Yh­dys­val­tain pe­rus­tus­lain kym­me­nen en­sim­mäis­tä li­säys­tä muo­dos­ta­vat niin sa­no­tun ”Bill of Right­sin”, joka pyr­kii tur­vaa­maan kan­sa­lais­ten pe­ru­soi­keu­det. Näi­den li­säk­si myö­hem­pi­nä ai­koi­na on sää­det­ty jouk­ko mui­ta li­säyk­siä ja la­ke­ja, jot­ka laa­jen­ta­vat kan­sa­lai­soi­keuk­sia niin liit­to­val­ti­o­ta­sol­la kuin yk­sit­täi­sis­sä osa­val­ti­ois­sa­kin. Mo­net jo pe­rus­tus­lain en­sim­mäi­siin li­säyk­siin kir­ja­tuis­ta oi­keuk­sis­ta on laa­dit­tu 1700-lu­vun lop­pu­puo­lel­la var­sin eri­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa kuin Yh­dys­val­lat on ny­kyi­sin. Tämä aset­taa mo­net kan­sa­lai­soi­keus­py­kä­lät ja nii­den poh­jim­mai­set mer­ki­tyk­set avoi­mek­si tul­kin­nal­le, kun jou­du­taan ar­vi­oi­maan, tu­li­si­ko ne ym­mär­tää kir­jai­mel­li­ses­ti vai oman ai­kan­sa tuot­tei­na, jot­ka täy­tyy aset­taa ny­ky­ai­kai­seen kon­teks­tiin.

De­mok­raat­ti­puo­lu­een pre­si­dent­tieh­do­kas Ka­ma­la Har­ris ja re­pub­li­kaa­ni­puo­lu­een Do­nald Trump käy­vät par­hail­laan tiuk­kaa pre­si­den­tin­vaa­li­kamp­pai­lua, jon­ka kes­ki­ös­sä ovat mo­nen muun tee­man ohel­la myös juu­ri kan­sa­lai­soi­keu­det ja so­si­aa­li­nen oi­keu­den­mu­kai­suus. Näi­den tee­mo­jen mer­ki­tys on kas­va­nut vii­me vuo­sien ai­ka­na, kun ro­tu­jen vä­li­nen tasa-ar­vo, po­lii­si­voi­mien uu­dis­ta­mi­nen ja LGBTQ+-oi­keu­det ovat nous­seet voi­mak­kaas­ti kan­sal­li­seen kes­kus­te­luun. Har­ris ja Trump edus­ta­vat näis­sä ky­sy­myk­sis­sä lä­hes vas­tak­kai­sia nä­ke­myk­siä, ja hei­dän eh­dot­ta­man­sa po­li­tii­kat ero­a­vat­kin siis toi­sis­taan mer­kit­tä­väs­ti.

Kamala Harris kampanjoi rotujen välisen tasa-arvon puolesta

Ka­ma­la Har­ris on pro­fi­loi­tu­nut mer­kit­tä­väk­si ro­tu­jen vä­li­sen tasa-ar­von puo­les­ta­pu­hu­jak­si. Hä­nen taus­tan­sa af­ro­a­me­rik­ka­lai­se­na ja in­ti­a­lai­sa­me­rik­ka­lai­se­na nai­se­na tuo hä­nen tasa-ar­voa kos­ke­vaan lin­jaan­sa au­tent­ti­sen nä­kö­kul­man.

Har­ris on il­mais­sut tu­ken­sa laa­joil­le lain­sää­dän­tö­toi­mil­le, jot­ka täh­tää­vät po­lii­si­voi­mien uu­dis­ta­mi­seen ja sys­te­maat­ti­sen ra­sis­min pur­ka­mi­seen. Har­ri­sin eh­dot­ta­mat muu­tok­set po­lii­si­voi­miin si­säl­tä­vät muun mu­as­sa po­lii­sien val­von­nan tiu­ken­ta­mis­ta liit­to­val­ti­o­ta­sol­la, po­lii­si­vä­ki­val­lan ti­las­toin­nin pa­kol­li­suut­ta sekä "qu­a­li­fied im­mu­ni­ty" -suo­jan ra­joit­ta­mis­ta. Ky­sei­nen suo­ja es­tää kan­sa­lai­sia haas­ta­mas­ta po­lii­se­ja oi­keu­teen lii­al­li­ses­ta voi­man­käy­tös­tä. Hän tu­kee myös in­ves­toin­te­ja köy­hien alu­ei­den kou­lu­tuk­seen, ter­vey­den­huol­toon ja asui­no­lo­suh­tei­den ke­hit­tä­mi­seen, mit­kä hän nä­kee vält­tä­mät­tö­mi­nä ro­tu­jen vä­li­sen epä­ta­sa-ar­von kit­ke­mi­ses­sä.

LGBTQ+-oi­keuk­sien osal­ta Har­ris on sel­ke­äs­ti edis­tyk­sel­li­nen. Hän on si­tou­tu­nut laa­jen­ta­maan liit­to­val­ti­o­ta­son suo­jaa syr­jin­näl­tä sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen ja su­ku­puo­li-iden­ti­tee­tin pe­rus­teel­la sekä tu­kee trans­su­ku­puo­lis­ten oi­keuk­sia ar­mei­jas­sa ja muis­sa jul­ki­sis­sa ins­ti­tuu­ti­ois­sa. Hä­nen kam­pan­jan­sa pai­not­taa myös nais­ten oi­keuk­sia eri­tyi­ses­ti li­sään­ty­mis­ter­vey­den osal­ta.

Donald Trump edistää paluuta konservatiivisiin arvoihin

Do­nald Trum­pin kam­pan­ja sen si­jaan ve­to­aa pe­rin­tei­siin ar­voi­hin sekä ko­ros­taa lain ja jär­jes­tyk­sen yl­lä­pi­tä­mis­tä. Trump on aset­tu­nut sel­ke­äs­ti tu­ke­maan po­lii­si­voi­mia ja kri­ti­soi­nut "De­fund the Po­li­ce" -lii­ket­tä, jota hän pi­tää vaa­ral­li­se­na. Hä­nen nä­ke­myk­sen­sä mu­kaan po­lii­si­voi­mien re­surs­sien leik­kaa­mi­nen hei­ken­täi­si yh­teis­kun­nan tur­val­li­suut­ta.

Trum­pin kan­nat ro­tu­jen vä­li­seen tasa-ar­voon ja LGBTQ+-oi­keuk­siin liit­ty­en ovat saa­neet osak­seen laa­jaa kri­tiik­kiä kan­sa­lai­soi­keus­jär­jes­töil­tä. Trump on muun mu­as­sa pe­ru­nut mo­nia Oba­man hal­lin­non ai­kai­sia mää­räyk­siä, jot­ka suo­ja­si­vat LGBTQ+-yh­tei­söä syr­jin­näl­tä. Li­säk­si hän on pyr­ki­nyt ra­joit­ta­maan maa­han­muut­toa ja to­teut­ta­nut po­li­tiik­kaa, joka mo­nien asi­an­tun­ti­joi­den mu­kaan li­sää ro­tu­jen vä­lis­tä epä­ta­sa-ar­voa. Trum­pin en­sim­mäi­ses­tä pre­si­dent­ti­kau­des­ta muis­te­taan hä­nen te­ke­män­sä kor­keim­man oi­keu­den tuo­ma­ri­ni­mi­tyk­set, joi­den kat­so­taan myös muut­ta­neen oi­keus­lai­tok­sen lin­jaa kon­ser­va­tii­vi­sem­mak­si ja enem­män oi­ke­al­le no­jaa­vak­si.

Millaisia muutoksia ehdokkaat ajavat lainsäädäntöön?

Har­ri­sin ja Trum­pin erot so­si­aa­li­seen oi­keu­den­mu­kai­suu­teen ja kan­sa­lai­soi­keuk­siin liit­ty­vis­sä ky­sy­myk­sis­sä tu­le­vat esiin eri­tyi­ses­ti hei­dän eh­dot­ta­mis­saan lain­sää­dän­tö­toi­mis­sa. Har­ris tu­kee esi­mer­kik­si "Ge­or­ge Floyd Jus­ti­ce in Po­li­cing Act" -la­kia, joka si­säl­tää po­lii­si­vä­ki­val­lan vä­hen­tä­mi­seen pyr­ki­viä sään­nök­siä sekä po­lii­sin vas­tuu­vel­vol­li­suu­den kas­vat­ta­mis­ta. Trump sen si­jaan on jät­tä­nyt vas­taa­vat aloit­teet huo­mi­ot­ta ja on kes­kit­ty­nyt lain­sää­dän­töön, joka ajaa tiu­kem­pia ran­gais­tuk­sia ri­kok­sis­ta ja puo­lus­taa po­lii­si­voi­mien toi­min­taa.

LGBTQ+-oi­keuk­sien osal­ta Har­ris on pu­hu­nut laa­jem­pien syr­jin­tä­suo­jien puo­les­ta ja ha­lu­aa vah­vis­taa "Equ­a­li­ty Act" -lain toi­meen­pa­noa. Trump puo­les­taan on pyr­ki­nyt hei­ken­tä­mään LGBTQ+-ih­mis­ten suo­jaa syr­jin­näl­tä esi­mer­kik­si tu­ke­mal­la us­kon­nol­lis­ten ryh­mien oi­keut­ta kiel­täy­tyä us­kon­non- ja sa­nan­va­pau­teen ve­do­ten pal­ve­le­mas­ta LGBTQ+-ih­mi­siä.

Mo­net so­si­aa­lis­ta oi­keu­den­mu­kai­suut­ta edis­tä­mään pyr­ki­vät jär­jes­töt, ku­ten Black Li­ves Mat­ter ja Hu­man Rights Cam­paign, ovat tu­ke­neet Har­ri­sin kam­pan­jaa. Nämä jär­jes­töt pi­tä­vät Har­ri­sia to­del­li­se­na liit­to­lai­se­naan, joka on si­tou­tu­nut sys­te­maat­ti­sen ra­sis­min pur­ka­mi­seen ja LGBTQ+-yh­tei­sön oi­keuk­sien edis­tä­mi­seen. Trum­pin po­li­tiik­ka näh­dään näis­sä pii­reis­sä taan­tu­muk­sel­li­se­na ja uh­kaa­van vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na saa­vu­tet­tu­ja edis­ty­sas­ke­lei­ta.

Myös Pew Re­se­arch Cen­ter ker­too 25.9. jul­kais­tus­sa ra­por­tis­saan, et­tä ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta ää­nes­tä­jis­tä mel­ko suu­ri osa ar­vi­oi, et­tä Har­ri­sin po­li­tiik­ka pre­si­dent­ti­nä edis­täi­si mo­nien hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ryh­mien ase­maa, jota Trum­pin po­li­tiik­ka puo­les­taan hei­ken­täi­si. Vie­lä suu­rem­pi osa vas­taa­jis­ta kat­soo Trum­pin mah­dol­li­sen pre­si­dent­tiy­den pa­ran­ta­van jo val­miik­si va­rak­kaan tai muu­toin etuo­i­keu­te­tum­mas­sa ase­mas­sa ole­van vä­es­tö­no­san ase­maa.

Lopuksi

Kan­sa­lai­soi­keu­det ja so­si­aa­li­nen oi­keu­den­mu­kai­suus liit­ty­vät myös mo­niin sel­lai­siin ky­sy­myk­siin, joi­ta täs­sä ar­tik­ke­lis­sa ei erik­seen kä­si­tel­lä. Esi­mer­kik­si ää­ni­oi­keu­den ra­joi­tus­pyr­ki­myk­set mo­nis­sa osa­val­ti­ois­sa kiin­nit­ty­vät pe­rus­ta­van­laa­tui­sel­la ta­val­la yk­si­lön po­liit­ti­siin oi­keuk­siin. Ky­seis­tä tee­maa kä­si­tel­lään laa­jem­min täs­sä ar­tik­ke­li­sar­jas­sa ai­em­min jul­kais­tus­sa ar­tik­ke­lis­sa ”70 päi­vää pre­si­den­tin­vaa­lei­hin: Ää­nes­tä­mi­nen Yh­dys­val­lois­sa – oi­keus vai etuo­i­keus?”. Tä­män li­säk­si pal­jon­kin jul­ki­suu­des­sa ol­lut kes­kus­te­lu abort­ti­oi­keu­den ra­joit­ta­mi­ses­ta ja nais­ten oi­keu­des­ta päät­tää omas­ta ke­hos­taan on luon­nol­li­ses­ti yk­si­lön it­se­mää­rää­mi­soi­keu­teen liit­ty­vä ky­sy­mys. Tä­hän sy­ven­nym­me tar­kem­min ar­tik­ke­li­sar­jam­me seu­raa­vas­sa osas­sa.

Ka­ma­la Har­ris ja Do­nald Trump edus­ta­vat kah­ta hy­vin eri­lais­ta vi­si­o­ta sii­tä, mitä so­si­aa­li­nen oi­keu­den­mu­kai­suus ja kan­sa­lai­soi­keu­det mer­kit­se­vät ja mi­ten näi­hin liit­ty­viä ky­sy­myk­siä tu­li­si tul­ki­ta. Mar­ras­kuun 5. päi­vä­nä käy­tä­vis­sä Yh­dys­val­to­jen pre­si­den­tin­vaa­leis­sa on­kin siis kyse enem­män kuin vain hen­ki­löis­tä; kyse on ar­vois­ta, jot­ka mää­rit­tä­vät Yh­dys­val­to­jen tu­le­vai­suu­den suun­nan.