Yh­dys­val­lat kään­si uu­den si­vun kan­sal­li­ses­sa his­to­ri­as­saan ta­san 90 vuot­ta sit­ten, kun kong­res­sin ra­ti­fi­oi­ma pe­rus­tus­lain 21. li­säys tuli voi­maan, min­kä myö­tä lä­hes yli vuo­si­kym­me­nen kes­tä­nyt al­ko­ho­lin kiel­to­la­ki tuli pää­tök­seen­sä. Vuo­des­ta 1920 vuo­teen 1933 kes­tä­nyt kiel­to­la­ki oli en­nen kaik­kea suu­ri so­si­aa­li­nen koe, joka ky­syi, voi­si­ko val­tio päät­tää ih­mis­ten al­ko­ho­lin­käy­tön py­sy­väs­ti.

Kieltolain loppua juhlittiin vuonna 1933 railakkaissa tunnelmissa.

Vaik­ka ta­voit­teet niin kut­su­tun ”ja­lon ko­kei­lun” taus­tal­la oli­vat en­nen kaik­kea hy­vät, kiel­to­lain vai­ku­tuk­set oli­vat kui­ten­kin mo­nin pai­koin täy­sin vas­tak­kai­sia. Sa­la­ka­pak­ka- ja tro­kaus­kult­tuu­ri vah­vis­ti­vat ri­kol­lis­jär­jes­tö­jen val­taa mo­nis­sa Yh­dys­val­to­jen kau­pun­geis­sa, mikä li­sä­si myös ylei­sis­tä ri­kol­li­suut­ta ja so­si­aa­li­sia on­gel­mia. Sa­mal­la al­ko­ho­lin muut­tu­mi­nen lait­to­mak­si hei­ken­si mo­nin pai­koin sen laa­tua ja sai ih­mi­set käyt­tä­mään al­ko­ho­li­pi­toi­suu­del­taan vah­vem­pia juo­mia, mikä joh­ti kan­san­ter­vey­del­li­siin on­gel­miin.

 
Kaatoivatko mafiosot kieltolain?

Kiel­to­la­ki tuo usein mie­leen Al Ca­po­nen kal­tai­set ri­kol­lis­po­mot, jot­ka te­ki­vät omai­suu­ten­sa ter­ro­ri­soi­mal­la ame­rik­ka­lai­sia kau­pun­ke­ja ja vä­lit­tä­en lai­ton­ta al­ko­ho­lia nii­den ka­duil­la. Ri­kol­li­suu­del­la oli oma roo­lin­sa kiel­to­lain ku­mo­a­mi­ses­sa, mut­ta ei vält­tä­mät­tä sil­tä kan­til­ta kuin usein aja­tel­laan. Vuon­na 1929 al­ka­neen suu­ren la­man ai­ka­na Yh­dys­val­to­jen hal­li­tus al­koi ha­kea kei­no­ja ta­lou­del­li­sen ti­lan­teen pa­ran­ta­mi­sek­si. Kiel­to­a­jan ai­ka­na al­ko­ho­lin myyn­nis­tä saa­ta­vat ve­ro­tu­lot oli­vat pois­tu­neet joh­ta­en me­ne­tyk­seen, joka tun­tui yhä enem­män val­ti­on­ta­lou­des­sa.

Sa­ma­nai­kai­ses­ti al­ko­ho­lin sa­la­kul­je­tus ja lai­ton myyn­ti ku­kois­ti­vat, mikä nä­kyi jär­jes­täy­ty­neen ri­kol­li­suu­den voi­mak­kaa­na kas­vu­na. Tämä loi ti­lan­teen, jos­sa val­tio me­net­ti ve­ro­tu­lo­ja mut­ta jou­tui sa­mal­la käyt­tä­mään mer­kit­tä­viä re­surs­se­ja lait­to­man al­ko­ho­li­kau­pan tor­jun­taan. Kes­kei­set syyt kiel­to­lain ku­mo­a­mis­ta aja­val­le po­liit­ti­sel­le pai­neel­le oli­vat siis ta­lou­del­li­set, mit­kä joh­ti­vat muun mu­as­sa tu­le­van pre­si­den­tin Frank­lin De­la­no Roo­se­vel­tin kam­pan­joi­maan vuo­den 1932 vaa­li­kam­pan­jas­saan kiel­to­lain ku­mo­a­mi­sen puo­les­ta.

Kieltolaki avasi baarit naisille ja synnytti cocktail-kulttuurin

Kai­kes­ta huo­li­mat­ta kiel­to­la­ki on kui­ten­kin osa Yh­dys­val­to­jen his­to­ri­aa ja sen vai­ku­tuk­set ai­na ny­ky­päi­vään saak­ka ovat kiis­tat­to­mat. Kiel­to­lain epä­on­nis­tu­mi­nen ko­ros­ti Yh­dys­val­lois­sa hen­ki­lö­koh­tais­ta va­lin­taa ja va­paut­ta aset­ta­en en­nak­ko­ta­pauk­sen tu­le­vil­le lain­sää­dän­nöl­li­sil­le laa­ja-alai­sil­le muu­tok­sil­le. Toi­saal­ta kiel­to­la­kia ei kui­ten­kaan täy­sin ku­mot­tu Yh­dys­val­lois­sa esi­mer­kik­si Mis­sis­si­pin osa­val­ti­os­sa kuin vas­ta vuon­na 1966. Yh­dys­val­lois­sa on vie­lä ny­ky­ään­kin usei­ta pii­ri­kun­tia ja re­ser­vaat­te­ja, jois­sa al­ko­ho­lin myy­mi­nen on joko ra­joi­tet­tua tai kiel­let­tyä.

Kieltolain jälkeen baarit avasivat ovensa myös naisille.

Lain ku­mo­a­mi­nen ava­si ka­pa­kat ja baa­rit jäl­leen ker­ran ta­van kan­sa­lai­sil­le — ja en­sim­mäis­tä ker­taa myös nai­sil­le, jot­ka oli kiel­to­lain ai­ka­na toi­vo­tet­tu sa­la­ka­pa­koi­den asi­ak­kaik­si. Sa­mal­la kiel­to­lain ai­ka­na ke­hi­te­tyt vah­voi­hin al­ko­ho­li­juo­miin pe­rus­tu­neet cock­tai­lit le­vi­si­vät, kun mo­net sa­la­ka­pa­kois­sa kek­si­tyt juo­mat nou­si­vat baa­rien va­ki­o­va­li­koi­miin kaik­ki­al­la Yh­dys­val­lois­sa. Kiel­to­lais­ta saam­me kiit­tää muun mu­as­sa Old Fas­hi­o­ned, Si­de­car ja High­ball -drink­kien syn­ty­mis­tä, jot­ka ovat sii­vit­tä­neet mo­der­nin cock­tail-kult­tuu­rin syn­tyä. Ajan an­nis­ke­lu­ra­vin­to­lois­ta maa­il­mal­le le­vi­si­vät myös mo­net mu­siik­ki- ja tans­si­tyy­lit, ku­ten jazz ja char­les­ton.

 
Voiko kieltolaista oppia mitään?

Kiel­to­la­ki tar­jo­aa ope­tus­ma­te­ri­aa­lia mo­niin ny­ky­päi­vän yh­teis­kun­nan kes­kus­te­lui­hin myös Suo­mes­sa, sil­lä maas­sam­me oli Yh­dys­val­tain ta­paan kiel­to­la­ki vuo­si­na 1919—1932. Poh­jim­mil­taan kiel­to­la­ki oli kan­sain­vä­li­sen rait­tius­liik­keen yri­tys oh­ja­ta kan­sa­lais­ten mo­raa­lia lain­sää­dän­nön kaut­ta, mut­ta sen seu­rauk­set osoit­tau­tui­vat mo­ni­ta­hoi­sik­si. Yh­teis­kun­nal­li­se­na ko­kee­na se opet­taa, et­tä so­si­aa­lis­ten on­gel­mien rat­kai­su vaa­tii sy­vem­pää ym­mär­rys­tä ih­mis­käyt­täy­ty­mi­ses­tä ja ta­lou­den dy­na­mii­kas­ta.

Sa­mal­la kiel­to­lain pe­rin­tö ko­ros­taa, et­tä val­ti­on in­ter­ven­ti­oil­la voi ol­la odot­ta­mat­to­mia ja toi­si­naan hai­tal­li­sia seu­rauk­sia, jot­ka voi­vat kas­vat­taa juu­ri nii­tä on­gel­mia, joi­ta nii­den oli alun pe­rin tar­koi­tus rat­kais­ta. Ken­ties ajan kes­kei­sin ope­tus on­kin, et­tä lain­sää­dän­nöl­li­set muu­tok­set tu­li­si suun­ni­tel­la har­ki­ten ot­ta­en huo­mi­oon in­hi­mil­li­set tai­pu­muk­set ja yh­teis­kun­nal­li­sen jär­jes­tyk­sen ai­nai­nen mo­ni­mut­kai­suus.

Läh­teet:
Clark, Nor­man H. Pro­hi­bi­ti­on: The Era of Ex­cess. Bos­ton: Lit­t­le, Brown and Com­pa­ny, 1963.
Ok­rent, Da­niel. Last Call: The Rise and Fall of Pro­hi­bi­ti­on. New York: Scrib­ner, 2010.

***

Kir­joit­ta­ja on viit­tä vail­le val­mis his­to­ri­an mais­te­ri ja SAM:n pro­jek­ti­pääl­lik­kö, joka on tut­ki­nut Yh­dys­val­tain his­to­ri­aa lu­ki­os­ta saak­ka.