Olen vuo­si­kym­me­niä seu­ran­nut evan­ke­li­kaa­lis­ta lii­ket­tä Yh­dys­val­lois­sa ja kuun­nel­lut lu­ke­mat­to­mia pu­hei­ta tun­ne­tuil­ta TV-evan­ke­lis­toil­ta, ku­ten Bil­ly Gra­ham, Pat Ro­berts, T.D. Ja­kes, Joel Os­teen, Ben­ny Hinn, Jo­y­ce Mey­er ja Pau­la White. Myös Do­nald Trum­pin tie­de­tään kuun­te­le­van evan­ke­li­kaa­li­sia vai­kut­ta­jia, ja hä­nen pu­heis­saan ja aja­tus­maa­il­mas­saan tois­tu­vat­kin use­at näi­den vai­kut­ta­jien pu­heis­ta tu­tut fraa­sit ja viit­teet, jois­ta muu­ta­mia nos­tan täs­sä teks­tis­sä esil­le. Evan­ke­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen vai­ku­tus­ta saat­taa ol­la vai­kea ym­mär­tää tai näh­dä Suo­mes­ta kä­sin, ja tie­tyt kie­lel­li­set anek­doo­tit sekä viit­tauk­set voi­vat tun­tua ko­vin vie­rail­ta, jol­lei ole is­tu­nut kuun­te­le­mas­sa näi­den me­ga­kirk­ko­jen ja TV-evan­ke­lis­to­jen pu­hei­ta. 

Tiet­tä­väs­ti en­sim­mäi­nen TV-evan­ke­lis­ta oli ka­na­da­lai­sa­me­rik­ka­lai­nen Ai­mee Semp­le McPher­son, joka vai­kut­ti 1920–1930 lu­vul­la. McPher­son oli edel­lä­kä­vi­jä jouk­ko­tie­do­tus­vä­li­nei­den käyt­tä­mi­ses­sä sekä us­kon­nol­lis­ten ju­ma­lan­pal­ve­lus­ten et­tä lah­joi­tus­vies­tien laa­jem­paan le­vit­tä­mi­seen; hän käyt­ti ra­di­o­ta sekä ylei­sön et­tä tu­lo­jen hou­kut­te­le­mi­seen po­pu­laa­ri­viih­teen kas­va­van ve­to­voi­man avul­la ja pe­rus­ti myös en­sim­mäi­sen niin sa­no­tun me­ga­kir­kon. Hä­nen pe­rus­ta­man­sa Fours­qu­a­re-seu­ra­kun­ta, jon­ka his­to­ri­aan kuu­luu mo­nia skan­daa­lei­ta, on edel­leen toi­min­nas­sa. TV-evan­ke­lis­toi­den vai­ku­tuk­sel­la ame­rik­ka­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa on siis pit­kät pe­rin­teet, ei­kä kyse ole vain tä­män ajan il­mi­ös­tä. 

Do­nald Trum­pin pre­si­dent­tiy­teen liit­ty­en poik­keuk­sel­lis­ta oli kui­ten­kin se, mi­ten voi­mak­kaas­ti evan­ke­li­kaa­li­set kris­ti­tyt aset­tui­vat hä­nen tu­ek­seen vuo­den 2016 pre­si­den­tin­vaa­leis­sa. Tämä tuki ei pe­rus­tu­nut pel­käs­tään po­liit­ti­seen ide­o­lo­gi­aan, vaan myös ää­nes­tä­jien sy­vään hen­gel­li­seen va­kau­muk­seen, jos­sa Trump näh­tiin ju­ma­lan va­lit­se­ma­na joh­ta­ja­na. Evan­kee­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen vai­ku­tus nä­kyi ja nä­kyy Trum­pin re­to­rii­kas­sa edel­leen eri­tyi­ses­ti sii­nä, mi­ten hen­gel­li­siä kä­sit­tei­tä käy­te­tään oi­keut­ta­maan ja puo­lus­ta­maan hä­nen pre­si­dent­tiyt­tään.  

Hengellinen tilaisuus Gatewayn megakirkossa Teksasissa.

Hengellinen tilaisuus Gatewayn megakirkossa Teksasissa.

 

Noitavaino ja evankelikaalinen retoriikka 

Yk­si Trum­pin pre­si­dent­tiy­den kes­kei­sis­tä re­to­ri­sis­ta kei­nois­ta oli ter­mi "noi­ta­vai­no", jota hän käyt­ti ku­vaa­maan hä­neen koh­dis­tu­via syy­tök­siä ja tut­ki­muk­sia. Tämä ter­mi, joka juon­taa juu­ren­sa sy­väl­le evan­ke­li­kaa­li­seen ajat­te­luun, sym­bo­loi hen­gel­lis­tä hyök­käys­tä ju­ma­lan va­lit­tu­ja vas­taan. Evan­ke­li­kaa­li­set kris­ti­tyt, jot­ka nä­ke­vät maa­il­man hen­gel­li­sen tais­te­lun kent­tä­nä, tul­kit­si­vat Trum­pin koh­taa­mat po­liit­ti­set vas­toin­käy­mi­set osa­na tätä laa­jem­paa tais­te­lua pa­ho­ja voi­mia vas­taan. Täl­lai­ses­sa maa­il­man­ku­vas­sa Trump ei ol­lut vain po­liit­ti­nen joh­ta­ja, vaan hen­gel­li­sen so­dan kes­kei­nen hah­mo, jota vas­tus­tet­tiin, kos­ka hän oli ju­ma­lan suun­ni­tel­mas­sa tär­ke­äs­sä ase­mas­sa. 

Vaik­ka evan­ke­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen jou­kos­sa ei ol­lut vain yh­tä ään­tä, mo­net joh­ta­vat hah­mot, ku­ten pas­to­ri Pau­la White, vah­vis­ti­vat tätä edel­lä ku­vat­tua re­to­riik­kaa. White oli eri­tyi­sen tär­ke­äs­sä roo­lis­sa Trum­pin hen­gel­li­se­nä neu­vo­nan­ta­ja­na ja käyt­ti noi­ta­vai­non kä­si­tet­tä ko­ros­taak­seen, et­tä Trump ei koh­dan­nut vain maal­lis­ta vas­tus­tus­ta, vaan hän oli hen­gel­li­sen hyök­käyk­sen koh­tee­na. Tämä re­to­riik­ka sai laa­jaa kan­na­tus­ta evan­ke­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen kes­kuu­des­sa, sil­lä he us­koi­vat, et­tä Trump oli va­lit­tu suu­rem­paan ju­ma­lal­li­seen teh­tä­vään.  

 

National Day of Prayer ja uskonnolliset tapahtumat 

Evan­ke­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen vai­ku­tus nä­kyi myös Trum­pin pre­si­dent­tiy­den ai­ka­na jär­jes­te­tyis­sä us­kon­nol­li­sis­sa ti­lai­suuk­sis­sa, eri­tyi­ses­ti Na­ti­o­nal Day of Pra­yer -päi­vä­nä, jota juh­lis­tet­tiin Val­koi­ses­sa ta­los­sa vuon­na 2020. Näis­sä ti­lai­suuk­sis­sa ko­ros­tet­tiin ru­kouk­sen ja hen­gel­li­sen so­dan mer­ki­tys­tä. Pau­la White, joka toi­mi yh­te­nä näi­den ti­lai­suuk­sien joh­ta­jis­ta, oli nä­ky­vä hah­mo, mut­ta ti­lai­suu­det edus­ti­vat laa­jem­paa evan­ke­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen yh­tei­sön si­tou­tu­mis­ta Trum­pin hal­lin­toon. 

Ti­lai­suu­det ko­ros­ti­vat Trum­pin hal­lin­non ja evan­ke­li­kaa­li­sen yh­tei­sön lä­heis­tä suh­det­ta. Evan­ke­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen joh­ta­jat ja kan­nat­ta­jat nä­ki­vät nämä het­ket merk­kei­nä sii­tä, et­tä Trump oli hei­dän asi­al­laan ja et­tä hän joh­ti maa­ta koh­ti hen­gel­lis­tä uu­dis­tus­ta. Trump näh­tiin vah­va­na hen­gel­li­se­nä joh­ta­ja­na, vaik­ka hä­nel­lä ei ol­lut ai­em­paa nä­ky­vää yh­teyt­tä kris­til­li­siin ar­voi­hin tai ta­poi­hin en­nen pre­si­dent­ti­kaut­taan. Pas­to­ri White va­kuut­taa PBS:n (Pub­lic Bro­ad­cas­ting Ser­vi­ce) haas­tat­te­lus­sa 2.10.2024, et­tä Trump on ol­lut sy­väs­ti kris­til­li­nen läpi elä­män­sä. Haas­tat­te­lus­sa White pu­huu myös pal­jon sii­tä, mi­ten Trump on vuo­sia ihail­lut usei­ta TV-evan­ke­lis­to­ja. Hän mai­nit­see eri­tyi­ses­ti Nor­man Vin­cent Pe­a­len vai­ku­tuk­sen Trum­pin ajat­te­luun. Pe­a­le tun­ne­taan po­si­tii­vi­sen ajat­te­lun gu­ru­na ja hen­ki­lö­nä, joka yh­dis­ti psy­ko­lo­gi­an ja te­o­lo­gi­an ajat­te­lus­saan ja pu­heis­saan.  

 

Trump jumalan valittuna ja anteeksianto maallisista synneistä 

Evan­ke­li­kaa­li­set kris­ti­tyt nä­ke­vät Trum­pin usein ju­ma­lan va­lit­tu­na joh­ta­ja­na, joka on ase­tet­tu joh­ta­maan Yh­dys­val­lat hen­gel­li­seen ja mo­raa­li­seen uu­dis­tuk­seen. Tämä aja­tus juon­taa juu­ren­sa Raa­ma­tun ker­to­muk­siin, jois­sa ju­ma­la va­lit­si joh­ta­jia, jot­ka ei­vät ai­na ol­leet mo­raa­li­ses­ti täy­del­li­siä. Trum­pin hen­ki­lö­koh­tai­set skan­daa­lit, hä­nen kar­ke­at pu­heen­sa ja hä­nen ar­ve­lut­ta­va käy­tök­sen­sä ei­vät es­tä evan­ke­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen tu­kea, kos­ka he us­koi­vat, et­tä ju­ma­la va­lit­see joh­ta­jan­sa omis­ta syis­tään. 

Pau­la White, jol­la it­sel­lään on muun mu­as­sa usei­den avi­o­liit­to­jen ja -ero­jen kaut­ta vä­hin­tään yh­tä mo­ni­säi­kei­nen taus­ta kuin Trum­pil­la, oli kes­kei­nen hah­mo tä­män nar­ra­tii­vin tu­ke­mi­ses­sa, mut­ta nä­ke­mys on laa­jal­le le­vin­nyt evan­ke­li­kaa­li­sen yh­tei­sön kes­kuu­des­sa. Kun asi­aa ky­syt­tiin Whi­tel­tä PBS:n haas­tat­te­lus­sa, hän käyt­ti esi­merk­ki­nä Raa­ma­tun ta­ri­naa ku­nin­gas Sau­lis­ta ja Daa­vi­dis­ta, jot­ka oli­vat epä­täy­del­li­siä joh­ta­jia, mut­ta joi­ta ju­ma­la käyt­ti suu­rem­piin tar­koi­tuk­siin­sa. Tämä nar­ra­tii­vi mah­dol­lis­taa Trum­pin vir­hei­den ja skan­daa­lien an­teek­si­an­non evan­ke­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen kes­kuu­des­sa. 

 

Kamppailu hyvän ja pahan välillä 

Evan­ke­li­kaa­li­sen kris­til­li­syy­den yti­mes­sä on kä­si­tys hen­gel­li­ses­tä tais­te­lus­ta hy­vän ja pa­han vä­lil­lä. Tämä tais­te­lu il­me­nee edel­leen voi­mak­kaas­ti Trum­pin re­to­rii­kas­sa, jos­sa hä­nen po­liit­ti­set vas­tus­ta­jan­sa ku­va­taan osa­na pa­ho­ja voi­mia ja uh­ka­na ju­ma­lan suun­ni­tel­mal­le. Tämä “hyvä vas­taan paha” -ajat­te­lu on pe­räi­sin Raa­ma­tun ope­tuk­sis­ta, jois­sa maa­il­ma näh­dään tais­te­lu­kent­tä­nä hen­gel­lis­ten voi­mien vä­lil­lä. Evan­ke­li­kaa­li­set kris­ti­tyt tul­kit­se­vat Trum­pin vas­tus­ta­jien edus­ta­van useim­mi­ten li­be­raa­lia eliit­tiä, joka osa­na tätä hen­gel­lis­tä uh­kaa vaa­ran­taa hei­dän sil­mis­sään ju­ma­lan suun­ni­tel­man to­teu­tu­mi­sen. Täl­lai­sen re­to­rii­kan käyt­tö ei ole uut­ta Yh­dys­val­tain pre­si­dent­tien pu­heis­sa, sil­lä muun mu­as­sa Ge­or­ge W. Bush käyt­ti tätä sa­maa hy­vän ja pa­han vä­li­seen tais­toon liit­ty­vää re­to­riik­kaa pu­heis­saan. 

Re­to­riik­ka, jos­sa hyö­dyn­ne­tään näi­tä hen­gel­li­siä kä­sit­tei­tä, re­so­noi evan­ke­li­kaa­li­sen yh­tei­sön kes­kuu­des­sa. Täl­le yh­tei­söl­le Trump ei ole vain po­lii­tik­ko, vaan hen­gel­li­sen so­dan joh­ta­ja, joka tais­te­lee ju­ma­lan ni­mis­sä pa­ho­ja voi­mia vas­taan. Tä­män re­to­rii­kan tu­ke­mi­nen vah­vis­ti edel­li­ses­sä vaa­li­kam­pan­jas­sa evan­ke­li­kaa­lis­ten kris­tit­ty­jen si­tou­tu­mis­ta Trum­piin ja an­toi heil­le syyn tu­kea hän­tä huo­li­mat­ta hä­nen maal­li­sis­ta vir­heis­tään.  

 

Johtopäätökset 

Evan­ke­li­kaa­li­sil­la kris­ti­tyil­lä oli mer­kit­tä­vä vai­ku­tus Do­nald Trum­pin pre­si­dent­tiy­teen, ja hei­dän vai­ku­tuk­sen­sa nä­kyy eri­tyi­ses­ti hä­nen re­to­rii­kas­saan. Kä­sit­teet, ku­ten noi­ta­vai­no, hen­gel­li­nen tais­te­lu hy­vän ja pa­han vä­lil­lä, Trum­pin nä­ke­mi­nen ju­ma­lan va­lit­tu­na ja huo­non käy­tök­sen an­teek­si­an­to raa­ma­tul­lis­ten esi­merk­kien va­los­sa, ovat kes­kei­siä Trum­pin po­li­tii­kas­sa ja re­to­rii­kas­sa. Pas­to­ri Pau­la White oli mer­kit­tä­vä hah­mo näi­den kä­sit­tei­den vah­vis­ta­mi­ses­sa, mut­ta ne edus­ta­vat kui­ten­kin myös laa­jem­paa evan­ke­li­kaa­li­sen yh­tei­sön ajat­te­lu­ta­paa. Evan­ke­li­kaa­li­set kris­ti­tyt nä­ki­vät Trum­pin joh­ta­juu­den osa­na hen­gel­lis­tä tais­te­lua, jos­sa hä­nel­lä oli ju­ma­lal­li­nen tar­koi­tus, vaik­ka hän ei ol­lut­kaan täy­del­li­nen joh­ta­ja. Tämä us­kon­nol­li­nen re­to­riik­ka aut­toi luo­maan Trum­pil­le vah­van kan­nat­ta­ja­kun­nan, joka tuki hän­tä po­liit­ti­sis­ta skan­daa­leis­ta huo­li­mat­ta. 

Mi­kä­li ha­lu­aa op­pia tun­te­maan tätä mo­nil­le suo­ma­lai­sil­le var­sin tun­te­ma­ton­ta ”kiel­tä”, suo­sit­te­len kuun­te­le­maan muu­ta­mia TV-evan­ke­lis­to­jen tai me­ga­kirk­ko­jen joh­ta­jien pu­hei­ta kiin­nit­tä­en eri­tyis­tä huo­mi­o­ta hei­dän käyt­tä­miin­sä kie­li­ku­viin tai vie­rai­le­maan Ai­mee Semp­le McPher­so­nin hau­dal­la (Fo­rest Lawn, Glen­da­le, Ka­li­for­nia). Tuo mas­sii­vi­nen mau­so­leu­mi ni­mit­täin ku­vaa jol­lain ab­sur­dil­la ta­val­la koko TV-evan­ke­lis­to­jen syn­tyä ja vai­ku­tus­ta ame­rik­ka­lai­seen yh­teis­kun­taan. 

Vie­lä on nä­ke­mät­tä, pu­ree­ko sama re­to­riik­ka edel­leen vuo­den 2024 vaa­leis­sa.