki­löt ovat käy­tän­nös­sä me­net­tä­neet py­sy­väs­ti oi­keu­ten­sa ää­nes­tää, kun taas vä­häi­sem­mis­tä ri­kok­sis­ta tuo­mi­tut saa­vat ää­ni­oi­keu­ten­sa ta­kai­sin sen jäl­keen, kun he ovat suo­rit­ta­neet tuo­mi­on­sa. Käy­tän­nös­sä tämä kui­ten­kin ra­jaa mo­net myös lie­vem­mis­tä ri­kok­sis­ta tuo­mi­tut ää­ni­oi­keu­den ul­ko­puo­lel­le, kos­ka eh­to­na ää­ni­oi­keu­den pa­laut­ta­mi­sel­le on, et­tä hen­ki­lö on myös suo­rit­ta­nut kaik­ki tuo­mi­oon liit­ty­vät mak­sut, ku­ten sa­kot ja muut kor­vauk­set. Näi­den mak­su­jen mää­ris­tä ja esi­mer­kik­si jäl­jel­lä ole­van sum­man suu­ruu­des­ta on puo­les­taan vai­kea saa­da vi­ral­li­sil­ta ta­hoil­ta sel­ke­ää tie­toa.

Flo­ri­da ei kui­ten­kaan ole ai­noa osa­val­tio, jos­sa on käy­tös­sä ää­ni­oi­keu­teen liit­ty­viä ra­joi­tuk­sia. Eri­lai­sia toi­men­pi­tei­tä, joi­den voi­daan kat­soa vai­kut­ta­van hei­ken­tä­väs­ti tiet­ty­jen ryh­mien mah­dol­li­suuk­siin ää­nes­tää, on teh­ty run­saas­ti eri puo­lil­la Yh­dys­val­to­ja myös ai­van vii­me ai­koi­na. Pel­käs­tään vuo­den 2024 al­ku­puo­lis­kol­la ai­na­kin kuu­si osa­val­ti­oi­ta on jo sää­tä­nyt lu­kui­sia uu­sia ää­nes­tä­mi­seen liit­ty­viä ra­joi­tuk­sia, ja jopa 28 osa­val­ti­os­sa täl­lai­sia ra­joi­tuk­sia on sää­det­ty edel­lis­ten pre­si­den­tin­vaa­lien jäl­keen. Toi­saal­ta jois­sain osa­val­ti­ois­sa on myös näh­ty päin­vas­tais­ta ke­hi­tys­tä ja pyr­ki­myk­siä pois­taa ää­nes­tä­mi­sen es­tei­tä. Ku­lu­van vuo­den ai­ka­na 11 osa­val­ti­o­ta on sää­tä­nyt la­ke­ja, joil­la py­ri­tään hel­pot­ta­maan ää­nes­tä­mis­tä esi­mer­kik­si mah­dol­lis­ta­mal­la ää­nes­tä­mi­nen etä­nä. Jois­sain osa­val­ti­ois­sa on puo­les­taan näh­tä­vis­sä jok­seen­kin ris­ti­rii­tais­ta ke­hi­tys­tä osa­val­ti­on sää­tä­es­sä sa­ma­nai­kai­ses­ti sekä ää­nes­tä­mis­tä ra­joit­ta­via et­tä hel­pot­ta­via la­ke­ja. 

Minkälaisia rajoituksia äänestämiseen on säädetty?

Kir­je­ää­nes­tys etä-ää­nes­tyk­sen muo­to­na yleis­tyi ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mi­an myö­tä Yh­dys­val­lois­sa. Myös vii­me vuo­si­na kir­je­ää­nes­tys­tä on kui­ten­kin hyö­dyn­net­ty esi­mer­kik­si hel­pot­ta­maan lii­kun­ta­vam­mais­ten ja iäk­käi­den ih­mis­ten ää­nes­tä­mis­tä. Nyt tä­hän on kui­ten­kin tu­los­sa muu­tos jois­sain uu­sia ra­joi­tuk­sia sää­tä­neis­sä osa­val­ti­ois­sa. Esi­mer­kik­si Ala­ba­ma on kiel­tä­nyt lail­la toi­sen hen­ki­lön kir­je­ää­nes­tys­lo­mak­keen toi­mit­ta­mi­sen, ja sa­man­kal­tai­nen laki on sää­det­ty myös Ida­hos­sa. Ten­nes­seen osa­val­ti­os­sa kir­je­ää­nes­ty­sa­no­muk­sen jät­tä­mi­sen ai­ka­ra­jaa on ly­hen­net­ty, kun taas Ari­zo­na ly­hen­tää kir­je­ää­nien al­le­kir­joi­tuk­siin liit­ty­vien epä­sel­vyyk­sien rat­kai­se­mi­seen myön­net­tyä ai­kaa. Län­si-Vir­gi­ni­as­sa vi­ra­no­mais­ten ra­joi­tus­ten koh­teek­si ovat jou­tu­neet mui­den osa­val­ti­oi­den ajo­kor­tit. Kir­je­ää­nes­tyk­seen py­rit­tiin aja­maan myös li­sä­ra­joi­tuk­sia sekä Wis­con­si­nis­sa et­tä Ari­zo­nas­sa, mut­ta mo­lem­mis­sa osa­val­ti­ois­sa ku­ver­nöö­rit käyt­ti­vät veto-oi­keut­taan py­säyt­tääk­seen vi­reil­lä ol­leet hank­keet.

Sii­nä mis­sä ää­ni­oi­keu­den ra­joi­tu­sy­ri­tyk­siä on pe­rin­tei­ses­ti usein koh­dis­tet­tu tum­mai­hoi­siin ame­rik­ka­lai­siin, vai­kut­tai­si­vat maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set Yh­dys­val­tain kan­sa­lai­suu­den saa­neet hen­ki­löt ole­van ny­ky­ään myös ää­ni­oi­keu­teen liit­ty­vien ra­joi­tu­sy­ri­tys­ten eri­tyi­nen koh­de. Täs­tä esi­merk­ki­nä toi­mii In­di­a­nan osa­val­ti­on laki, joka mää­rää vaa­li­vi­ra­no­mai­set tar­kis­ta­maan ää­nes­tä­jik­si re­kis­te­röi­ty­nei­den tie­dot ver­taa­mal­la nii­tä moot­to­ri­a­jo­neu­vo­vi­ras­ton tie­toi­hin, jot­ka ei­vät kui­ten­kaan lä­hes­kään ai­na ole ajan ta­sal­la. Näin ol­len kan­sa­lai­suu­den vain ly­hyt ai­ka sit­ten saa­neet hen­ki­löt saat­ta­vat vir­heel­li­ses­ti me­net­tää oi­keu­ten­sa ää­nes­tää.

Myös var­si­nai­nen ää­nes­tys­ti­lan­ne on pää­ty­nyt uu­sien ra­joi­tus­ten koh­teek­si Ete­lä-Da­ko­tan osa­val­ti­os­sa. Siel­lä käyt­töön otet­tu laki mah­dol­lis­taa vaa­lei­hin puut­tu­mi­sen ta­kaa­mal­la vaa­li­tark­kai­li­joil­le ai­em­paa laa­jem­mat val­tuu­det tark­kail­la ää­nes­tysp­ro­ses­sia ja vaa­li­vir­kai­li­joi­den toi­min­taa.

Äänestämistä on myös helpotettu monissa osavaltioissa

Vaik­ka van­kien ja en­tis­ten van­kien ää­ni­oi­keus on edel­leen suu­ri kiis­ta­ky­sy­mys Flo­ri­das­sa, on mo­nis­sa muis­sa osa­val­ti­ois­sa kui­ten­kin otet­tu edis­ty­sas­ke­lei­ta ri­kok­sis­ta tuo­mit­tu­jen oi­keuk­sien suh­teen. Muun mu­as­sa Vir­gi­ni­as­sa uu­det lait mah­dol­lis­ta­vat ää­ni­oi­keu­tet­tu­jen van­kien etä-ää­nes­tä­mi­sen van­ki­las­ta kä­sin, mi­kä­li hei­dät on tuo­mit­tu vä­häi­ses­tä ri­kok­ses­ta tai he vas­ta odot­ta­vat oi­keu­den­käyn­tiä van­ki­las­sa. Neb­ras­ka puo­les­taan laa­jen­taa en­tis­ten van­kien ää­ni­oi­keut­ta ta­kaa­mal­la ää­ni­oi­keu­den pa­lau­tu­mi­sen heti, kun tuo­mio on suo­ri­tet­tu.

Useis­sa osa­val­ti­ois­sa on myös tar­tut­tu toi­meen ää­nes­tä­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si ja eri­lais­ten ää­nes­tä­jä­ryh­mien huo­mi­oi­mi­sek­si ai­em­paa pa­rem­min. Ken­tuc­ky hel­pot­taa etä-ää­nes­tä­mis­tä mo­nin ta­voin, kun taas Mis­sis­sip­pi ja Ida­ho löy­sen­tä­vät ää­nes­tyk­sen yh­tey­des­sä esi­tet­tä­viin hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tuk­siin liit­ty­viä tiuk­ko­ja vaa­ti­muk­si­aan. Mis­sis­sip­pi hy­väk­syy jat­kos­sa ää­nes­tä­jil­tä myös van­hen­tu­neet ja päi­vää­mät­tö­mät hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tuk­set, ja Ida­ho puo­les­taan tar­jo­aa kai­kil­le ää­nes­tä­jil­le mah­dol­li­suu­den saa­da tar­vit­ta­es­sa mak­su­ton hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tus ää­nes­tä­mis­tä var­ten. Vir­gi­nia laa­jen­taa ää­nes­tä­mi­seen liit­ty­viä tu­ki­toi­mia tun­nis­ta­maan ai­em­paa mo­ni­muo­toi­sem­min vam­mai­suu­den kir­joa, ja Ten­nes­sees­sä edel­ly­te­tään jat­kos­sa es­teet­tö­mien ää­nes­tys­lip­pu­jen tar­jo­a­mis­ta nii­tä tar­vit­se­vil­le ää­nes­tä­jil­le. Was­hing­to­nis­sa ää­nes­tä­mis­tä hel­pot­ta­maan sää­de­tyt lait kes­kit­ty­vät sen si­jaan vi­ra­no­mais­ten toi­min­taan edel­lyt­tä­en vi­ra­no­mai­sil­ta ak­tii­vi­suut­ta esi­mer­kik­si sel­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa, jois­sa ää­nes­tä­jä muut­taa pii­ri­kun­nas­ta toi­seen ja on vaa­ra­na, et­tei hän eh­di ajois­sa re­kis­te­röi­tyä ää­nes­tä­jäk­si uu­des­sa pii­ri­kun­nas­sa.

Maa­il­man muu­tos hei­jas­tuu luon­nol­li­ses­ti myös vaa­lei­hin. Ke­hi­tyk­sen myö­tä syn­tyy toi­si­naan tar­ve ai­van uu­den­lai­sel­le lain­sää­dän­nöl­le. Yk­si mer­kit­tä­vim­piä uu­sia il­mi­öi­tä vaa­lei­hin liit­ty­en on pyr­ki­mys hal­li­ta ja suo­dat­taa ai­em­paa te­hok­kaam­min te­ko­ä­lyl­lä luo­tua si­säl­töä, joka voi toi­mia di­sin­for­maa­ti­on le­vit­tä­mi­ses­sä te­hok­kaa­na vä­li­nee­nä. Täl­lais­ta si­säl­töä tor­ju­maan on useis­sa osa­val­ti­ois­sa teh­ty la­ki­a­loit­tei­ta, jois­sa vaa­di­taan ai­em­paa tiu­kem­min il­moit­ta­maan, mi­kä­li jul­kais­tua si­säl­töä on ma­ni­pu­loi­tu.  

Äänestämisen tulevaisuus

Ää­nes­tä­jien ra­jaa­mi­nen täs­sä ar­tik­ke­lis­sa ku­va­tul­la ta­val­la ei toki ole ai­noa kei­no, jol­la puo­lu­eet ovat pyr­ki­neet oh­jaa­maan vaa­lien lop­pu­tu­lok­sia. Ger­ry­man­de­ring eli vaa­li­pii­rien ra­jo­jen muok­kaus kei­no­te­koi­ses­ti on myös ol­lut enem­mis­tö­vaa­li­ta­van Yh­dys­val­lois­sa mer­kit­tä­vä il­miö. Sen mo­tii­vi­na toi­mii pyr­ki­mys val­taa­pi­tä­vän puo­lu­een kan­na­tuk­sen mak­si­moin­tiin omia ää­nes­tä­jiä kes­kit­tä­mäl­lä ja vas­tus­ta­jan ää­nes­tä­jiä ha­jaut­ta­mal­la. Vaih­to­eh­toi­ses­ti syy­nä saat­taa toi­mia myös pyr­ki­mys hei­ken­tää jon­kun tie­tyn ryh­män mah­dol­li­suuk­sia saa­da ha­lu­a­man­sa edus­ta­ja va­lit­tua. Tämä on luon­nol­li­ses­ti de­mok­ra­ti­an kan­nal­ta erit­täin hai­tal­lis­ta.

De­mok­ra­ti­an tila on yk­si tär­keim­mis­tä tee­mois­ta myös tänä syk­sy­nä käy­tä­vis­sä Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­leis­sa. Re­pub­li­kaa­ni­puo­lu­een pre­si­dent­tieh­do­kas, en­ti­nen pre­si­dent­ti Do­nald Trump ky­see­na­lais­ti vaa­lien tu­lok­sen hä­vit­ty­ään vuo­den 2020 pre­si­den­tin­vaa­lit Joe Bi­de­nil­le ja vil­je­li täl­löin epäi­lyk­siä muun mu­as­sa ää­nes­tyk­sen vil­pil­li­syy­des­tä. Trum­pin tä­män syk­syn vaa­lien vas­ta­eh­do­kas, de­mok­raat­ti­puo­lu­een Ka­ma­la Har­ris on sen si­jaan pu­hu­nut pal­jon juu­ri ää­nes­tä­jien oi­keuk­sis­ta ja nii­den tur­vaa­mi­ses­ta. On sel­vää, et­tä sii­nä, mis­sä ai­he ja­kaa eh­dok­kai­ta, se ja­kaa myös ää­nes­tä­jiä ja osa­val­ti­oi­ta. Vas­taa­ko pre­si­den­tin­vaa­lien lop­pu­tu­los sit­ten ky­sy­myk­seen sii­tä, tu­li­si­ko ää­nes­tä­mi­sen Yh­dys­val­lois­sa ol­la ame­rik­ka­lais­ten it­sen­sä mie­les­tä kai­kil­le kuu­lu­va oi­keus vai ai­no­as­taan ra­ja­tul­le jou­kol­le ih­mi­siä kuu­lu­va etuo­i­keus?

Vaa­li­tu­los tu­lee var­mas­ti tar­jo­a­maan meil­le pal­jon ajat­te­le­mi­sen ai­het­ta ja an­taa jon­kin­lai­sia viit­tei­tä sii­tä, mitä ää­nes­tä­jien enem­mis­tö toi­voo Yh­dys­val­tain tu­le­vai­suu­del­ta. De­mok­ra­tia, ää­nes­tä­mi­nen ja oi­keu­det ovat kui­ten­kin vain yk­si, jos­kin hy­vin tär­keä osa-alue, jos­ta näis­sä vaa­leis­sa ää­nes­te­tään. Täl­löin se ei vält­tä­mät­tä toi­mi kaik­kien ää­nes­tä­jien koh­dal­la tär­keim­pä­nä kri­tee­ri­nä ää­nes­tys­pää­tös­tä teh­tä­es­sä. Mo­nis­sa osa­val­ti­ois­sa ää­nes­tä­mi­seen liit­ty­vät ra­joi­tuk­set voi­vat­kin pa­ra­dok­saa­li­ses­ti saa­da ai­kaan sen, et­tä ne, joil­le asia kaik­kein eni­ten mer­kit­see, ovat juu­ri nii­tä, jot­ka ei­vät pää­se ään­tään vaa­leis­sa käyt­tä­mään. 

***

Ar­tik­ke­lis­sa on käy­tet­ty läh­tee­nä Lin­da Gel­ler-Schwart­zin ar­tik­ke­lia “The Fra­gi­li­ty of Vo­ting Rights: The 2020 U.S. Elec­ti­on” (The Fra­gi­li­ty of Vo­ting Rights: The 2020 U.S. Elec­ti­on (palm­be­ach­de­moc­ra­cy.org)) sekä Bren­nan Cen­ter for Jus­ti­ce -ins­ti­tuu­tin jul­kai­sua “Vo­ting Laws Roun­dup: May 2024” (https://www.bren­nan­cen­ter.org/our-work/re­se­arch-re­ports/vo­ting-laws-roun­dup-may-2024).