Yh­dys­val­tain pää­kau­pun­ki Was­hing­ton D.C. on glo­baa­lis­ta nä­kö­kul­mas­ta tar­kas­tel­tu­na yk­si maa­il­man tär­keim­mis­tä kau­pun­geis­ta. Se ei ole mer­kit­tä­vä ko­kon­sa tai esi­mer­kik­si ta­lou­del­li­sen mah­tin­sa vuok­si vaan sik­si et­tä se on maa­il­man ai­no­an su­per­val­lan po­liit­ti­nen ja hal­lin­nol­li­nen kes­kus.

Was­hing­to­nin pin­ta-ala on ai­no­as­taan 177 km2 ja siel­lä asuu noin 720 000 ih­mis­tä. Was­hing­to­nin met­ro­po­li­a­lu­eel­la (kun mu­kaan lu­e­taan alu­ei­ta myös Vir­gi­ni­as­ta ja Ma­ry­lan­dis­ta) asuk­kai­ta on lä­hes 10 mil­joo­naa. Was­hing­to­nin vä­es­tö ei kui­ten­kaan ole Yh­dys­val­tain kan­sa pie­nois­koos­sa, ol­koon­kin, et­tä se on et­ni­ses­ti var­sin kir­ja­va. Sen asuk­kais­ta on mus­tia 47 pro­sent­tia ja val­koi­sia 45 pro­sent­tia sekä aa­si­a­lai­sia noin 4 pro­sent­tia. Mus­tat ja val­koi­set asu­vat var­sin tiu­kas­ti omil­la alu­eil­laan.

En­nen muu­ta hal­lin­nol­li­nen kes­kus

Was­hing­ton on en­nen muu­ta Yh­dys­val­tain liit­to­val­ti­on hal­lin­nol­li­nen kes­kus. Siel­lä on pre­si­den­tin vir­ka-asun­to Val­koi­nen talo, kong­res­sin mo­lem­mat ka­ma­rit, maan kor­kein oi­keus, kan­sal­li­sar­kis­to, kaik­ki mi­nis­te­ri­öt sekä lä­hes 180 maan suur­lä­he­tys­töt. Siel­lä pi­tää pää­ma­jaan­sa myös use­am­pi kan­sain­vä­li­nen jär­jes­tö, muun mu­as­sa Maa­il­man­pank­ki, Kan­sain­vä­li­nen va­luut­ta­ra­has­ta ja Ame­ri­kan val­ti­oi­den liit­to (OAS). Siel­lä si­jait­see lu­kui­sia maa­il­man­kuu­lu­ja yli­o­pis­to­ja (ku­ten Ge­or­ge­town Uni­ver­si­ty, Ge­or­ge Was­hing­ton Uni­ver­si­ty ja Ame­ri­can Uni­ver­si­ty) sa­moin kuin lu­ke­ma­ton mää­rä eri­lai­sia tut­ki­mus­lai­tok­sia joil­la on mer­kit­tä­vä roo­li maan po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­os­sa. Ja Was­hing­to­nin mo­net mu­se­ot ovat maa­il­man­kuu­lu­ja.

Was­hing­to­nin hal­lin­nol­li­nen ase­ma on poik­keuk­sel­li­nen. Se on suo­raan kong­res­sin alai­nen ei­kä sil­lä ole siel­lä osa­val­ti­oi­den ta­voin ää­ni­val­tais­ta edus­tus­ta. Pre­si­den­tin va­lit­si­ja­mie­hi­ä­kin kau­pun­ki on saa­nut va­li­ta vas­ta 1960-lu­vul­ta läh­tien. Vuon­na 2021 kong­res­si hy­väk­syi kui­ten­kin niu­kal­la ään­te­ne­nem­mis­töl­lä la­ki­a­loit­teen osa­val­ti­on sta­tuk­sen an­ta­mi­ses­ta Was­hing­to­nil­le. Sen lä­pi­me­nos­ta ei kui­ten­kaan ole vie­lä mi­tään var­muut­ta.

Mer­kit­tä­vä ku­li­na­ris­ti­nen kau­pun­ki

Was­hing­ton on luon­nol­li­ses­ti myös mer­kit­tä­vä ku­li­na­ris­ti­nen kau­pun­ki. Yh­dys­val­tain kau­pun­geis­ta vain New Yor­kis­sa ja Los An­ge­le­sis­sa on enem­män Mic­he­lin-täh­den saa­nei­ta ra­vin­to­loi­ta kuin siel­lä. Kau­pun­gin ra­vin­to­la­tar­jon­ta on ai­dos­ti glo­baa­lia, ra­vin­to­loi­ta löy­tyy jo­kai­seen ma­kuun ja kai­kis­sa hin­ta­ka­te­go­ri­ois­sa. Was­hing­ton on toi­sin sa­no­en oi­val­li­nen paik­ka pe­reh­tyä myös ame­rik­ka­lai­sen keit­ti­ön sa­loi­hin yleen­sä sekä maa­il­man eri­lai­siin ek­soot­ti­siin ma­ku­suun­tauk­siin eri­tyi­ses­ti. Was­hing­to­nis­ta löy­tyy myös yk­si suo­ma­lai­nen ra­vin­to­la, Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä 15 vuot­ta työs­ken­nel­leen Mik­ko Ko­so­sen kes­kel­lä pää­kau­pun­kia si­jait­se­va poh­jois­mai­siin ruo­kiin eri­kois­tu­nut Mik­ko Nor­dic Fine Foods.

Asuim­me Was­hing­to­nis­sa hie­man yli nel­jä vuot­ta vii­me vuo­si­tu­han­nen vii­mei­si­nä vuo­si­na. Ko­ti­ta­lom­me oli vain noin vii­den ki­lo­met­rin pääs­sä Val­koi­ses­ta ta­los­ta. Kau­pun­gis­ta tuli näin mei­dän yh­dys­val­ta­lai­nen ko­ti­kau­pun­kim­me, jos­sa tu­tus­tu­mi­nen si­kä­läi­siin herk­kui­hin ta­pah­tui pit­käl­le oman keit­ti­ön kaut­ta. Pai­kal­li­sis­sa ruo­ka­kau­pois­sa nä­kyi eri­tyi­ses­ti kau­pun­gin me­rel­li­nen si­jain­ti. Saa­ta­vil­la oli mo­nia pai­kal­li­sia ka­lo­ja ja äy­ri­äi­siä. Yk­si suo­sik­ki­os­tos­pai­kois­tam­me oli kong­res­sin lä­hel­lä Po­to­ma­cin ran­nas­sa si­jait­se­va Was­hing­to­nin ka­la­to­ri, mis­tä oli mah­dol­lis­ta hank­kia eri­lais­ten ka­lo­jen li­säk­si muun mu­as­sa kei­tet­ty­jä tas­ku­ra­pu­ja, sim­pu­koi­ta ja eri­lai­sia kat­ka­ra­pu­ja.

Myös Was­hing­to­nin ruo­ka­kau­pat ovat hy­vin va­rus­tet­tu­ja. Saa­ta­vil­la on sekä li­ha­tuot­tei­ta et­tä eri­lai­sia vi­han­nek­sia ja he­del­miä. Ka­nat ovat tie­ten­kin suu­rem­pia kuin Suo­mes­sa, sa­moin ka­nan­mu­nat. Nau­dan­li­haa on ai­na tar­jol­la run­saas­ti, kos­ka ame­rik­ka­lai­set ovat gril­laus­kan­saa. Muo­vi­pus­sei­hin pa­ka­tut lei­vät ovat ko­vin ta­va­no­mai­sia, mut­ta on­nek­si tar­jol­la on myös mui­ta vil­ja­tuot­tei­ta: ba­ge­lei­ta, muf­fi­nei­ta, säm­py­löi­tä. Leik­ke­leet ja juus­tot ovat eri­no­mai­sia ja nii­tä on kaik­kien ma­kuun. Si­kä­läi­siä vii­ne­jä ja olui­ta saa on­nek­si ny­kyi­sin myös Suo­mes­ta.

On sil­ti myön­net­tä­vä, et­tä ei ole ole­mas­sa mi­tään eril­lis­tä was­hing­to­ni­lais­ta keit­ti­ö­tä. Was­hing­ton on paik­ka, jon­ne tul­laan asu­maan ja työs­ken­te­le­mään muu­ta­mak­si vuo­dek­si ja siir­ry­tään sit­ten jon­ne­kin muu­al­le. Mo­net ruo­ka­suo­sik­kim­me ovat sik­si löy­det­tä­vis­sä myös muul­ta Yh­dys­val­lois­ta.

Seu­raa­vas­sa esi­tel­lään kak­si mie­les­tä­ni le­gen­daa­ris­ta ame­rik­ka­lais­ta herk­kua. Ne ovat var­sin­kin las­ten ra­kas­ta­ma, suo­ma­lais­ta ma­ka­ro­ni­laa­tik­koa muis­tut­ta­va Ma­ca­ro­ni and Chee­se (ma­ka­ro­nia ja juus­toa) sekä kau­pun­gin me­rel­lis­tä si­jain­tia hy­vin hei­jas­te­le­va Ma­ry­lan­din sim­puk­ka­keit­to. Ne ovat vai­vat­to­mia val­mis­taa ja toi­von mu­kaan mais­tu­vat myös teil­le.

Makaronia ja juustoa (Macaroni and Cheese)

Suo­ma­lai­sil­la on ma­ka­ro­ni­laa­tik­kon­sa ja ame­rik­ka­lai­sil­la oma ver­si­on­sa sii­tä eli Ma­ca­ro­ni and Chee­se. Se on täy­del­li­nen kas­vis­ruo­ka, joka ero­aa suo­ma­lai­ses­ta ma­ka­ro­ni­laa­ti­kos­ta sii­nä, et­tä sii­hen ei käy­te­tä lain­kaan li­haa.

5 dl ma­ka­ro­nia
4 rkl voi­ta
3 rkl veh­nä­jau­ho­ja 
2 dl ker­maa
1 dl mai­toa
1 muna
200 g raas­tet­tua kel­tais­ta ched­da­ria
mus­ta­pip­pu­ria
pap­ri­ka­jau­het­ta
chi­li­jau­het­ta
juus­to­raas­tet­ta
suo­laa
2 rkl korp­pu­jau­ho­ja

-Ma­ka­ro­nit kei­te­tään run­saas­sa suo­lal­la maus­te­tus­sa ve­des­sä. Juus­to pa­loi­tel­laan ja raas­te­taan.
-Suu­rus­te­taan vois­ta ja veh­nä­jau­hois­ta pak­suh­ko kas­ti­ke­poh­ja ja li­sä­tään sii­hen vä­hän ker­ras­saan ker­ma ja mai­to sekä juus­to­raas­te, suo­la, pip­pu­ri, pap­ri­ka­jau­he ja chi­li­jau­he. Li­sä­tään jouk­koon yk­si ka­nan­mu­na ja se­koi­te­taan ta­sai­sek­si kas­tik­keek­si.
-Ma­ka­ro­nit ja kas­ti­ke kaa­de­taan voi­del­tuun uu­ni­vuo­kaan ja se­koi­te­taan ne hy­vin kes­ke­nään. Lo­puk­si ruo­an pääl­le si­ro­tel­laan vie­lä hie­man juus­to­raas­tet­ta (jos kel­tais­ta ched­da­ria ei satu ole­maan saa­ta­vil­la, raas­tet­tu em­men­tal­kin toki käy, mut­ta sil­loin ruo­an väri on hie­man eri­lai­nen) ja hie­man korp­pu­jau­ho­ja.
-Lai­te­taan uu­niin pais­tu­maan 200 as­tee­seen noin 20 mi­nuu­tik­si, kun­nes ruo­ka on hyy­ty­nyt hy­vin ja rus­kis­tu­nut hie­man pin­nal­ta.

Marylandin simpukkakeitto (Maryland Clam Chowder)

Yh­dys­val­loil­la on pit­kä ja elä­mää ku­hi­se­va ran­nik­ko niin idäs­sä kuin län­nes­sä­kin. Sik­si eri­lai­sia ka­la­ruo­kia ja me­re­ne­lä­viä on ran­ni­koil­la saa­ta­vil­la run­saas­ti. Yk­si itä­ran­ni­kon her­kuis­ta on sim­puk­ka­keit­to, joka luon­nol­li­ses­ti pais­tuu par­haal­ta sil­loin kun sii­nä voi­daan käyt­tää tuo­rei­ta, juu­ri saa­tu­ja raa­ka-ai­nei­ta. Täs­sä tur­vau­du­taan kui­ten­kin hel­pom­paan rat­kai­suun.

Ar­tik­ke­li jat­kuu ku­van al­la.

Sampsa Pärnänen

Keit­to ra­ken­ne­taan sim­pu­koi­den va­raan, mut­ta li­sä­ai­neet an­ta­vat sil­le oman sä­vyn­sä ja erot­ta­vat eri alu­eet toi­sis­taan. It­se miel­lyin ai­koi­naan Ma­ry­lan­dis­sa ja De­la­wa­res­sa val­mis­tet­tui­hin keit­toi­hin, joil­le an­toi eri­tyi­sen sä­väyk­sen kun­non ker­ma. Ne läm­mit­ti­vät kum­mas­ti tal­vi­kuu­kau­si­na. Myös poh­joi­sem­mat sim­puk­ka­kei­tot (ku­ten New York) ovat eri­no­mai­sia. Ne kaik­ki ovat eri­no­mais­ta
tal­vi­ruo­kaa.

1 purk­ki säi­löt­ty­jä sim­pu­koi­ta
1,2 dl sil­put­tua si­pu­lia
1,2 dl vii­pa­loi­tus var­si­sel­le­riä
2,5 dl pa­loi­tel­tua pe­ru­naa
1,2 dl pa­loi­tel­tu­ja pork­ka­noi­ta
voi­ta
veh­nä­jau­ho­ja
5 dl ker­maa tai pu­nais­ta mai­toa
1 tl pu­na­vii­nie­tik­kaa
hyp­py­sel­li­nen suo­laa
mus­ta­pip­pu­ria maun mu­kaan

- Va­lu­te­taan sim­pu­koi­den lie­mi suu­reen pais­tin­pan­nuun ja li­sää jouk­koon si­pu­li, sel­le­ri, pe­ru­na ja pork­ka­nat. Li­sä­tään tar­vit­ta­es­sa vet­tä ja an­ne­taan kie­hua, kun­nes vi­han­nek­set ovat kyp­sy­neet.
- Su­la­te­taan pa­das­sa voi (2 tl) ja li­sä­tään jouk­koon jau­hot ja se­koi­te­taan si­le­äk­si. Vis­pa­taan jouk­koon ker­ma ja kei­te­tään, kun­nes seos on pak­suun­tu­nut. Tä­män jäl­keen li­sä­tään mu­kaan kyp­sy­te­tyt vi­han­nek­set ja sim­pu­koi­den lie­mi. Kuu­men­ne­taan hy­vin, mut­ta ei enää kei­te­tä.
- Sim­pu­kat li­sä­tään se­ok­seen juu­ri en­nen tar­joi­lua. Ne sit­kis­ty­vät, mi­kä­li nii­tä kei­te­tään pi­dem­pään. Kun sim­pu­kat ovat läm­men­neet, se­koi­te­taan jouk­koon vie­lä etik­ka ja maus­te­taan keit­to suo­lal­la ja pip­pu­ril­la.
- Sim­puk­ka­kei­ton kans­sa tar­joil­laan yleen­sä os­te­ri­kek­se­jä, jot­ka muis­tut­ta­vat mel­ko pal­jon suo­ma­lai­sia voi­lei­pä­kek­se­jä. Tar­jol­le voi lait­taa myös paah­det­tua vaa­le­aa lei­pää.

Jos käy­te­tään tuo­rei­ta si­ni­sim­pu­koi­ta, tu­lee huo­leh­tia sii­tä, et­tä ne ovat kaik­ki hy­vä­laa­tui­sia. Kei­tet­tä­es­sä au­ke­a­mat­to­mat sim­pu­kat tu­lee toi­sin sa­no­en heit­tää pois.

***
Jyr­ki Ii­vo­nen vas­taa ruo­ka­la­jien va­lin­nas­ta, re­sep­tii­kas­ta ja nii­hin liit­ty­vis­tä his­to­ri­al­li­sis­ta taus­tois­ta. Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa 1990-lu­vul­la työs­ken­nel­lyt Kim Pal­hus on tar­kis­ta­nut ja ko­e­val­mis­ta­nut kaik­ki oh­jeet, jot­ta ne toi­mi­si­vat mah­dol­li­sim­man moit­teet­to­mas­ti. Ruo­ka­ku­vat on ku­van­nut va­lo­ku­vaa­ja Samp­sa Pär­nä­nen.

Jyr­ki Ii­vo­nen on Tam­pe­reel­la asu­va eläk­keel­lä ole­va puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­ön en­ti­nen vies­tin­tä­joh­ta­ja. Hän on työs­ken­nel­lyt li­säk­si Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa, Ul­ko­po­liit­ti­ses­sa ins­ti­tuu­tis­sa eri­kois­tut­ki­ja­na sekä eri­lai­sis­sa ope­tus- ja tut­ki­mus­teh­tä­vis­sä Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa. Ruo­ka ja ruo­ka­kult­tuu­rit ovat eri­tyi­sen lä­hel­lä hä­nen sy­dän­tään.

Kim Pal­hus on gast­ro­no­mi­an seik­kai­li­ja, joka on ma­ri­noi­tu­nut mo­nes­sa maa­il­man keit­ti­ön maus­tees­sa. Hän kier­tää edel­leen maa­il­maa saa­dak­seen uu­sia vai­kut­tei­ta eri mai­den ruo­ka­kult­tuu­reis­ta ja ruo­kat­ren­deis­tä. Hän on myös vank­ku­ma­ton suo­ma­lai­sen ruo­an ja raa­ka-ai­nei­den puo­les­ta­pu­hu­ja.