Kii­tos Suo­men Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen seu­ran (FASA) jä­se­nis­töl­le luot­ta­muk­ses­ta ja va­lin­nas­ta­ni hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si kau­del­le 2023-2024. Sa­mal­la kii­tän edel­tä­jää­ni Jan­ne Lah­tea sekä kaik­kia hal­li­tuk­sen jä­se­niä tär­ke­äs­tä työs­tä FASA:n hy­väk­si.

Seu­ran laa­ja ak­tii­vi­suus Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen sekä tut­ki­mus­tie­don ja­ka­mi­sen edis­tä­jä­nä tar­jo­aa mai­ni­ot läh­tö­koh­dat tu­le­van vuo­den toi­min­taan. Seu­raa­vak­si esit­te­len FASA:n ly­hy­es­ti ja sen jäl­keen ker­ron omas­ta työs­tä­ni mu­sii­kin­tut­ki­ja­na Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen ken­täl­lä.

The Finnish American Studies Association (FASA) / Suomen Yhdysvaltain tutkimuksen seura ry

Suo­men Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen seu­ra ry pe­rus­tet­tiin 30.12.1997 yl­lä­pi­tä­mään ja edis­tä­mään suo­ma­lais­ta aka­tee­mis­ta Yh­dys­val­tain tut­ki­mus­ta. Ny­ky­het­kes­sä seu­ran toi­min­ta jat­kuu elin­voi­mai­se­na ja mo­ni­puo­li­se­na: vii­me vuo­den ai­ka­na FASA osal­lis­tui eri­lai­siin tie­teel­li­siin ta­pah­tu­miin ja to­teut­ti usei­ta laa­jem­mal­le ylei­söl­le suun­nat­tu­ja ak­ti­vi­teet­te­ja.

Esi­mer­kik­si FASA:n hal­li­tus ja jä­se­nis­tö osal­lis­tui­vat mo­nin eri ta­voin Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Map­le Leaf and Eag­le -kon­fe­rens­siin. Li­säk­si FASA:n hal­li­tuk­ses­ta ja jä­se­nis­tös­tä osal­lis­tui edus­ta­jia eu­roop­pa­lai­seen EA­AS:n kon­fe­rens­siin. FASA myös jär­jes­ti yh­des­sä Tu­run yli­o­pis­ton John Mor­ton Cen­ter for North Ame­ri­can Stu­die­sin kans­sa aka­tee­mi­sen ura­ke­hi­tyk­sen työ­pa­jan toh­to­ri­tut­ki­joil­le ja post­doc -tut­ki­joil­le, tämä työ­pa­ja oli jat­koa vuon­na 2018 jär­jes­te­tyl­le suo­si­tul­le ura­työ­pa­jal­le. Li­säk­si ver­rat­tain uu­te­na aloit­tee­na FASA:n si­vus­tol­la esi­tel­lään seu­ran jä­se­nien jul­kai­se­mia kir­jo­ja.

FASA:lla on jat­ku­vaa yh­teis­työ­tä SAM:n kans­sa. Yh­tei­siä ak­ti­vi­teet­te­ja ovat esi­mer­kik­si Spot­light USA-we­bi­naa­ri­sar­ja, jois­sa kes­kus­tel­laan ajan­koh­tai­sis­ta ai­heis­ta, kon­fe­rens­si­a­pu­ra­ha jat­ko-opis­ke­li­joil­le ja (tämä) tut­ki­mus­tie­toon kes­kit­ty­vä ko­lum­ni. Ka­len­te­ris­sa on jo ta­pah­tu­mia ke­vääl­le.

FASA:n jä­se­nek­si voi liit­tyä kaik­ki Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­ses­ta kiin­nos­tu­neet. Seu­ran toi­min­nan tär­ke­ä­nä osa­na on suh­tei­den yl­lä­pi­tä­mi­nen Poh­jois­mai­den Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen liit­toon (NAAS) sekä Eu­ro­pe­an As­so­ci­a­ti­on for Ame­ri­can Stu­die­siin (EA­AS), FASA:n jä­se­net kuu­lu­vat au­to­maat­ti­ses­ti näi­hin jär­jes­töi­hin. Seu­ran tär­ke­ä­nä teh­tä­vä­nä on myös toi­mia tu­ke­na Yh­dys­val­to­jen ja sen yh­teis­kun­nan aka­tee­mi­sel­le opis­ke­lul­le sekä luo­da mu­kaan­tu­lon mah­dol­li­suuk­sia opin­nois­ta kiin­nos­tu­neil­le.

Musiikintutkija Yhdysvaltain tutkimuksen kentällä

Olen mu­sii­kin­tut­ki­ja ja toi­min täl­lä het­kel­lä post­doc-tut­ki­ja­na Hel­sin­gin yli­o­pis­ton tut­ki­ja­kol­le­giu­mis­sa. En­nen ny­kyis­tä teh­tä­vää­ni toi­min mää­rä­ai­kai­se­na yli­o­pis­ton­leh­to­ri­na mu­siik­ki­tie­tees­sä Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Fi­lo­so­fi­an, his­to­ri­an ja tai­tei­den tut­ki­muk­sen osas­tol­la.

Täl­lä het­kel­lä kes­ki­tyn af­rik­ka­lai­sa­me­rik­ka­lai­sen gos­pel­mu­sii­kin tut­ki­muk­seen sekä et­nog­ra­fi­an et­tä his­to­ri­al­lis­ten ai­neis­to­jen kaut­ta. Af­rik­ka­lai­sa­me­rik­ka­lai­nen gos­pel­mu­siik­ki tar­jo­aa mie­les­tä­ni eri­tyi­sen kiin­nos­ta­van tut­ki­mus­koh­teen, kos­ka sil­lä on ol­lut kes­kei­nen vai­ku­tus ame­rik­ka­lai­sen po­pu­laa­ri­mu­sii­kin soin­tiin sekä esi­tys­ta­poi­hin. Huo­mi­o­nar­vois­ta myös on se, et­tä gos­pel­mu­sii­kin ken­täl­lä nai­set ovat usein toi­mi­neet luo­vi­na joh­ta­ji­na sekä muis­sa tär­keis­sä roo­leis­sa ku­ten kuo­ron­joh­ta­ji­na, sä­vel­tä­ji­nä ja bu­si­nes­s­nai­si­na.

Oma tut­ki­muk­se­ni “Au­dib­le Sub­ver­si­on: Af­ri­can Ame­ri­can wo­men sin­gers and gos­pel vo­cal exp­res­si­on” kä­sit­te­lee nais­lau­la­jien tai­teel­lis­ta toi­min­taa. Eri­tyi­ses­ti tar­kas­te­len tai­tu­ri­mais­ta gos­pel­lau­luil­mai­sua ar­von­luo­mi­sen vä­li­nee­nä ja oleel­li­se­na osa­na gos­pel­mu­sii­kin kau­pal­lis­ta suo­si­o­ta.

Tut­ki­muk­see­ni liit­ty­en mat­kus­tin Yh­dys­val­toi­hin vii­me hel­mi­kuus­sa. Mat­ka­ni tar­koi­tuk­se­na oli vie­rail­la ar­kis­tois­sa ja kult­tuu­ri-ins­ti­tuu­teis­sa, ta­pa­sin myös pai­kal­li­sia yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta. Hei­dän kans­saan kes­kus­te­lin tu­le­van kent­tä­työn mah­dol­li­suuk­sis­ta. Esi­mer­kik­si Det­roi­tis­sa ta­pa­sin gos­pel­lau­la­jia ja kir­kol­li­sia joh­ta­jia. Osal­lis­tuin myös sun­nun­tai­ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen, jon­ka ai­ka­na tai­ta­vien muu­si­koi­den soit­ta­ma mu­siik­ki tem­pai­si mu­kaan­sa ta­pah­tu­man alus­ta lop­puun.

Det­roit on tut­ki­muk­sel­le­ni oleel­li­nen gos­pel­mu­sii­kin kes­kus. Kau­pun­gin kir­kois­sa voi kos­ka ta­han­sa kuul­la vir­tuo­o­si­mais­ta soit­toa ja lau­lua. Li­säk­si mo­net mu­sii­kin ura­nuur­ta­jat ovat läh­töi­sin Det­roi­tis­ta, ku­ten esi­mer­kik­si tun­ne­tut lau­lu­ryh­mät the Clark Sis­ters ja The Wi­nans. Myös “sou­lin ku­nin­ga­tar” Aret­ha Frank­lin sai Det­roi­tis­sa mu­sii­kil­li­sen kas­va­tuk­sen­sa hä­nen isän­sä, kuu­lui­san Rev. C.L. Frank­li­nin joh­ta­mas­sa kir­kos­sa sekä hei­dän ko­dis­saan, jos­sa mo­net viih­de­maa­il­man täh­det vie­rai­li­vat. Det­roit on kai­ken kaik­ki­aan mu­sii­kil­li­nen kau­pun­ki, jon­ka kau­as­kan­toi­nen vai­ku­tus po­pu­laa­ri­mu­siik­kiin on kuul­ta­vis­sa muun mu­as­sa Mo­town-levy-yh­ti­ön tuo­tan­non kaut­ta.

Gos­pel­mu­sii­kin tut­ki­muk­sen ohel­la toi­ses­sa hank­kees­sa­ni tar­kas­te­len jaz­z­mu­sii­kin esit­tä­mis­tä ja vas­taa­not­toa Suo­mes­sa 1900-lu­vun en­sim­mäi­sel­lä puo­lis­kol­la. Jaz­z­mu­sii­kil­la on Suo­mes­sa ol­lut tär­keä vai­ku­tus po­pu­laa­ri­mu­sii­kin ke­hit­ty­mi­seen sekä kan­sain­vä­li­sen kult­tuu­ri-iden­ti­tee­tin ra­ken­ta­mi­seen. Tä­hän liit­ty­en tut­ki­muk­ses­sa­ni tar­kas­te­len, mi­ten 1920-lu­vun Suo­mes­sa jaz­z­mu­siik­kia pi­det­tiin mo­der­nin ajan­hen­gen il­mai­su­na yh­dis­tä­mäl­lä sen soin­ti ja esit­tä­mi­nen tek­no­lo­gi­aan, te­ol­lis­tu­mi­seen ja ame­rik­ka­lai­suu­teen.

Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen pers­pek­tii­vis­tä tut­ki­mus­työ­ni ta­voi­te on koh­dis­taa tark­ka­kor­vai­nen huo­mio ää­nel­li­sen ym­pä­ris­tön mo­niin mer­ki­tyk­siin. Tä­män lä­hes­ty­mis­ta­van myö­tä tar­koi­tuk­se­ni on tuot­taa uu­den­lai­sia kuu­lo­kul­mia ame­rik­ka­lai­seen yh­teis­kun­taan ja kult­tuu­riin.

On ilo ryh­tyä uu­siin teh­tä­viin. Toi­vot­ta­vas­ti FASA:n ta­pah­tu­mat tu­le­van vuo­den ai­ka­na tar­jo­a­vat an­toi­sia het­kiä sekä jä­se­nis­töl­le et­tä seu­ran toi­min­nas­ta kiin­nos­tu­neil­le. Jat­kos­sa­kin seu­ran ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia sekä ta­pah­tu­mail­moi­tuk­sia voi seu­ra­ta jä­se­nil­le säh­kö­pos­tit­se lä­he­tet­tä­väs­tä jä­sen­kir­jees­tä sekä ver­kon ja so­si­aa­li­sen me­di­an kaut­ta seu­raa­vis­ta osoit­teis­ta: Fa­ce­book, Twit­ter ja seu­ran verk­ko­si­vul­la.

***

PhD Nina Öh­man toi­mii post­doc-tut­ki­ja­na Hel­sin­gin yli­o­pis­ton tut­ki­ja­kol­le­giu­mis­sa. Hä­net va­lit­tiin Suo­men Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen seu­ran hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si kau­del­le 2023-2024. Hä­net ta­voit­taa osoit­tees­ta: nina.oh­man@hel­sin­ki.fi

Asi­an­tun­ti­ja-ar­tik­ke­li on osa Fin­nish Ame­ri­can As­so­ci­a­ti­o­nin (FASA) SAM Ma­ga­zi­nel­le kir­joit­ta­maa ajan­koh­tais­ten Yh­dys­val­lat-ai­heis­ta ko­lum­ni­sar­jaa.