Ul­ko­po­li­tiik­ka ja kan­sal­li­nen tur­val­li­suus ovat Yh­dys­val­to­jen pre­si­den­tin­vaa­li­kamp­pai­lus­sa kes­kei­siä tee­mo­ja, jot­ka erot­ta­vat de­mok­raat­ti­puo­leen eh­do­kas Ka­ma­la Har­ri­sia ja re­pub­li­kaa­ni­puo­lu­een eh­do­kas Do­nald Trum­pia. Mo­lem­pien eh­dok­kai­den kan­na­no­tot, puo­lus­tus­me­no­ja ja so­ti­las­st­ra­te­gi­oi­ta kos­ke­vat suun­ni­tel­mat sekä suh­teet maa­il­man suur­val­toi­hin, ku­ten Kii­naan, Ve­nä­jään ja Eu­roo­pan uni­o­niin, ker­to­vat hei­dän eri­lai­sis­ta nä­ke­myk­sis­tään liit­ty­en sii­hen, mikä on Yh­dys­val­to­jen roo­li maa­il­mas­sa.

Kannanotot keskeisiin kansainvälisiin kysymyksiin

Ka­ma­la Har­ris on pai­not­ta­nut mo­nen­vä­li­sen dip­lo­ma­ti­an mer­ki­tys­tä kan­sain­vä­li­sis­sä ky­sy­myk­sis­sä ja ko­ros­ti esi­mer­kik­si vaa­li­pu­hees­saan 23.8. Yh­dys­val­to­jen liit­to­lais­suh­tei­den vah­vis­ta­mis­ta. Täs­sä yh­tey­des­sä hän nos­ti eri­tyi­ses­ti esiin Na­ton to­de­tes­saan, et­tä "Mei­dän on uu­dis­tet­ta­va ja vah­vis­tet­ta­va Nato-liit­to­lais­suh­tei­tam­me, jot­ka ovat elin­tär­kei­tä glo­baa­lin tur­val­li­suu­den ja va­kau­den kan­nal­ta”. Har­ris myös li­sä­si, et­tä "mo­nen­vä­li­nen yh­teis­työ, ei vain so­ti­laal­li­nen voi­ma, on avai­na­se­mas­sa vas­tat­ta­es­sa 2000-lu­vun tur­val­li­suus­haas­tei­siin". Har­ris us­koo, et­tä kan­sain­vä­lis­ten jär­jes­tö­jen, ku­ten YK:n ja WHO:n, kaut­ta toi­mi­mi­nen on olen­nais­ta sel­lais­ten glo­baa­lien haas­tei­den kuin il­mas­ton­muu­tok­sen ja pan­de­mi­oi­den rat­kai­se­mi­sek­si. Hä­nen lin­jauk­sen­sa hei­jas­te­le­vat pre­si­dent­ti Ba­rack Oba­man kau­den dip­lo­ma­ti­aa, jos­sa Yh­dys­val­lat toi­mii kan­sain­vä­lis­ten liit­to­lais­ten kans­sa yh­teis­ten ar­vo­jen ja ta­voit­tei­den poh­jal­ta.

Do­nald Trump puo­les­taan on jat­ka­nut "Ame­ri­ca First" -po­li­tiik­kaan­sa, joka pai­not­taa kan­sal­lis­ta su­ve­re­ni­teet­tia ja Yh­dys­val­to­jen etu­jen aset­ta­mis­ta etu­si­jal­le. Hän on ve­tä­nyt Yh­dys­val­lat pois useis­ta kan­sain­vä­li­sis­tä so­pi­muk­sis­ta ja jär­jes­töis­tä, ku­ten Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­ses­ta ja Ira­nin ydin­so­pi­muk­ses­ta. Trum­pin lä­hes­ty­mis­ta­pa pe­rus­tuu kah­den­vä­li­siin neu­vot­te­lui­hin, jois­sa Yh­dys­val­lat pyr­kii saa­vut­ta­maan mak­si­maa­li­sen hyö­dyn.

Trum­pin ul­ko­po­liit­ti­nen lä­hes­ty­mis­ta­pa on he­rät­tä­nyt sekä ihai­lua et­tä kri­tiik­kiä: hä­nen kan­nat­ta­jan­sa pi­tä­vät tätä lä­hes­ty­mis­ta­paa suo­ra­vii­vai­se­na, suo­je­le­va­na ja prag­maat­ti­se­na, kun taas krii­ti­kot nä­ke­vät sen eris­tä­vä­nä, ly­hyt­nä­köi­se­nä ja Yh­dys­val­to­jen glo­baa­lia vai­ku­tus­val­taa hei­ken­tä­vä­nä.

Puolustusmenot ja sotilasstrategia 

Puo­lus­tuk­seen pa­nos­ta­mi­sen on sekä Har­ri­sin et­tä Trum­pin pri­o­ri­teet­ti­lis­tal­la. Har­ris kan­nat­taa puo­lus­tus­me­no­jen säi­lyt­tä­mis­tä kor­ke­al­la ta­sol­la, mut­ta hän pai­not­taa re­surs­sien koh­dis­ta­mis­ta ny­ky­ai­kais­ten uh­kien tor­jun­taan. Tä­hän liit­tyy esi­mer­kik­si ky­ber­tur­val­li­suu­den edis­tä­mi­nen ja il­mas­ton­muu­tok­sen ai­heut­ta­miin tur­val­li­suu­suh­kiin va­rau­tu­mi­nen. Har­ris on myös si­tou­tu­nut vä­hen­tä­mään Yh­dys­val­to­jen osal­lis­tu­mis­ta "ikui­sik­si" kut­sut­tui­hin so­tiin Lähi-idäs­sä. Sa­mal­la hän on kui­ten­kin osoit­ta­nut ha­lu­a­van­sa säi­lyt­tää Yh­dys­val­to­jen so­ti­laal­li­sen läs­nä­o­lon stra­te­gi­ses­ti tär­keil­lä alu­eil­la, ku­ten Tyy­nel­lä­me­rel­lä ja Eu­roo­pas­sa. Har­ris on myös il­moit­ta­nut tu­ke­van­sa ase­ra­joi­tuk­sia ja ase­val­von­ta­pyr­ki­myk­siä.

Do­nald Trump on sen si­jaan li­sän­nyt puo­lus­tus­me­no­ja mer­kit­tä­väs­ti en­sim­mäi­sen pre­si­dent­ti­kau­ten­sa ai­ka­na pai­not­ta­en eri­tyi­ses­ti Yh­dys­val­to­jen so­ti­laal­li­sen voi­man kas­vat­ta­mis­ta. Hän on li­sän­nyt ydi­na­se­tut­ki­muk­seen ja -ke­hi­tyk­seen käy­tet­tä­viä re­surs­se­ja, mut­ta on myös ve­tä­nyt jouk­ko­ja pois konf­lik­ti­a­lu­eil­ta, ku­ten Syy­ri­as­ta ja Af­ga­nis­ta­nis­ta. Trump us­koo vah­van so­ti­las­voi­man toi­mi­van pe­lot­tee­na ja tur­val­li­suu­den ta­kaa­ja­na. Hä­nen hal­lin­ton­sa on myös kes­kit­ty­nyt ke­hit­tä­mään ava­ruus­voi­mia, joi­ta pi­de­tään tu­le­vai­suu­den so­ti­laal­li­se­na rin­ta­ma­na.

Suhteet maailman suurvaltoihin 

Ka­ma­la Har­ris nä­kee Kii­nan Yh­dys­val­to­jen stra­te­gi­se­na kil­pai­li­ja­na, mut­ta us­koo myös, et­tä kil­pai­lua voi­daan hal­li­ta dip­lo­ma­ti­an ja kan­sain­vä­li­sen oi­keu­den avul­la. Hän kan­nat­taa myös täs­sä asi­as­sa yh­teis­työ­tä liit­to­lais­ten kans­sa, jot­ta Kii­naa voi­daan pai­nos­taa nou­dat­ta­maan kan­sain­vä­li­siä sään­tö­jä esi­mer­kik­si kau­pan, ih­mi­soi­keuk­sien ja il­mas­ton­muu­tok­sen suh­teen. Ve­nä­jän osal­ta Har­ris on il­mais­sut huo­len­sa maan toi­mis­ta, eri­tyi­ses­ti vaa­li­häi­rin­näs­tä ja ag­g­res­sii­vi­ses­ta toi­min­nas­ta Itä-Eu­roo­pas­sa. Hän tu­kee Eu­roo­pan Uni­o­nia ja Na­toa vas­ta­pai­no­na Ve­nä­jän vai­ku­tus­val­lal­le.

Myös Trum­pin suh­de Kii­naan on ol­lut jän­nit­tei­nen, ja hän on käyn­nis­tä­nyt kaup­pa­so­dan ra­joit­taak­seen Kii­nan vai­ku­tus­val­taa. Hä­nen hal­lin­ton­sa on aset­ta­nut mer­kit­tä­viä tul­le­ja kii­na­lai­sil­le tuot­teil­le ja pyr­ki­nyt es­tä­mään kii­na­lais­ten tek­no­lo­gi­ay­ri­tys­ten toi­min­taa Yh­dys­val­lois­sa. Ve­nä­jän suh­teen Trum­pin po­li­tiik­ka on sen si­jaan ol­lut ris­ti­rii­tais­ta; vaik­ka hän on pyr­ki­nyt pa­ran­ta­maan hen­ki­lö­koh­tai­sia suh­tei­taan Vla­di­mir Pu­ti­niin, hä­nen hal­lin­ton­sa on myös aset­ta­nut Ve­nä­jäl­le pa­kot­tei­ta ja li­sän­nyt Yh­dys­val­to­jen so­ti­laal­lis­ta läs­nä­o­loa Eu­roo­pas­sa. Eu­roo­pan Uni­o­niin Trump on suh­tau­tu­nut epä­luu­loi­ses­ti, ja hän on myös ky­see­na­lais­ta­nut Na­ton mer­ki­tyk­sen.

Miten ulko- ja turval­li­suus­po­liittiset kysymykset ovat näkyneet vaalikampanjoissa?

Kum­pi­kaan pre­si­dent­tieh­dok­kais­ta ei ole it­se pal­vel­lut Yh­dys­val­to­jen ar­mei­jas­sa, mut­ta vaa­lien voit­ta­ja nou­see va­lin­tan­sa myö­tä myös Yh­dys­val­to­jen ar­mei­jan yli­pääl­li­kök­si. Tämä on nä­ky­nyt myös vaa­li­kam­pan­join­nis­sa, jos­sa ko­vien ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­liit­tis­ten ky­sy­mys­ten ohel­la kamp­pail­laan myös esi­mer­kik­si sii­tä, kum­pi on­nis­tuu pa­rem­min va­kuut­ta­maan Yh­dys­val­to­jen ve­te­raa­nit puo­lel­leen. The Was­hing­ton Post kä­sit­te­lee ai­het­ta laa­jem­min vii­me vii­kol­la jul­kais­tus­sa ar­tik­ke­lis­saan.

Ar­tik­ke­lis­sa ker­ro­taan, et­tä Trump esi­mer­kik­si osal­lis­tui Ar­ling­ton kan­sal­li­sel­la hau­taus­maal­la sep­pe­leen­las­ku­se­re­mo­ni­aan, jos­sa kun­ni­oi­tet­tiin Yh­dys­val­tain Af­ga­nis­ta­nis­ta ve­täy­ty­mi­sen yh­tey­des­sä sur­man­sa saa­nei­den yh­dys­val­ta­lais­so­ti­lai­den muis­toa. Trump pyr­ki täs­sä yh­tey­des­sä myös muis­tut­ta­maan ih­mi­siä vas­ta­eh­dok­kaan­sa Ka­ma­la Har­ri­sin roo­lis­ta pre­si­dent­ti Bi­de­nin te­ke­män ve­täy­ty­mis­pää­tök­sen taus­tal­la. Ka­ma­la Har­ris puo­les­taan pyr­ki va­kuut­ta­maan de­mok­raat­tien puo­lu­e­ko­kouk­sen yh­tey­des­sä mah­dol­li­sia ää­nes­tä­ji­ään ky­vys­tään täyt­tää ar­mei­jan yli­pääl­li­kön saap­paat muis­te­le­mal­la mer­kit­tä­vää roo­li­aan Ve­nä­jän Uk­rai­nas­sa aloit­ta­man hyök­käys­so­dan seu­rauk­se­na to­teu­tet­tu­jen kan­sain­vä­lis­ten vas­ta­toi­mien mo­bi­li­soi­ja­na. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä hän myös va­roit­ti Trum­pin ai­keis­ta liit­ty­en esi­mer­kik­si so­ti­las­liit­to Na­toon.

Mo­lem­mil­la eh­dok­kais­ta on omat heik­kou­ten­sa ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­seen ai­he­pii­riin liit­ty­en. Sii­nä mis­sä Har­ri­sil­la on ken­ties vain vä­hän ko­ke­mus­ta ase­voi­mis­ta, on Trump puo­les­taan he­rät­tä­nyt häm­men­nys­tä ris­ti­rii­tai­sil­la lau­sun­noil­laan.

Yhteenveto

Ka­ma­la Har­ri­sin ja Do­nald Trum­pin ul­ko­po­li­tiik­kaa ja tur­val­li­suut­ta kos­ke­vat lin­jauk­set tar­jo­a­vat ame­rik­ka­lai­sil­le va­lit­ta­vak­si kak­si hy­vin eri­lais­ta lä­hes­ty­mis­ta­paa. Har­ris pai­not­taa mo­nen­vä­li­syyt­tä, dip­lo­maat­tis­ta yh­teis­työ­tä ja liit­to­lais­suh­tei­den vah­vis­ta­mis­ta, kun taas Trump kes­kit­tyy Yh­dys­val­to­jen etu­jen puo­lus­ta­mi­seen kan­sain­vä­li­sis­sä suh­teis­sa ja on val­mis käyt­tä­mään so­ti­laal­lis­ta voi­maa tar­peen vaa­ties­sa. Näi­den nä­kö­kul­mien ero­a­vai­suu­det tu­le­vat ole­maan kes­kei­siä, kun ää­nes­tä­jät päät­tä­vät, kuka oh­jaa Yh­dys­val­to­jen ul­ko­po­li­tiik­kaa seu­raa­vien nel­jän vuo­den ajan.