Yh­dys­val­tain al­ku­pe­räis­kan­so­jen nai­set koh­taa­vat elä­mäs­sään vä­ki­val­taa, ka­to­a­vat tai jou­tu­vat mur­han uh­rik­si suh­teet­to­man usein. Il­miö on kos­ket­ta­nut al­ku­pe­räis­kan­so­ja jo pit­kään, mut­ta vas­ta vii­me vuo­si­na se on nous­sut laa­jem­mas­sa jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa esiin. Kyse on mo­ni­syi­ses­tä krii­sis­tä, jon­ka juu­ret juon­ta­vat kau­as asu­tus­ko­lo­ni­a­lis­min his­to­ri­aan. 

Toukokuussa muistetaan kadonneita ja
murhattuja alkupe­räis­kansojen naisia

Tou­ko­kuun vii­den­te­nä päi­vä­nä Yh­dys­val­lois­sa vie­te­tään al­ku­pe­räis­kan­soi­hin kuu­lu­vien ka­don­nei­den ja mur­hat­tu­jen nais­ten ja tyt­tö­jen päi­vää. Sen tar­koi­tus on nos­taa tie­toi­suut­ta al­ku­pe­räis­kan­so­jen nais­ten ko­ke­mas­ta vä­ki­val­las­ta, ka­to­a­mi­sis­ta ja mur­his­ta. Il­miö tun­ne­taan ylei­sim­min ly­hen­teel­lä MMIW, joka tu­lee sa­nois­ta Mis­sing and Mur­de­red In­di­ge­nous Wo­men. 

Yh­dys­val­tain oi­keus­mi­nis­te­ri­ön sel­vi­tys­ten mu­kaan al­ku­pe­räis­kan­saan kuu­lu­va nai­nen jou­tuu kak­si ker­taa to­den­nä­köi­sem­min rais­kauk­sen tai sek­su­aa­li­sen ah­dis­te­lun uh­rik­si ver­rat­tu­na kaik­kiin mui­hin et­ni­siin ryh­miin ja yli 80 pro­sent­tia al­ku­pe­räis­kan­saan kuu­lu­vis­ta nai­sis­ta on ko­ke­nut elä­mäs­sään vä­ki­val­taa. On myös ha­vait­tu, et­tä jois­sa­kin re­ser­vaa­teis­sa nais­ten ris­ki jou­tua mur­han uh­rik­si on kym­men­ker­tai­nen kan­sal­li­seen kes­ki­ar­voon ver­rat­tu­na.

Nais­ten ka­to­a­mi­set tai mur­hat kyt­key­ty­vät usein sek­su­aa­li­seen vä­ki­val­taan ja hy­väk­si­käyt­töön. Sel­keä enem­mis­tö nai­sia koh­taan teh­ty­jen ri­kos­ten te­ki­jöis­tä on al­ku­pe­räis­kan­soi­hin kuu­lu­mat­to­mia mie­hiä. 

Ka­to­a­mi­sia ta­pah­tuu ym­pä­ri Yh­dys­val­to­ja sekä re­ser­vaa­teis­sa et­tä nii­den ul­ko­puo­lel­la. Yk­si mer­kit­tä­vä te­ki­jä vai­kut­taa ole­van öl­jy­te­ol­li­suus, sil­lä ka­to­a­mi­sia ta­pah­tuu eri­tyi­ses­ti ve­si­sä­rö­ty­sa­lu­eil­la ja öl­jy­put­kien ra­ken­nu­sa­lu­eil­la. Te­ol­li­suus muut­taa alu­een de­mog­ra­fi­aa tuo­den sin­ne pal­jon mie­hiä. Kan­sa­lai­sak­ti­vis­tit pu­hu­vat alu­eis­ta ”mies­lei­rei­nä”, jois­sa sek­si­kaup­pa ja rais­kauk­set ovat ylei­siä.

Kolme kertaa kadonneet

Ku­kaan ei tie­dä, kuin­ka pal­jon ka­don­nei­ta tai mur­hat­tu­ja nai­sia tar­kal­leen on, sil­lä ei ole yh­tä liit­to­val­ti­on tie­to­kan­taa, jo­hon kir­jat­tai­siin kaik­ki ta­pauk­set. Ka­don­nei­den et­ni­nen taus­ta on eri tie­to­kan­nois­sa usein puut­teel­li­ses­ti ti­las­toi­tu, min­kä ta­kia al­ku­pe­räis­kan­soi­hin kuu­lu­via ei pys­ty­tä yk­si­löi­mään ti­las­tois­ta. 

Li­säk­si tie­don­kul­ku eri vi­ras­to­jen vä­lil­lä on on­gel­mal­lis­ta. Esi­mer­kik­si re­ser­vaa­tis­sa asu­van hen­ki­lön voi ol­la hy­vin vai­ke­aa saa­da tie­to­ja re­ser­vaa­tin ul­ko­puo­lel­la ka­don­nees­ta lä­hei­ses­tään. 

Myös ri­kos­tut­kin­nas­sa on haas­tei­ta, jot­ka liit­ty­vät hei­mo­jen ja osa­val­ti­on tai val­ti­on lain­käyt­tö­val­tuuk­siin. Hei­mo­jen hal­lin­not ei­vät ole saa­neet nos­taa syyt­tei­tä hei­moon kuu­lu­mat­to­mia ih­mi­siä vas­taan hei­dän alu­eel­laan teh­dyis­tä ri­kok­sis­ta ja sik­si mo­net ri­kok­set ovat jää­neet myös syyt­tä­mät­tä.

Suur­ta osaa ka­to­a­mis­ta­pauk­sis­ta ei uu­ti­soi­da me­di­as­sa. Ur­ban In­di­an He­alth Ins­ti­tu­ten (UI­HI) te­ke­män ra­por­tin mu­kaan ka­don­neis­ta nai­sis­ta kir­joi­te­taan usein myös uh­ria syyl­lis­tä­vään ja ne­ga­tii­vi­sia ste­re­o­tyyp­pe­jä vah­vis­ta­vaan sä­vyyn. UI­HI:n mu­kaan al­ku­pe­räis­kan­so­jen nai­set ka­to­a­vat­kin it­se asi­as­sa kol­me ker­taa: en­sin to­sie­lä­mäs­sä, sit­ten ti­las­tois­sa ja me­di­as­sa.

Juurisyynä asutus­ko­lo­ni­alismi

Al­ku­pe­räis­kan­so­jen ak­ti­vis­tien käyt­tä­mä sym­bo­li MMIW-krii­sil­le on pu­nai­nen kä­den­jäl­ki suun edes­sä – se ku­vas­taa al­ku­pe­räis­kan­so­jen nais­ten ään­tä, joka on pit­kään jää­nyt kuu­lu­mat­to­mak­si tai tul­lut vai­en­ne­tuk­si. Hei­dän mie­les­tään krii­sin juu­ri­syy­nä on vuo­si­sa­to­ja jat­ku­nut asu­tus­ko­lo­ni­a­lis­mi sekä sen yhä jat­ku­vat ja mo­ni­nai­set vai­ku­tuk­set al­ku­pe­räis­kan­so­jen nais­ten yh­teis­kun­nal­li­seen ase­maan ja elä­mään. 

Asu­tus­ko­lo­ni­a­lis­min voi mää­ri­tel­lä ko­lo­ni­a­lis­min muo­dok­si, jos­sa asut­ta­jien ta­voit­tee­na on kor­va­ta al­ku­pe­räi­sa­suk­kaat, ot­taa hal­lin­taan hei­dän maan­sa ja teh­dä sii­tä oman­sa. His­to­ri­oit­si­ja Pat­rick Wol­fen mu­kaan asu­tus­ko­lo­ni­a­lis­mi pe­rus­tuu eli­mi­noin­nin lo­gii­kal­le ja se voi pi­tää si­säl­lään mo­nen­lai­sia toi­mia, ku­ten et­nis­tä puh­dis­tus­ta, rais­kaus­ta, maa-alu­ei­den ja­koa, pak­kos­te­ri­li­soin­tia ja las­ten erot­ta­mis­ta van­hem­mis­taan. 

Yh­dys­val­lat on koh­dis­ta­nut his­to­ri­an saa­tos­sa al­ku­pe­räis­kan­soi­hin lu­kui­sia asu­tus­ko­lo­ni­a­lis­ti­sia toi­mia, jot­ka ovat mo­nin ta­voin hei­ken­tä­neet kan­so­jen eli­no­lo­ja ja kult­tuu­ria. 1800-lu­vun lo­pul­la ja 1900-lu­vun al­ku­puo­lel­la har­joi­te­tul­la as­si­mi­laa­ti­o­po­li­tii­kal­la py­rit­tiin häi­vyt­tä­mään al­ku­pe­räis­kan­so­jen elin­ta­paa ja su­laut­ta­maan hei­dät osak­si val­ta­vä­es­töä. 

Karu esi­merk­ki su­laut­ta­mis­po­li­tii­kas­ta on asun­to­la­kou­lut, joi­hin lap­set vie­tiin pois ko­deis­taan ja vie­raan­nu­tet­tiin omas­ta kie­les­tään, kult­tuu­ris­taan ja per­hees­tään. Yh­dys­val­lois­sa toi­mi his­to­ri­an saa­tos­sa yli 350 asun­to­la­kou­lua. 

Myö­hem­min 1950- ja 1960-lu­vuil­la Bu­re­au of In­di­an Af­fairs -vi­ras­to ajoi laa­jas­ti al­ku­pe­räis­kan­so­jen las­ten adop­toin­tia val­ta­vä­es­tön per­hei­siin – adop­toin­nin aja­tel­tiin pe­las­ta­van niin sa­no­tut unoh­de­tut lap­set re­ser­vaa­teis­ta. Al­ku­pe­räis­kan­so­jen nai­sia myös ste­ri­li­soi­tiin tah­don­vas­tai­ses­ti 1960- ja 1970-lu­vuil­la, mitä pe­rus­tel­tiin köy­hyy­den vä­hen­tä­mi­sel­lä. 

Su­laut­ta­mis­po­li­tiik­ka, per­hei­den rik­ko­mi­nen sekä nais­ten li­sään­ty­mis­ter­vey­teen ja van­hem­muu­teen puut­tu­mi­nen ovat hei­ken­tä­neet al­ku­pe­räis­kan­so­jen yh­tei­sö­jä ja nais­ten ase­maa, joka tut­ki­joi­den mu­kaan oli mo­nis­sa hei­mois­sa ar­vos­tet­tu ja va­kiin­tu­nut. Esi­mer­kik­si Na­va­jo-nai­set omis­ti­vat lam­pai­ta, mikä näh­tiin yh­tei­sös­sä merk­ki­nä vau­rau­des­ta ja sta­tuk­ses­ta.

His­to­ri­al­li­nen sor­to hei­jas­tuu yhä tänä päi­vä­nä asen­teis­sa al­ku­pe­räis­kan­so­jen nai­sia koh­taan. Nais­ten kal­toin­koh­te­lu sekä ri­kos­ten ja ka­to­a­mis­ten sel­vit­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen vai­en­ta­vat nai­sia yhä ku­ten su­laut­ta­mis­po­li­tiik­ka ai­em­min. Mo­nen mie­les­tä MMIW-krii­si on­kin yk­si trau­maat­ti­nen vai­he asu­tus­ko­lo­ni­a­lis­min jat­ku­mos­sa.

Kohti muutosta 

Vii­me vuo­si­na MMIW-krii­siä on py­rit­ty rat­kai­se­maan la­kiu­u­dis­tuk­sil­la. Lait, ku­ten Sa­van­na’s Act ja Not In­vi­sib­le Act, täh­tää­vät sii­hen, et­tä al­ku­pe­räis­vä­es­tön nais­ten ka­to­a­mi­sia ti­las­toi­tai­siin kat­ta­vam­min, ja et­tä yh­teis­työ ja tie­don­kul­ku al­ku­pe­räis­kan­so­jen, osa­val­ti­oi­den ja val­ti­on vä­lil­lä toi­mi­si pa­rem­min. 

Tänä ke­vää­nä pre­si­dent­ti Joe Bi­den al­le­kir­joit­ti uu­den päi­vi­tyk­sen Vi­o­len­ce Against Wo­men Act -la­kiin. Päi­vi­tyk­sen on tar­koi­tus en­tis­tä pa­rem­min mah­dol­lis­taa sitä, et­tä hei­mo­jen mail­la teh­dyis­tä ri­kok­sis­ta voi­daan nos­taa syyt­teet myös ei-hei­moi­hin kuu­lu­via ih­mi­siä vas­taan. 

Si­sä­mi­nis­te­ri Deb Haa­lan­din joh­dol­la pe­rus­tet­tiin myös vuon­na 2021 yk­sik­kö, jon­ka tar­koi­tus on tuo­da li­sää re­surs­se­ja ja joh­ta­juut­ta sekä van­ho­jen et­tä uu­sien MMIW-ta­paus­ten tut­kin­taan. La­gu­na Pu­eb­lo -kan­saan kuu­lu­va Haa­land va­lit­tiin vuon­na 2018 edus­ta­jain­huo­nee­seen his­to­ri­an en­sim­mäi­se­nä al­ku­pe­räis­kan­saan kuu­lu­va­na nai­se­na yh­des­sä Sha­ri­ce Da­vid­sin kans­sa.

Al­ku­pe­räis­kan­so­jen nai­set ja yh­tei­söt ovat ol­leet MMIW-krii­sin tun­ne­tuk­si te­ke­mi­ses­sä ja sen rat­ko­mi­ses­sa muu­ten­kin kes­kei­ses­sä roo­lis­sa. Esi­mer­kik­si vas­tauk­se­na ti­las­toin­ti­on­gel­miin al­ku­pe­räis­kan­saan kuu­lu­va väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja An­ni­ta Luc­c­he­si on koon­nut kat­ta­van MMIW-tie­to­kan­nan.

Tarve asutus­ko­lo­ni­a­lismin historian kriittiselle tarkastelulle

La­ki­muu­tos­ten ja po­li­tiik­ka­toi­mien li­säk­si Yh­dys­val­lois­sa tar­vi­taan asu­tus­ko­lo­ni­a­lis­ti­sen his­to­ri­an kriit­tis­tä tar­kas­te­lua. Täs­sä on mo­ni­puo­li­sel­la his­to­ri­an­tut­ki­muk­sel­la tär­keä roo­li – tut­ki­mus toi­mii yh­teis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun taus­toit­ta­ja­na sekä edis­tää ny­ky­päi­vän il­mi­öi­den sy­väl­lis­tä ym­mär­rys­tä.

Ka­na­das­sa, jos­sa MMIW-krii­si kos­ket­taa myös al­ku­pe­räis­kan­so­ja, teh­tiin il­mi­ös­tä laa­ja kan­sal­li­nen tut­ki­mus. Kol­me vuot­ta kes­tä­neen tut­ki­muk­sen poh­jal­ta jul­kais­tiin vuon­na 2019 lop­pu­ra­port­ti, joka si­säl­tää 230 suo­si­tus­ta on­gel­man rat­kai­se­mi­sek­si. Ra­por­tis­sa il­mi­ös­tä pu­hu­taan ka­na­da­lai­se­na kan­san­mur­ha­na. Eh­kä tu­le­vai­suu­des­sa myös Yh­dys­val­lat tart­tuu MMIW-krii­siin yh­tä pai­na­vin ot­tein.

Odo­tet­tu ja toi­veik­kuut­ta he­rät­tä­vä uu­ti­nen kuul­tiin ke­säl­lä 2021, kun si­sä­mi­nis­te­ri Haa­land il­moit­ti, et­tä liit­to­val­tio aloit­taa vii­mein tut­ki­muk­sen asun­to­la­kou­luis­ta ja nii­den ai­heut­ta­mas­ta yli­su­ku­pol­vi­ses­ta trau­mas­ta. Näh­tä­väk­si jää, mil­lai­nen yh­teis­kun­nal­li­nen vai­ku­tus sel­vi­tyk­sel­lä on ja mi­ten al­ku­pe­räis­kan­sat ot­ta­vat sen vas­taan. Sel­vi­tys on kui­ten­kin as­kel oi­ke­aan suun­taan asu­tus­ko­lo­ni­a­lis­ti­sen men­nei­syy­den koh­taa­mi­ses­sa.

***

Ii­na Ha­ko­la (FM) on väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa. Hän kä­sit­te­li pro gradu -työs­sään nais­ten kir­joit­ta­mia mat­ka­ker­to­muk­sia ja muis­tel­mia Yh­dys­val­to­jen län­nes­tä ja In­ti­as­ta. Väi­tös­kir­jas­saan hän tut­kii nais­re­for­mis­tien ja al­ku­pe­räis­kan­so­jen vä­li­siä suh­tei­ta ja toi­min­taa 1800-lu­vun lo­pun Yh­dys­val­lois­sa. Täl­lä het­kel­lä hän työs­ken­te­lee myös SAM Hel­sin­gin koor­di­naat­to­ri­na.

Asi­an­tun­ti­ja-ar­tik­ke­li on osa Fin­nish Ame­ri­can As­so­ci­a­ti­o­nin (FASA) SAM Ma­ga­zi­nel­le kir­joit­ta­maa Yh­dys­val­lat-ai­heis­ta ko­lum­ni­sar­jaa.