Kes­ki-Eu­roo­pas­sa vuo­sien 1618—1648 vä­lil­lä käy­dyn kol­me­kym­men­tä­vuo­ti­sen so­dan jäl­keen eri us­kon­nol­lis­ten ryh­mien vä­li­set suh­teet oli­vat pit­kään var­sin kär­jis­ty­neet. Vaik­ka it­se sota saa­tiin päät­ty­mään West­fa­le­nin rau­haan, oli­vat jopa aseel­li­set yh­tee­no­tot eri ryh­mien vä­lil­lä var­sin ylei­siä. Ka­to­li­set oli­vat hyök­käys­ten koh­tee­na eri lu­te­ri­lais­ten ryh­mien alu­eil­la, kun taas Mar­tin Lut­he­rin aloit­ta­man re­for­maa­ti­on kan­nat­ta­jia vai­not­tiin ka­to­li­sen kir­kon hal­lit­se­mil­la alu­eil­la.

Yk­si täl­lai­nen us­kon­nol­li­nen ryh­mä oli Ete­lä-Sak­sas­sa El­sas­sin ja Poh­jois-Sveit­sin alu­eil­la asu­neet amis­sit. Liik­keen al­ku­pe­rä­nä pi­de­tään Sveit­sis­sä ai­van 1500-lu­vun lo­pus­sa vai­kut­ta­nut­ta pro­tes­tant­tis­ta ana­bap­tis­tis­ta lii­ket­tä, joka edel­lyt­ti kas­teen ot­ta­mis­ta vas­ta ai­kui­si­äl­lä ja joka ha­lu­si nou­dat­taa tar­kem­min Raa­ma­tun mää­räyk­siä ja oh­jei­ta. Hei­tä vai­no­si­vat niin ka­to­li­set kuin pää­o­sa pro­tes­tan­teis­ta. Täs­tä liik­kees­tä ero­si 1690-lu­vul­la ryh­mä, jon­ka mää­räyk­set jä­se­nil­leen oli­vat en­tis­tä tiu­kem­mat. Liik­keen jä­se­nil­tä edel­ly­tet­tiin vaa­ti­mat­to­mia elin­ta­po­ja ja pu­keu­tu­mis­ta sekä päi­vit­täis­tä elä­mää kos­ke­vaa ku­ria. Tätä ryh­mää alet­tiin kut­sua amis­seik­si.

Vai­no­tut amis­sit päät­ti­vät muut­taa 1700-lu­vun alus­sa Poh­jois-Ame­rik­kaan. He pe­rus­ti­vat kak­si en­sim­mäis­tä siir­to­kun­taan­sa Lan­cas­te­rin alu­eel­le Pen­n­syl­va­ni­aan. Myö­hem­min amis­sien seu­ra­kun­tia on syn­ty­nyt myös Mic­hi­ga­niin, In­di­a­naan, Ohi­oon ja Wis­con­si­niin. Tänä päi­vä­nä Yh­dys­val­tain alu­eel­la asuu lä­hes 400 000 amis­sia. Kos­ka amis­sien per­heis­sä on pal­jon lap­sia, hei­dän lu­ku­mää­rän­sä on täl­lä het­kel­lä no­pe­as­sa kas­vus­sa.

Amis­sit toi­vat mu­ka­naan Poh­jois-Ame­rik­kaan omat ta­pan­sa, kie­len­sä ja kult­tuu­rin­sa. Tänä päi­vä­nä amis­sit pu­hu­vat kes­ke­nään edel­leen niin sa­not­tua pen­n­syl­va­ni­an­sak­saa. Omaan seu­ra­kun­taan he voi­vat liit­tyä vas­ta täy­tet­ty­ään 16 vuot­ta. Amis­sien lap­set käy­vät kou­lua kah­dek­san­nel­le luo­kal­le as­ti, min­kä jäl­keen he op­pi­vat eri­lai­set am­ma­tit omis­sa yh­tei­söis­sään. Amis­sit suh­tau­tu­vat va­rauk­sel­li­ses­ti ny­ky­ai­kai­seen yh­teis­kun­taan: he ei­vät suo­ri­ta ase­pal­ve­lus­ta, vas­tus­ta­vat mo­der­nin tek­no­lo­gi­an käyt­tä­mis­tä (he ei­vät esi­mer­kik­si aja au­toa) ja toi­mi­vat pää­a­si­as­sa maa­ta­lou­des­sa, to­kin myy­den hy­vik­si ha­vait­tu­ja tuot­tei­taan muul­le yh­teis­kun­nal­le. Amis­sit pi­tä­vät työn­te­koa ju­ma­lal­li­se­na kut­su­muk­se­na.

Täs­tä kai­kes­ta joh­tu­en on var­sin luon­nol­lis­ta, et­tä myös amis­sien keit­to­tai­to on yh­tääl­tä yk­sin­ker­tais­ta ja toi­saal­ta oma­lei­mais­ta. Sii­nä nä­kyy edel­leen vah­va­na ete­lä-sak­sa­lai­sen ja sveit­si­läi­sen keit­ti­ön vai­ku­tus. Eri osa­val­ti­oi­den amis­si­ryh­mil­lä on jos­sain mää­rin eri­lai­sia ruo­ka­la­je­ja, mut­ta läh­tö­koh­ta­na niis­sä kai­kis­sa ovat puh­taat raa­ka-ai­neet, run­sas vi­han­nes­ten ja he­del­mien käyt­tö sekä eri­lai­set eläin­ko­ti­ta­lou­den tuot­teet. Nii­tä myy­dään ha­luk­kaas­ti myös yh­dys­val­ta­lai­sen yh­teis­kun­nan muil­le jä­se­nil­le.

HAPANKAALIKAKKU (Sauerkraut Apple Cake)

Amis­sit ovat esi­mer­kik­si ede­saut­ta­neet ha­pan­kaa­lin juur­tu­mis­ta Yh­dys­val­toi­hin. Ohei­nen oh­je on­kin kai­kin puo­lin yl­lät­tä­vä; syö­jät tus­kin pys­ty­vät tun­nis­ta­maan, mikä sii­nä on kes­kei­nen ai­ne­so­sa.  It­se en ole löy­tä­nyt ke­tään, joka tun­nis­tai­si ha­pan­kaa­lin ja ome­nan sen pää­raa­ka-ai­neik­si.

3 dl veh­nä­jau­ho­ja

1½ tl lei­vin­jau­het­ta

1½ tl ka­ne­lia

½ tl soo­daa

½ tl suo­laa

¼ tl mus­kot­tia

2,5 dl so­ke­ria

3 mu­naa

1½ dl rus­ke­aa so­ke­ria

1½ dl öl­jyä

450 g ha­pan­kaa­lia

1 kuo­rit­tu ja pie­nik­si pa­loi­tel­tu ome­na

1½ dl hie­nok­si pa­loi­tel­tua sak­san­päh­ki­nää

Kuor­ru­tus:
1 pa­ket­ti ker­ma­juus­toa (Phi­la­delp­hia)

100 g voi­ta

300 g so­ke­ria

1 tl va­nil­ja­so­ke­ria

1 tl ka­ne­lia

1 tl ap­pel­sii­nin­kuor­ta

ri­paus suo­laa

Oh­je:
Se­koi­te­taan kul­hos­sa veh­nä­jau­ho, lei­vin­jau­he, ka­ne­li, soo­da, suo­la ja mus­kot­ti. Toi­ses­sa kul­hos­sa yh­dis­te­tään so­ke­rit ja li­sä­tään mu­nat ja öl­jy ja se­koi­te­taan seos sen jäl­keen hy­vin. Li­sä­tään jouk­koon hy­vin va­lu­tet­tu ha­pan­kaa­li, pil­kot­tu ome­na ja sak­san­päh­ki­nä. Yh­dis­te­tään ja se­koi­te­taan ke­vy­es­ti kui­va-ai­nei­den kans­sa.
Kaa­de­taan seos suu­reen pyö­re­ään jau­ho­tet­tuun kak­ku­vuo­kaan ja pais­te­taan 170-as­tei­ses­sa uu­nis­sa noin 35 mi­nuut­tia, kun­nes se on kyp­sä ja ir­to­aa hy­vin reu­nois­ta. Ka­kul­le kan­nat­taa jät­tää pais­tet­ta­es­sa riit­tä­väs­ti ti­laa, kos­ka tai­ki­na nou­see kyp­sy­tyk­sen ai­ka­na huo­mat­ta­vas­ti. Jääh­dy­te­tään val­mis kak­ku kaut­taal­taan.
Kuor­ru­tus teh­dään si­ten, et­tä se­koi­te­taan huo­neen­läm­pöi­nen ker­ma­juus­to ja voi. Li­sä­tään jouk­koon vä­hän ker­ras­saan so­ke­ri, va­nil­ja­so­ke­ri, ka­ne­li, ap­pel­sii­nin­kuo­ri ja suo­la ja se­koi­te­taan hy­vin. Seos le­vi­te­tään jääh­ty­neel­le ka­kul­le ja lai­te­taan se jää­kaap­piin. Kak­ku tu­lee säi­lyt­tää koko ajan kyl­mäs­sä, kos­ka muu­toin kuor­ru­tus tu­lee lii­an peh­me­äk­si ja syö­mi­nen muut­tuu sot­tai­sek­si.

SILLIÄ AMISSIEN TAPAAN (Pickled Herring)

Löy­sin ohei­sen sil­li­oh­jeen vuon­na 1939 il­mes­ty­nees­tä te­ok­ses­ta The Uni­ted Sta­tes Re­gi­o­nal Cook Book, jos­sa pe­rä­ti kol­me lu­kua on omis­tet­tu eri­lai­sil­le amis­sien alu­eel­li­sil­le keit­ti­öil­le. To­det­ta­koon et­tä ma­ri­noi­tu sil­li, joka kuu­luu niin kiin­te­äs­ti suo­ma­lai­seen mm. keit­ti­öön, ei ole ko­vin­kaan ylei­nen ruo­ka­la­ji Yh­dys­val­lois­sa. Esi­mer­kik­si jou­lu­sil­lin val­mis­ta­mi­nen osoit­tau­tui siel­lä var­sin vai­ke­ak­si.

2-3 sil­li­fi­let­tä

2 ohu­ek­si vii­pa­loi­tua sil­liä

1 vii­pa­loi­tu sit­ruu­na

6 murs­kat­tua laa­ke­rin­leh­teä

1 rl si­na­pin­sie­me­niä

1 rl maus­te­pip­pu­rei­ta

½ dl vet­tä

1 dl etik­kaa

1½ rl so­ke­ria

Oh­je:

Li­o­te­taan sil­li­fi­leet lii­an suo­lan pois­ta­mi­sek­si (tar­vit­ta­es­sa jopa yön yli). Pa­loi­tel­laan li­o­te­tut sil­li­fi­leet ja ase­tel­laan purk­kiin tai muu­hun säi­ly­ty­sas­ti­aan ker­rok­sit­tain sil­li, si­pu­li, sit­ruu­na, laa­ke­rin­leh­den pa­la­set, si­na­pin­sie­me­net ja maus­te­pip­pu­rit.

Kei­te­tään vesi, etik­ka ja so­ke­ri kun­nes so­ke­ri on su­la­nut ko­ko­naan. Jääh­dy­te­tään seos. Kaa­de­taan nes­te sil­lin­pa­las­ten pääl­le niin et­tä ne peit­ty­vät ko­ko­naan. Sul­je­taan purk­ki huo­lel­li­ses­ti ja lai­te­taan jää­kaap­piin tai jo­hon­kin muu­hun kyl­mään paik­kaan muu­ta­mak­si päi­väk­si.

AMISSIEN PIPARJUU­RI­LI­HA­MUREKE (Horseradish Meat Loaf)

Yk­si amis­seil­le tyy­pil­li­nen pyr­ki­mys on oma­va­rai­suus niin vi­han­nes­ten, he­del­mien, vil­jan kuin li­han­kin suh­teen. Li­ha­mu­re­ke on glo­baa­li ruo­ka­la­ji, mut­ta pi­par­juu­ren käyt­tö sen maus­ta­mi­seen tuo sil­le täy­sin oman vi­vah­teen.

4 rans­kan­lei­pä­vii­pa­let­ta

1 dl mai­toa

1 dl säi­löt­tyä pi­par­juu­ri­murs­kaa

1 muna

2 tl Di­jo­nin si­nap­pia

2 tl chi­li­kas­ti­ket­ta (Ta­bas­co)

2 tl Worc­hes­ters­hi­re- tai HP-kas­ti­ket­ta

suo­laa

mus­ta­pip­pu­ria

1 dl hie­nok­si pil­kot­tua var­si­sel­le­riä

1 pa­loi­tel­tu si­pu­li

750 gr vä­hä­ras­vais­ta jau­he­li­haa

ket­sup­pia tai chi­li­kas­ti­ket­ta

Oh­je:

 Li­o­te­taan lei­pä­vii­pa­leet mai­dos­sa. Kun ne ovat täy­sin kos­tu­neet, pu­ris­te­taan lii­ka mai­to pois. Se­koi­te­taan ne pi­par­juu­ren, mu­nan, si­na­pin, chi­li­kas­tik­keen, Worc­hes­ters­hi­re-kas­tik­keen, suo­lan, pip­pu­rin, sel­le­rin ja si­pu­lin kans­sa ja se­koi­te­taan hy­vin. Li­sä­tään jau­he­li­ha ja se­koi­te­taan ke­vy­es­ti.

 Seos muo­toil­laan lei­vän muo­toi­sek­si ja siir­re­tään alu­mii­ni­fo­li­ol­la vuo­rat­tuun vuo­kaan. Le­vi­te­tään pääl­le ket­sup­pia tai chi­li­kas­ti­ket­ta ja pais­te­taan 180 as­teen läm­mös­sä kol­mes­ta var­tis­ta tun­tiin, kun­nes mu­re­ke on kiin­te­ään ja riit­tä­väs­ti rus­kis­tu­nut. Va­lel­laan pais­ta­mi­sen ai­ka­na mu­rek­kees­ta ir­ron­neel­la nes­teel­lä pari ker­taa.

 Mu­rek­keen an­ne­taan ve­täy­tyä lie­del­lä kym­me­ni­sen mi­nuut­tia en­nen tar­joi­le­mis­ta. Se nau­ti­taan esi­mer­kik­si pe­ru­na­muu­sin kans­sa.

***

Ruo­ka­la­jien va­lin­nas­ta, re­sep­tii­kas­ta ja nii­hin liit­ty­vis­tä his­to­ri­al­li­sis­ta taus­tois­ta vas­taa­va Jyr­ki Ii­vo­nen on Tam­pe­reel­la asu­va eläk­keel­lä ole­va puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­ön en­ti­nen vies­tin­tä­joh­ta­ja. Hän on työs­ken­nel­lyt li­säk­si Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa, Ul­ko­po­liit­ti­ses­sa ins­ti­tuu­tis­sa eri­kois­tut­ki­ja­na sekä eri­lai­sis­sa ope­tus- ja tut­ki­mus­teh­tä­vis­sä Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa. Ruo­ka ja ruo­ka­kult­tuu­rit ovat eri­tyi­sen lä­hel­lä hä­nen sy­dän­tään.

Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa 1990-lu­vul­la työs­ken­nel­lyt Kim Pal­hus on tar­kis­ta­nut ja ko­e­val­mis­ta­nut kaik­ki oh­jeet, jot­ta ne toi­mi­si­vat mah­dol­li­sim­man moit­teet­to­mas­ti. Hän on gast­ro­no­mi­an seik­kai­li­ja, joka on ma­ri­noi­tu­nut mo­nes­sa maa­il­man keit­ti­ön maus­tees­sa. Hän kier­tää edel­leen maa­il­maa saa­dak­seen uu­sia vai­kut­tei­ta eri mai­den ruo­ka­kult­tuu­reis­ta ja ruo­kat­ren­deis­tä. Hän on myös vank­ku­ma­ton suo­ma­lai­sen ruo­an ja raa­ka-ai­nei­den puo­les­ta­pu­hu­ja.

Ruo­ka­ku­vat on ku­van­nut va­lo­ku­vaa­ja Samp­sa Pär­nä­nen.