Hel­mi­kuus­sa ko­ti­seu­dul­lam­me Tam­pa Bayn alu­eel­la uu­ti­soi­tiin Su­per Bow­lin li­säk­si pe­lot­ta­vas­ta ta­pauk­ses­ta. Hak­ke­ri on­nis­tui mur­tau­tu­maan 15 000 asuk­kaan Olds­ma­rin ve­si­lai­tok­sen jär­jes­tel­mään ja li­sä­si etäyh­tey­del­lä juo­ma­ve­den nat­rium­hyd­rok­si­din eli li­pe­än mää­rää 100-ker­tai­sek­si sen nor­maa­lis­ta ta­sos­ta. Vaik­ka ky­sei­nen mää­rä li­pe­ää juo­ma­ve­des­sä ei ole tap­pa­van vaa­ral­lis­ta, se oli­si ku­lut­ta­jil­le pää­ty­es­sään voi­nut ai­heut­taa esi­mer­kik­si hius­ten­läh­töä, ihon ku­ti­naa ja är­sy­tys­tä, ok­sen­te­lua ja ri­pu­lia. En­nen kaik­kea ve­si­lai­tok­sen hak­ke­roin­ti ta­pah­tui ai­kaan, jol­loin yh­dys­val­ta­lais­ten luot­ta­mus toi­siin­sa ja yh­teis­kun­taan­sa on muu­ten­kin jo hei­koil­la.

Hak­ke­roin­ti on muis­tu­tus sii­tä, et­tä ky­ber­hyök­käyk­set ovat yhä suu­rem­pi uh­ka kriit­ti­sel­le inf­rast­ruk­tuu­ril­le. Jo vuon­na 2019 Ame­ri­can Wa­ter Works As­so­ci­a­ti­on va­roit­ti ky­ber­hyök­käyk­sien kas­va­nees­ta uhas­ta ve­si­huol­to­jär­jes­tel­mäl­le[i]. Asi­an­tun­ti­ja­lau­sun­to­jen mu­kaan Olds­ma­rin hyök­käys on­nis­tut­tiin to­den­nä­köi­ses­ti es­tä­mään sen vuok­si, et­tä te­ki­jä oli ama­töö­ri ei­kä jär­jes­täy­ty­nyt tai val­ti­ol­li­nen taho. Ta­pauk­ses­ta uu­ti­soi­tiin koko maas­sa laa­jas­ti, ja se­naat­to­ri Mar­co Ru­bio ni­me­si hyök­käyk­sen uh­kak­si kan­sal­li­sel­le tur­val­li­suu­del­le. Ta­paus tun­tui­kin ai­na­kin het­kek­si he­rät­tä­vän kes­kus­te­lua kriit­ti­sen inf­rast­ruk­tuu­rin haa­voit­tu­vai­suu­des­ta ul­kois­ten uh­kien edes­sä. Syi­tä täl­le haa­voit­tu­vai­suu­del­le täy­tyy kui­ten­kin et­siä kau­em­paa his­to­ri­as­ta.

Yh­dys­val­to­jen vesi-inf­rast­ruk­tuu­ri on van­haa sekä ki­pe­äs­ti uu­dis­tuk­sen ja yl­lä­pi­don tar­pees­sa. Van­he­ne­va inf­rast­ruk­tuu­ri on myös alt­tiim­pi ul­koi­sil­le uhil­le ku­ten ky­ber­hyök­käyk­sil­le. Vuo­des­ta 2007 läh­tien vesi-inf­rast­ruk­tuu­riin teh­tä­vät pa­nos­tuk­set ovat las­ke­neet koko maas­sa ai­na­kin 3,8 pro­sent­tia (5,6 mil­jar­dia dol­la­ria)[ii]. Pää­tök­set näis­tä ra­hois­ta teh­dään pää­o­sin osa­val­ti­oi­den ta­sol­la. Mo­nes­sa osa­val­ti­os­sa, mu­kaan lu­kien Flo­ri­das­sa, inf­rast­ruk­tuu­riin käy­tet­tä­vä raha on vä­hen­ty­nyt ta­sai­ses­ti 2000-lu­vun alus­ta läh­tien. Vuo­des­ta 2007 läh­tien Flo­ri­das­ta pois­tet­tiin ko­ko­naan osa­val­ti­on tu­lo­ve­ro. Sen seu­rauk­se­na ve­ro­dol­la­rei­ta kriit­ti­seen inf­rast­ruk­tuu­riin on ol­lut vä­hem­män käy­tet­tä­vis­sä. Yh­dys­val­to­jen ra­ken­nu­sin­si­nöö­rien liit­to on­kin an­ta­nut Flo­ri­dan kriit­ti­sel­le inf­rast­ruk­tuu­ril­le ar­vo­sa­nan C (seis­ka), joka ker­too, et­tä pal­jon on pa­ran­net­ta­vaa[iii].

Näil­lä abst­rak­teil­ta tun­tu­vil­la lu­vuil­la on konk­reet­tis­ta vai­ku­tus­ta ih­mis­ten elä­män­laa­tuun. Tääl­lä Yh­dys­val­lois­sa ih­met­te­lin aluk­si pit­kään, mik­si ame­rik­ka­lai­set os­ta­vat niin us­kol­li­ses­ti pul­lo­vet­tä. Sitä os­te­taan lä­hi­kau­pois­ta la­va­tol­kul­la enem­män kuin mi­tään muu­ta juo­maa, se on hal­paa, ja muo­vi­pul­lo­ja nä­kee kaik­ki­al­la. En­si­re­ak­ti­ois­sa­ni kau­his­te­lin ai­no­as­taan muo­vi­jät­teen mää­rää, kun­nes ym­mär­sin, et­tä moni ame­rik­ka­lai­nen ei to­del­la­kaan voi luot­taa ha­na­ve­den laa­tuun. Suo­ma­lai­set ovat syys­tä­kin yl­pei­tä puh­taas­ta juo­ma­ve­des­tään. Ha­nas­ta suo­raan la­siin juo­ta­vak­si kel­paa­va vesi on maa­il­mas­sa har­vi­nai­suus.

Juo­ma­ve­si­rik­ko­muk­set ovat Yh­dys­val­lois­sa ylei­siä. Ar­vi­ol­ta 14,6 mil­joo­naa ih­mis­tä vuo­des­sa saa suo­lis­to­tu­leh­duk­sen kun­nal­li­sen ve­si­jär­jes­tel­män ve­des­tä[iv]. Tätä ko­lum­nia vii­meis­tel­les­sä­ni Tek­sa­sis­sa pak­ka­set ja lu­mi­myrs­kyt ovat ko­e­tel­leet pai­kal­lis­ta vesi-inf­rast­ruk­tuu­ria, ja juo­ma­ve­si täy­tyy keit­tää mil­joo­nis­sa ko­deis­sa. Tek­sa­sis­sa, ku­ten muu­al­la­kin maas­sa, inf­rast­ruk­tuu­rin pet­tä­mi­nen nä­kyi en­sim­mäi­sek­si ja pa­hi­ten alu­eil­la, jois­sa asuu enem­män mus­tia, la­ti­no­ja, al­ku­pe­räis­kan­so­ja, ja köy­hiä ame­rik­ka­lai­sia[v].

Olds­ma­rin ta­pauk­ses­sa on­ne­kas­ta oli se, et­tä hak­ke­roin­ti huo­mat­tiin heti. Li­pe­än pi­toi­suus sää­det­tiin heti nor­maa­lil­le ta­sol­le, ei­kä ih­mi­sil­le koi­tu­nut mis­sään vai­hees­sa vaa­raa. Sil­ti Olds­ma­rin ta­pauk­sen tul­tua jul­ki­suu­teen FBI on va­roit­ta­nut sa­man­lais­ten ky­ber­hyök­käyk­sien mah­dol­li­suuk­sis­ta jat­kos­sa­kin. Eh­kä se he­rät­tää päät­tä­jät poh­ti­maan, voi­si­ko puh­taan juo­ma­ve­den tur­vaa­mi­seen suun­na­ta enem­män ra­haa ja re­surs­se­ja, ja muul­loin­kin kun akuut­tien hä­tä­ti­lan­tei­den ai­ka­na.

Par­hai­ten kriit­ti­nen inf­rast­ruk­tuu­ri toi­mii ni­mit­täin sil­loin, kun sitä ei tar­vit­se koko ajan aja­tel­la omas­sa ar­jes­sa. Yh­teis­kun­nas­sa, jos­sa pe­rus­pal­ve­lui­hin ei voi luot­taa, myös sa­la­liit­to­te­o­ri­at le­vi­ä­vät hel­pom­min. Ja ih­mi­set juo­vat jat­kos­sa­kin pul­lo­vet­tä.

Lau­ra Kihlst­röm on ant­ro­po­lo­gi­an ja kan­san­ter­veys­tie­teen toh­to­ri­kou­lu­tet­ta­va Uni­ver­si­ty of South Flo­ri­das­sa. Lau­ra on myös tie­to­kir­jai­li­ja, ko­lum­nis­ti ja ame­ri­kan­suo­ma­lai­sil­le nai­sil­le suun­na­tun an­ti­ra­sis­ti­sen kir­ja­ker­hon pe­rus­ta­ja. Lau­ra on toi­mi­nut ”Ame­ri­kas­ta, rak­kau­del­la”-pod­cas­tin toi­se­na juon­ta­ja­na yh­des­sä Co­lo­ra­dos­sa asu­van sis­kon­sa kans­sa tam­mi­kuus­ta 2021 läh­tien. 

***
läh­teet: 

[i] Ame­ri­can Wa­ter Works As­so­ci­a­ti­on. (2019). Wa­ter In­dust­ry Re­port. https://www.aw­wa.org/Por­tals/0/AW­WA/ETS/Re­sour­ces/SOT­WI_Exec_Re­port_19.pdf

[ii] Kane, J.W., & To­mer, A. (2019, May 10). Shif­ting in­to an era of re­pair: US inf­rast­ruc­tu­re spen­ding trends. https://www.broo­kings.edu/re­se­arch/shif­ting-in­to-an-era-of-re­pair-us-inf­rast­ruc­tu­re-spen­ding-trends/

[iii] Ame­ri­can So­cie­ty of Ci­vil En­gi­neers. (2016, July 14). Ame­ri­can So­cie­ty of Ci­vil En­gi­neers Gra­des Flo­ri­da Inf­rast­ruc­tu­re a “C”. https://www.as­ce.org/temp­la­tes/press-re­le­a­se-de­tail.aspx?id=21571

[iv] Al­lai­re, M., Wu, H., & Lall, U. (2018). Na­ti­o­nal trends in drin­king wa­ter qu­a­li­ty vi­o­la­ti­ons. PNAS, 115(9): 2078-2083.

[v] McDo­nald, Y.J., & Jo­nes, N.E. (2018). Drin­king wa­ter vi­o­la­ti­ons and en­vi­ron­men­tal jus­ti­ce in the Uni­ted Sta­tes, 2011-2015. Ame­ri­can Jour­nal of Pub­lic He­alth, 108(10): 1401-1407.