Fin­lan­dia yli­o­pis­ton hal­li­tus il­moit­ti tors­tai­na 2. maa­lis­kuu­ta, et­tä Fin­lan­dia ei ota enää opis­ke­li­joi­ta lu­ku­vuo­dek­si 2023-24. Sa­mal­la osa ame­ri­kan­suo­ma­lai­sia his­to­ri­aa kuo­lee väis­tä­mät­tä.  

Fin­lan­dia Uni­ver­si­ty on ame­ri­kan­suo­ma­lais­ten vuon­na 1896 pe­rus­ta­ma yli­o­pis­to Mic­hi­ga­nin Han­coc­kis­sa. Alun pe­rin yli­o­pis­to kan­toi ni­meä Suo­mi Col­le­ge.  

Yli­o­pis­ton hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Mic­ha­e­la Nak­ku­la ker­too toi­min­nan lak­kaut­ta­mi­sen syis­tä avoi­mes­sa kir­jees­sään. Suu­rim­mat syyt ovat de­mog­ra­fi­set -   lu­ki­os­ta val­mis­tu­vien mää­rä on las­ke­nut ja kiin­nos­tus jat­ko-opis­ke­luun on vä­hen­ty­nyt alu­eel­la. Tä­män li­säk­si yli­o­pis­ton suu­ri vel­ka­taak­ka joh­ti toi­min­nan lo­pet­ta­mi­seen. 

Toi­sen as­teen jäl­kei­sen kou­lu­tuk­sen opis­ke­li­joi­den ko­ko­nais­mää­rä las­ki Yh­dys­val­lois­sa edel­lis­vuo­des­ta 3,29 pro­sent­tia, mikä on mer­kit­tä­vin las­ku sit­ten vuo­den 1951. 

Hancockissa oli vetovoimaa 

Han­cock on pie­ni, rei­lun 4 000 ih­mi­sen kau­pun­ki ai­van Mic­hi­ga­nin poh­jois­kär­jes­sä. Kos­ka mo­net suo­ma­lai­set aset­tui­vat Han­coc­kiin, kau­pun­kia on kut­sut­tu Yh­dys­val­to­jen suo­ma­lais­kes­kuk­sek­si. Ha­vu­met­sät, jär­vet ja kirk­kaan­si­ni­nen tai­vas muis­tut­ti­vat hei­tä taak­se jää­nees­tä ko­ti­maas­ta.  

Noin 40 pro­sent­tia Han­coc­kin asuk­kais­ta il­moit­ti vii­mei­sim­mäs­sä liit­to­val­ti­on vä­es­tön­las­ken­nas­sa ole­van­sa suo­ma­lais­ta syn­ty­pe­rää. Suo­ma­lai­suus nä­kyy jopa kau­pun­gin ka­tu­kyl­teis­sä, jois­ta suu­ri osa on kir­joi­tet­tu sekä suo­mek­si et­tä eng­lan­nik­si.  

1880-lu­vul­la kaik­ki oli toi­sin, Han­coc­kis­sa oli ve­to­voi­maa. Use­at suo­ma­lai­set muut­ti­vat sin­ne lä­hin­nä ku­pa­ri- ja puu­ta­va­ra­te­ol­li­suu­den työl­lis­tä­mi­nä. Maa­han­muut­ta­ja ja Suo­men evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen kir­kon lä­he­tys­pas­to­ri J. K. Ni­kan­der ha­lu­si var­mis­taa pap­pis­se­mi­naa­ri­kou­lu­tuk­sen Ame­ri­kas­sa. Hän oli ha­vain­nut, et­tä De­la­wa­re-joen var­rel­la asu­vat ruot­sa­lai­set ja suo­ma­lai­set siir­to­lai­set ei­vät kou­lut­ta­neet uu­sia pap­pe­ja, ja hän pel­kä­si suo­ma­lai­sen iden­ti­tee­tin ka­to­a­mis­ta.  

Suo­mi Col­le­ge - suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin säi­lyt­tä­jä 

Vuon­na 1896 Ni­kan­der pe­rus­ti Suo­mi Col­le­gen. Col­le­gen teh­tä­vä­nä oli säi­lyt­tää suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri, kou­lut­taa lu­te­ri­lai­sia pap­pe­ja sekä sa­mal­la opet­taa eng­lan­tia.  

Suo­mi Col­le­gen en­sim­mäi­sen ra­ken­nuk­sen pe­rus­ki­vi muu­rat­tiin 30. tou­ko­kuu­ta 1898. Pää­ra­ken­nuk­ses­sa käy­tet­tiin Ja­cobs­vil­len hiek­ka­ki­veä, joka lou­hit­tiin Por­ta­ge Ent­rys­sä ja tuo­tiin Han­coc­kiin proo­mul­la Ke­wee­naw-ve­si­väy­lää pit­kin. Ra­ken­nus vi­hit­tiin käyt­töön 21. tam­mi­kuu­ta 1900. Ra­ken­nuk­sis­sa oli muun mu­as­sa asun­to­la, keit­tiö, pe­su­la, luok­ka­huo­nei­ta, toi­mis­to­ja, kir­jas­to, kap­pe­li ja oles­ke­lu­ti­la.  

Col­le­ge kas­voi no­pe­as­ti ja vuon­na 1901 vie­rei­sel­le ton­til­le ra­ken­net­tiin sii­pi­ra­ken­nus, jos­sa oli kun­to­sa­li, ko­kous­huo­ne ja mu­siik­ki­kes­kus. Vuon­na 1939 ra­ken­net­tiin Ni­kan­der Hall, joka sai ni­men­sä pe­rus­ta­jan mu­kaan. Hal­lin suun­nit­te­li ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Saa­ri­nen ja Swan­son, jon­ka pal­ve­luk­ses­sa oli maa­il­man­kuu­lu suo­ma­lai­sa­me­rik­ka­lai­nen ark­ki­teh­ti Ee­ro Saa­ri­nen. 

Opis­ton teh­tä­vä­nä oli säi­lyt­tää suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri, kou­lut­taa lu­te­ri­lai­sia pap­pe­ja ja opet­taa eng­lan­tia. 1920-lu­vul­la Suo­mi Col­le­ges­ta tuli yk­si­tyi­nen kor­kea-as­teen op­pi­lai­tos (Li­be­ral arts col­le­ge) ja myö­hem­min vuon­na 1958 pap­pis­se­mi­naa­ri ir­taan­tui opis­tos­ta. Nel­jä vuot­ta myö­hem­min Yh­dys­val­lois­sa toi­mi­va Suo­men evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­nen kirk­ko (The Fin­nish Evan­ge­li­cal Lut­he­ran Church of Ame­ri­ca, FEL­CA) yh­dis­tyi Ame­ri­kan lu­te­ri­lai­sen kir­kon (Lut­he­ran Church in Ame­ri­can, LCA) kans­sa. Tuol­loin FELC:ssä oli 36 274 jä­sen­tä ja 105 pap­pia 153 seu­ra­kun­taa. 

Miten suomalaista identiteettiä ylläpidetään jatkossa? 

Yli­o­pis­ton ra­ken­nuk­ses­sa on toi­mi­nut myös Fin­nish Ame­ri­can He­ri­ta­ge Cen­ter ja  mui­ta suo­ma­lais­taus­tai­sia or­ga­ni­saa­ti­oi­ta. Tämä suo­ma­lai­sa­me­rik­ka­lai­sen pe­rin­nön kes­kus avat­tiin vuon­na 1990 ja se on ol­lut pai­kal­li­syh­tei­sön kes­kuk­se­na, joka jär­jes­tää vuo­sit­tain näyt­te­lyi­tä, lu­en­to­ja, mu­siik­ki­oh­jel­mia ja yh­tei­sö­ta­pah­tu­mia. He­ri­ta­ge Cen­te­ris­sä on myös Fin­nish Ame­ri­can Folk School. Näi­den toi­mi­joi­den tu­le­vai­suus lie­nee nyt myös vaa­ka­lau­dal­la.  

1800-lu­vun lo­pul­la Ni­kan­de­ril­la oli huo­li suo­ma­lai­sen iden­ti­tee­tin ka­to­a­mi­ses­ta Yh­dys­val­lois­sa. En­tä tä­nään? Mikä mer­ki­tys suo­ma­lai­sel­la iden­ti­tee­til­lä on tä­män päi­vän suo­ma­lai­sil­le siir­to­lai­sil­le ja mi­ten sitä yl­lä­pi­de­tään? Enää ei vält­tä­mät­tä tar­vi­ta ra­ken­nuk­sia sii­hen, mut­ta löy­tyy­kö jos­tain Ni­kan­de­rei­ta, jot­ka tuo­vat ih­mi­siä yh­teen? 

On­ko kiin­nos­tus opis­ke­luun las­ke­mas­sa Yh­dys­val­lois­sa yleen­sä­kin? Mitä mui­ta tren­de­jä opis­ke­lu­maa­il­mas­sa on näh­tä­vis­sä? On­ko kyse suu­rem­mas­ta­kin muu­tok­ses­ta? Tu­lem­me kes­kus­te­le­maan asi­an­tun­ti­joi­den kans­sa li­sää täs­tä ai­hees­ta myö­hem­min ke­vääl­lä. 

*** 

 Lena Gre­nat on SAM:n toi­min­nan­joh­ta­ja.

Läh­teet: 
https://www.fin­lan­dia.edu/  
https://en.wi­ki­pe­dia.org/wiki/Han­cock,_Mic­hi­gan  
https://edu­ca­ti­on­da­ta.org/col­le­ge-en­rol­l­ment-sta­tis­tics  
https://en.wi­ki­pe­dia.org/wiki/Fin­nish_Evan­ge­li­cal_Lut­he­ran_Church_of_Ame­ri­ca