Aa­si­a­lai­set ovat Yh­dys­val­tain no­peim­min kas­va­va et­ni­nen ryh­mä. Ylä­kä­sit­tee­seen ”aa­si­a­lai­nen” lu­keu­tuu kym­me­niä kan­sa­lai­suuk­sia, kie­liä ja kult­tuu­re­ja In­ti­as­ta Kii­naan ja In­do­ne­si­as­ta Ja­pa­niin, jot­ka kui­ten­kin tyy­pil­li­ses­ti luo­ki­tel­laan ja ti­las­toi­daan yh­tei­sen ”Asi­an Ame­ri­can” –et­ni­syy­den al­le. Kä­sit­te­len täs­sä teks­tis­sä aa­si­a­lais­ten ase­maa Yh­dys­val­lois­sa. Yh­teis­tä kai­kil­le taus­toil­le ja useim­mil­le yk­si­löil­le kui­ten­kin on ris­ti­rii­tai­nen ase­ma yh­dys­val­ta­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa. Usein heil­le ase­tel­laan mal­li­vä­hem­mis­tön viit­taa, toi­saal­ta ra­sis­mi on yh­tä ar­ki­päi­väis­tä - jos­kin eh­kä eri­lais­ta - kuin muil­le­kin vä­hem­mis­töil­le. 

Pre­si­dent­ti Do­nald Trump aloit­ti pu­heen ”Kii­na-vi­ruk­ses­ta” (China Vi­rus). Co­vid-19 on nos­ta­nut pin­taan vi­ha­pu­het­ta ja vä­ki­val­taa Yh­dys­val­tain aa­si­a­lai­sia koh­taan, mut­ta mi­tään si­näl­lään uut­ta täs­sä ag­g­res­si­os­sa ei ole. Suh­tau­tu­mi­nen aa­si­a­lai­siin on ol­lut Yh­dys­val­lois­sa vi­ha­mie­lis­tä sii­tä läh­tien, kun hei­tä al­koi 1800-lu­vul­la maa­han muut­taa. Jäl­ki­ko­lo­ni­a­lis­ti­sen tut­ki­muk­sen pe­rus­ta­jan Ed­ward Sai­din ku­vauk­sen mu­kaan ”orien­taa­lit”, ”itä­mai­den” ih­mi­set, ovat ai­na län­si­mai­sen ih­mi­sen mie­lis­sä näi­den vas­ta­koh­tia: jos län­si­mai­nen on vah­va ja mas­ku­lii­ni­nen, on itä­mai­nen heik­ko ja fe­mi­nii­ni­nen. Täl­lä lo­gii­kal­la aa­si­a­lai­sia mie­hiä on pi­det­ty nai­sel­li­si­na ja epä­sek­su­aa­li­si­na, kun taas nai­set on näh­ty ult­ra­fe­mi­nii­nei­nä ja hy­per­sek­su­aa­li­si­na. Heik­kous on myös yh­dis­tet­ty epä­po­liit­ti­suu­teen: aa­si­a­lai­sia ei ole pi­det­ty ky­ke­ne­vi­nä osal­lis­tu­maan yh­teis­kun­nal­li­seen elä­mään.

Aa­si­a­lai­siin vii­ta­taan usein ”uu­si­na” siir­to­lai­si­na. En­sim­mäi­set kii­na­lai­set ja ja­pa­ni­lai­set tu­li­vat­kin maa­han vas­ta 1800-lu­vun lo­pul­la, yli kak­si­sa­taa vuot­ta en­sim­mäis­ten eu­roop­pa­lais­ten val­loit­ta­jien jäl­keen. To­si­a­si­as­sa aa­si­a­lais­ten saa­pu­mi­nen Poh­jois-Ame­rik­kaan ajoit­tuu kui­ten­kin ylei­ses­ti mas­sa­siir­to­lai­suu­dek­si kut­su­tul­le ajan­jak­sol­le noin 1870-1930. Eu­roop­pa­lais­ten siir­to­lais­ten mää­rä ylit­ti si­ten mo­nin­ker­tai­ses­ti aa­si­a­lais­ten mää­rän, mut­ta val­koi­set yh­dys­val­ta­lai­set nä­ki­vät aa­si­a­lai­set niin eri­lai­si­na, et­tä al­koi­vat suun­ni­tel­la kei­no­ja hei­dän sul­ke­mi­sek­seen yh­teis­kun­nan ul­ko­puo­lel­le. Kaik­kea maa­han­muut­toa ra­joi­tet­tiin ra­jus­ti vuo­den 1924 lail­la, mut­ta kii­na­lai­sia ja ja­pa­ni­lai­sia oli erik­seen kiel­let­ty saa­pu­mas­ta maa­han jo ai­em­min. Py­sy­väs­ti maas­sa asu­via es­tet­tiin saa­mas­ta kan­sa­lai­suut­ta ja sen var­jol­la eri­tyi­ses­ti län­si­ran­ni­kol­la kiel­let­tiin aa­si­a­lais­ten maa­no­mis­tus. Aa­si­a­lai­set oli­vat tyy­pil­li­ses­ti pien­vil­je­li­jöi­tä ja mui­ta pie­ny­rit­tä­jiä, ei­vät niin­kään omas­ta ha­lus­taan kuin sik­si, et­tä hei­dän siir­ty­mi­sen­sä val­ko­kau­lus­töi­hin es­tet­tiin var­sin avoi­mes­ti. Syr­jin­tä kul­mi­noi­tui toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa, kun Yh­dys­val­lat ja Ka­na­da in­ter­noi­vat koko län­si­ran­ni­kol­la asu­van ja­pa­ni­lais­taus­tai­sen vä­es­tön­sä, yh­teen­sä 140 000 hen­keä. Heis­tä vain kol­ma­so­sa oli Ja­pa­nin kan­sa­lai­sia, jo­ten ky­sees­sä on val­ta­va kan­sa­lai­soi­keuk­sien rik­ko­mus.

Toi­ses­ta maa­il­man­so­das­ta al­koi kui­ten­kin aa­si­a­lais­ten ”nou­su”, ja 1970-lu­vul­le tul­ta­es­sa kii­na­lai­sia ja ja­pa­ni­lai­sia pi­det­tiin mal­li­vä­hem­mis­tö­nä (mo­del mi­no­ri­ty). Aa­si­a­lai­set te­ki­vät vä­hem­män ri­kok­sia, heil­lä oli pa­rem­pi kou­lu­tus­ta­so ja he an­sait­si­vat pa­rem­min kuin val­koi­set tai ai­na­kin pa­rem­min kuin muut vä­hem­mis­töt. Mit­ta­ri­na käy­te­tään kui­ten­kin yleen­sä ko­ti­ta­lou­den tu­lo­ja, ja aa­si­a­lais­taus­tai­sis­sa per­heis­sä on usein kes­ki­mää­räis­tä use­am­pia ai­kui­sia—ken­ties jopa kol­mes­sa su­ku­pol­ves­sa—tu­lo­ja hank­ki­mas­sa. Näin hei­dän os­to­voi­man­sa ei lä­hes­kään ai­na ole niin suu­ri kuin voi­si ti­las­tois­ta ku­vi­tel­la.

Saa­vu­tuk­set kou­lu­tuk­ses­sa puo­les­taan ovat joh­ta­neet aja­tuk­seen, jon­ka mu­kaan ”ta­val­li­set” (val­koi­set) yh­dys­val­ta­lai­set ei­vät pys­ty kil­pai­le­maan aa­si­a­lais­ten kans­sa. Eri­tyi­ses­ti Ka­li­for­ni­as­sa pu­hu­taan kas­va­vis­ta aa­si­a­lai­sis­ta ”et­no­lä­hi­öis­tä”, jois­ta val­koi­set pa­ke­ne­vat, kun ei­vät ha­lua lap­si­aan sa­moi­hin kou­lui­hin aa­si­a­lais­ten kans­sa. Taus­tal­la on aja­tus, et­tä val­koi­set lap­set ei­vät voi pär­jä­tä aa­si­a­lai­sil­le, saa­vat huo­nom­pia ar­vo­sa­no­ja ei­vät­kä sen vuok­si pää­si hy­vi­nä pi­det­tyi­hin yli­o­pis­toi­hin.

Näin alun pe­rin mah­dol­li­ses­ti po­si­tii­vi­nen ste­re­o­ty­pia on muut­tu­nut ra­joit­ta­vak­si ih­mi­sil­le, jo­hon se koh­dis­tuu. Ku­ten näyt­te­li­jä Dan­te Bas­co

Yo­u­Tu­be-sar­jas­sa ”Yap­pie”  to­te­si: ”Me aa­si­a­lai­set saam­me naut­tia ra­sis­min mais­te­lu­me­nus­ta: olem­me (…) uu­sia va­paa­mat­kus­ta­via maa­han­muut­ta­jia, (…) va­paut­ta vi­haa­via kom­mu­nis­te­ja (…) ja nyt vie­lä kai­ken pääl­le nau­tim­me val­kois­ten etuo­i­keuk­sis­ta.” Täl­lä Bas­co viit­ta­si juu­ri väit­tei­siin aa­si­a­lais­ten ”yli­voi­mas­ta”.
For­tu­ne-leh­ti uu­ti­soi tou­ko­kuus­sa 2021, et­tä 42 pro­sent­tia yh­dys­val­ta­lai­sis­ta ei osaa ni­me­tä yh­tään aa­si­a­lai­sa­me­rik­ka­lais­ta, vaik­ka tuo­re va­rap­re­si­dent­ti Ka­ma­la Har­ris on sel­lai­nen. Sa­mal­la ky­se­lyyn vas­tan­neet oli­vat sitä miel­tä, et­tä aa­si­a­lai­sia on so­pu­suh­tai­ses­ti tai jopa yli­mi­toi­te­tus­ti lii­ke-elä­män, po­li­tii­kan ja me­di­an joh­to­teh­tä­vis­sä. Täs­sä tii­vis­tyy Yh­dys­val­tain aa­si­a­lais­ten ko­ke­ma pa­ra­dok­si: he ovat yh­tä ai­kaa nä­ky­mät­tö­miä ja lii­an me­nes­ty­nei­tä.

***

Saa­ra Kek­ki (fi­lo­so­fi­an toh­to­ri) työs­ken­te­lee Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa. Hä­nen väi­tös­kir­jan­sa kä­sit­te­li Yh­dys­val­tain ja­pa­ni­lais­ten ver­kos­to­ja yh­des­sä toi­sen maa­il­man­so­dan ai­kai­ses­sa in­ter­noin­ti­lei­ris­sä. Hän on laa­jas­ti kiin­nos­tu­nut Poh­jois-Ame­ri­kan siir­to­lai­suus­his­to­ri­as­ta ja et­ni­sis­tä suh­teis­ta sekä his­to­ri­al­li­sis­ta so­si­aa­li­sis­ta ver­kos­tois­ta. Hän on kir­joit­ta­nut ja toi­mit­ta­nut usei­ta kir­jo­ja, vii­mei­sim­pä­nä yh­des­sä Rani-Hen­rik An­ders­so­nin ja Boyd Coth­ra­nin kans­sa toi­mi­tet­tu Brid­ging Cul­tu­ral Con­cepts of Na­tu­re: In­di­ge­nous Pe­op­le and Pro­tec­ted Spa­ces of Na­tu­re (tu­los­sa 2021). Hä­net ta­voit­taa osoit­tees­ta saa­ra.kek­ki@hel­sin­ki.fi

Asi­an­tun­ti­ja-ar­tik­ke­li on osa Fin­nish Ame­ri­can As­so­ci­a­ti­o­nin (FASA) SAM Ma­ga­zi­nel­le kir­joit­ta­maa ajan­koh­tais­ta Yh­dys­val­lat-ko­lum­ni­sar­jaa.