Vain muutama viikko ennen presidentinvaaleja elämme vaalikamppailun kannalta kriittisiä aikoja, ja paljon puhuttua ”lokakuun yllätystä” ei ainakaan vielä ole nähty. Kaksi hurrikaania on runnellut Yhdysvaltain eteläosia pahoin vain parin viikon sisällä, ja nähtäväksi jää, heijastuvatko näiden luonnonkatastrofien vaikutukset jollain tavalla vaalien lopputulokseen. Kysymys lienee lähinnä siitä, miten viranomaiset ja hallinto onnistuvat toimissaan ja kääntyykö asetelma tämän myötä jommankumman ehdokkaan eduksi. Yhtä lailla voi kuitenkin olla, että mitään merkittävää vaikutusta itse vaaleihin ei synny.
Tässä artikkelissa käännämme katseemme kahteen vaalien kannalta tärkeään teemaan: terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Presidenttiehdokkaat, varapresidentti Kamala Harris ja entinen presidentti Donald Trump, tarjoavat hyvin erilaisia visioita maansa terveydenhuollon ja koulutuksen tulevaisuudesta. Kumpikin ehdokkaista pyrkii luonnollisesti vakuuttamaan äänestäjät siitä, että hänen suunnitelmansa turvaa parhaiten amerikkalaisten hyvinvoinnin tulevina vuosina.
Tarkastelussa ehdokkaiden terveyspoliittiset linjat
Varapresidentti Kamala Harris puolustaa vahvasti Affordable Care Actia (ACA) eli niin sanottua "Obamacarea". Hänen terveydenhuoltopolitiikkansa tavoitteena on laajentaa nykyistä järjestelmää ja varmistaa, että jokaisella amerikkalaisella on pääsy kohtuuhintaiseen terveydenhuoltoon. Harris on painottanut ”Medicare for All” -ohjelman arvoja, mutta käytännön tasolla hän on pyrkinyt sovittamaan yhteen progressiiviset ja maltilliset näkemykset. Harrisin keskeisiä tavoitteita on myös lisääntymisterveyden edistäminen, ja hän on puolustanut voimakkaasti naisten itsemääräämisoikeutta aborttioikeuskeskustelussa. Terveydenhuoltoon liittyen hänen ehdotuksensa sisältävät muun muassa:
1. ACA:n vahvistaminen ja laajentaminen: Harris tukee nykyisen presidentti Joe Bidenin hallinnon pyrkimyksiä lisätä rahoitusta ACA:n kautta tarjottaviin vakuutuksiin, lisätä liittovaltion tukea osavaltioille ja laajentaa Medicaidin kattavuutta. Hänen tavoitteenaan on vähentää edelleen vakuuttamattomien määrää ja tehdä hoidon saatavuudesta kattavampaa.
2. Medicare for More: Harris on puhunut “Medicare for More” -mallista, joka tarkoittaisi halukkaille avointa, mutta ei kaikille pakollista järjestelmää. Tämä mahdollistaisi asteittaisen siirtymisen kohti laajempaa julkista terveydenhuoltoa pitäen samalla yksityisen vakuutusjärjestelmän valittavana vaihtoehtona.
3. Lääkekulujen alentaminen: Harris on korostanut lääkkeiden hintojen alentamista ja suosittanut politiikkaa, joka pakottaisi lääkeyhtiöt neuvottelemaan Medicare-järjestelmän kanssa hinnoista samalla, kun tietyille kriittisille lääkkeille asetettaisiin hintakattoja.
Donald Trump puolestaan jatkaa republikaanien linjaa, joka on perinteisesti painottanut yksityisen sektorin roolia ja osavaltioiden itsemääräämisoikeutta terveydenhuollossa. Trumpin terveydenhuoltopolitiikka keskittyy vahvasti siihen, että yksilöt ja perheet saavat itse päättää omista terveydenhuoltovaihtoehdoistaan. Aborttioikeuskeskusteluun liittyen Trumpin näkemykset ovat vaihdelleet ja hänen todellisesta kannastaan on ollut vaikeaa saada selvyyttä. Hän on kuitenkin kertonut kannattavansa osavaltioiden oikeutta päättää itse myös aborttilainsäädännöstään. Trumpin ehdotukset sisältävät muun muassa:
1. ACA:n purkaminen: Trump on toistuvasti pyrkinyt kumoamaan ACA:n ja korvaamaan sen markkinapohjaisella järjestelmällä, joka hänen mukaansa alentaisi kustannuksia ja lisäisi valinnanvapautta. Trumpin suunnitelmat ovat kuitenkin kohdanneet merkittävää vastustusta − erityisesti koskien säännöksiä, jotka estävät vakuutusyhtiöitä kieltämästä vakuutusturvaa olemassa olevien sairauksien perusteella.
2. Medicare ja Medicaid uudistukset: Trump on kannattanut Medicaidin muuttamista blokkirahoituksella toimivaksi, jolloin osavaltioilla olisi enemmän joustoa ohjelman hallinnassa, mutta samalla resurssit olisivat rajallisemmat. Trump on myös ilmaissut halunsa rajoittaa Medicare-palveluiden laajenemista ja asettaa rajoja ohjelman rahoitukselle.
3. Lääkekulujen leikkaukset: Trumpin presidenttiyden aikana hänen hallintonsa käynnisti useita aloitteita lääkkeiden hintojen alentamiseksi. Nämä sisälsivät muun muassa sääntöjä, jotka rajoittavat tiettyjen lääkkeiden hintojen nousua. Trump on luvannut jatkaa näitä toimia ja lisätä kilpailua lääkemarkkinoilla.
Ehdokkaiden koulutuspoliittiset näkemykset eroavat myös toisistaan
Terveydenhuollon ohella toinen merkittävä hyvinvointiin liittyvä teema on koulutuspolitiikka. Kamala Harris korostaa politiikassaan tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen merkitystä kaikille amerikkalaisille. Hänen suunnitelmansa ulottuu varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti. Harris on puhunut julkisesti siitä, kuinka kriittistä on taata esikoulutus kaikille lapsille riippumatta perheen tulotasosta. Hän ajaa myös opettajien palkkojen korottamista sekä investointeja aliresursoituihin kouluihin, erityisesti vähemmistöjen asuttamilla alueilla.
Opintolainakriisin ratkaisemiseksi Harris tukee merkittäviä velkojen anteeksianto-ohjelmia ja korkeakoulutuksen maksuttomuutta osavaltioiden yliopistoissa. Hänen tavoitteensa on varmistaa, että kaikilla opiskelijoilla on pääsy korkeakoulutukseen ilman pelkoa kohtuuttomista veloista. Lisäksi hän painottaa investointeja ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen, jotta Yhdysvaltojen työvoima olisi paremmin valmistautunut tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin.
Donald Trumpin koulutuspolitiikka keskittyy puolestaan enemmän yksilön valinnanvapauteen ja vähemmän liittovaltion sääntelyyn. Trumpin presidenttikauden hallinto painotti koulutusseteleiden ja charter-koulujen tukemista, jolloin perheet voisivat valita, mihin kouluun heidän lapsensa osallistuvat riippumatta perinteisistä koulualueiden rajoista.
Korkeakoulutuksen osalta Trump on vähemmän kiinnostunut laajoista julkisista investoinneista ja keskittyy sen sijaan oppilaitosten vastuun lisäämiseen. Hänen mukaansa koulujen tulisi kantaa enemmän vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä ja taloudellisesta menestyksestä. Trump ei myöskään kannata opintolainojen anteeksianto-ohjelmia, vaan hän pyrkii pienentämään valtion osuutta opintolainamarkkinoilla ja rohkaisemaan yksityistä sektoria tarjoamaan parempia ratkaisuja.
Yleinen mielipide ja asiantuntijoiden näkemykset
Yhdysvalloissa yleinen mielipide liittyen terveydenhuoltopolitiikkaan on jakautunut, mikä kuvastaa maan poliittista polarisaatiota. Monet äänestäjät arvostavat ACA:n tarjoamaa turvaverkkoa ja ovat skeptisiä liittyen Trumpin pyrkimykseen kumota se ilman selkeää korvaavaa mallia. Toisaalta osa kansasta näkee Trumpin markkinapohjaisen lähestymistavan ratkaisuna terveydenhuollon kustannusten hillitsemiseksi.
Asiantuntijat ovat toistuvasti korostaneet, että Harrisin politiikka voisi parantaa terveydenhuollon saavutettavuutta ja vähentää terveyseroja, erityisesti alhaisemman tulotason ryhmissä. Trumpin suunnitelmat taas herättävät huolta siitä, että ne voisivat kasvattaa vakuuttamattomien määrää ja heikentää terveydenhuollon saavutettavuutta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa.
Vaalien lähestyessä keskustelu myös koulutuspolitiikan vaikutuksista korostuu entisestään. Harrisin lähestymistapa saa tukea opettajajärjestöiltä ja monilta koulutuksen asiantuntijoilta, jotka uskovat, että hänen suunnitelmansa parantaa erityisesti heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden tilannetta. Toisaalta Trumpin kannattajat, erityisesti konservatiiviset ajatushautomot, tukevat hänen valinnanvapauteen ja sääntelyn vähentämiseen keskittyvää linjaansa. He näkevät Harrisin lähestymistavan liian kalliina ja byrokraattisena.
Analyytikot ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että vaalien tulos vaikuttaa merkittävästi Yhdysvaltojen koulutusjärjestelmän tulevaisuuteen. Harrisin voitto voisi tarkoittaa lisää investointeja julkiseen koulutukseen, korkeakoulutuksen saavutettavuuden parantamista ja oppilaitosten tukemista. Trumpin uudelleenvalinta taas saattaisi viedä koulutuspolitiikkaa markkinavetoisempaan suuntaan, jossa perheet saavat enemmän valtaa päättää lastensa koulutuksesta, mutta julkisen koulutuksen rooli voi pienentyä.
Lopuksi
Lopullinen päätös jää kuitenkin äänestäjien käsiin, kun he puntaroivat, kumpi visio terveys- ja koulutuspolitiikan tulevaisuudesta vastaa parhaiten heidän tarpeitaan ja toiveitaan. 20 päivää ennen vaaleja terveydenhuolto ja koulutus pysyvät keskeisinä keskustelunaiheina, ja voivat hyvinkin ratkaista, kuka seuraavaksi astuu Valkoiseen taloon.