Katso koko NATO & Finland: Navigating the Future of Our Partnership -seminaari Youtube-palvelussa.
NATO – nuo neljä kirjainta, jotka ovat olleet lähes jokaisen suomalaisen huulilla viimeisen reilun vuoden ajan. Suomi otti valtavan harppauksen länteen, kun Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa toi jälleen kerran sodan Euroopan mantereelle. 80-vuotisjuhlaansa viettävä SAM perustettiin vuonna 1943 hyvin samankaltaisissa geopoliittisissa olosuhteissa, missä sen rooli oli osoittaa ulkomaille vahva tahdonilmauksemme siitä, että Suomi kuuluu länteen.
Nämä sanat kaikuivat vahvasti myös SAM:n toiminnanjohtaja Lena Grenatin puheenvuorossa, kun hän avasi osana 80-juhlavuotta torstaina 19.10 pidetyn NATO & Finland: Navigating the Future of Our Partnership -seminaarin. Kovatasoisen keskustelun puhujakaartiin kuuluivat Yhdysvaltain suurlähetystön Deputy Chief of Mission Christopher Krafft, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Palsternak ja kansanedustaja Pekka Toveri. Tilaisuuden moderaattorina toimi Suomen digitalisaation ja uusien teknologioiden suurlähettiläs Stefan Lindström.
Pohjoisen etuvartiossa
Nyt, kun Suomen NATO-ankkuri on laskettu vesille, seminaari pyrki kiinnittämään huomionsa vahvasti tulevaan. Panelistit yhtyivät ajatukseen siitä, että arktisten alueiden kasvava merkitys tarkoittaa, että NATO-Suomen paikka olisi vahvasti Norfolkin Pohjois-Euroopan johtoesikunnan alaisuudessa Norjan tapaan.
Näin voitaisiin parhaiten varmistaa sekä Arktiksen sekä NATO:n uuden sisämeren – eli Itämeren – turvallisuus. Kaikesta huolimatta Suomella ei kuitenkaan ole hätää alati eskaloivan Venäjän federaation rajanaapurina, sillä kuten kansanedustaja Toveri osuvasti totesikin yhdistetty pohjoismainen ilma-ase ja vaikeasti edettävä itärajamme ovat jo itsessään tukeva suojamuuri aggressiolta.
Onko dynaaminen pessimismi Suomen salainen ase?
Suomalaista sananlaskuja mukaillen pessimisti ei pety, eikä vara venettä kaada. Näissä sanonnoissa tiivistyy dynaamisen pessimismin ydin, mikä oli kaikkien panelistien mielestä yksi keskeisimmistä vahvuuksista, jonka Suomi tuo NATO:n käyttöön. Suomessa ulkovaltojen häirintäyrityksiä ja hybrivaikuttamista ei ole tarvinnut simuloida, vaan ne ovat jatkuvasti olleet osa arkipäivää. Siksi suomalaiset teknologiaratkaisut ovatkin muovautuneet ottamaan iskut vastaan sen sijaan, että ne taipuisivat niiden alla.
Yhdysvaltain suurlähetystön edustaja Krafft painottikin seminaarissa, miten suomalaisten ainutlaatuinen korkeaan koulutukseen pohjautuva innovaatio herättää huomiota halki USA:n. Laadukkaan innovaatiopolitiikan sydämessä on kuitenkin yhtä lailla laadukas koulutus, minkä takia koulutusvaihto muuttuu entistä tärkeämmäksi. Maailman parhaat yliopistot ovat nimittäin edelleen Yhdysvalloissa ja pääsy niiden piiriin ilman SAM:n kaltaisia tukiyhteisöjä on suomalaisille liki mahdotonta.
(Epä)varma tulevaisuus
Yhdysvalloissa presidentti käyttää merkittävää valtaa sekä sisä- että ulkopoliittisesti, mikä herättää luonnollisesti kysymyksiä NATO:n tulevaisuudesta. Monien mielessä kalvaakin ajatus siitä, mitä esimerkiksi Trumpin toinen presidenttikausi voisi pitää sisällään puolustusliitolle, jos Yhdysvallat kääntyisikin sisäänpäin.
Tästä huolestuneita lämmittävät kuitenkin varmasti johtavan tutkijan Salonius-Palsternakin referoimat sanat Yhdysvaltain entiseltä puolustusministeri James Mattisilta. Tapaamisessaan suomalaisten vaikuttajien kanssa Mattis totesi, että koskaan ei pidä keskittyä liikaa siihen, mitä yksittäinen Yhdysvaltojen presidentti sanoo vaan pikemminkin siihen, mitä maa konkreettisesti tekee liittolaistensa eteen.
Yhdysvaltain kongressissa on nimittäin joka tapauksessa vahva enemmistö, joka on sitoutunut tukemaan Suomea, Ruotsia ja muita puolustusliiton jäseniä. Oli presidenttinä ensi vaalien jäljiltä Joe Biden, Donald Trump tai joku muu, NATO-Suomessa voidaan edelleen tulevaisuudessakin nukkua yömme hyvin ilman huolta huomisesta.