Luo­teis-Yh­dys­val­loil­la tar­koi­te­taan täs­sä yh­tey­des­sä Was­hing­to­nin ja Ore­go­nin me­rel­li­siä sekä Ida­hon ja Mon­ta­nan man­te­reel­li­sia osa­val­ti­oi­ta. Ne ovat mie­len­kiin­toi­sia ja oman­lai­si­aan niin maan­tie­teel­li­ses­tä kuin his­to­ri­al­li­ses­ta­kin nä­kö­kul­mas­ta. No­pe­as­ti kas­va­nut Se­at­t­len kau­pun­ki on tul­lut tun­ne­tuk­si en­nen muu­ta Mic­ro­sof­tin syn­nyin­kau­pun­ki­na sekä Bo­ein­gin teh­tai­den ko­ti­paik­ka­na. Myös en­sim­mäi­set mik­ro­pa­ni­mot on ai­koi­naan pe­rus­tet­tu Yh­dys­val­tain län­si­ran­ni­kol­la, Ka­li­for­ni­as­sa ja Se­at­t­les­sa. Ei­kä sii­nä­kään ole vie­lä kaik­ki, sil­lä myös maa­lis­kuus­sa 1971 pe­rus­tet­tu kah­vi­la­ket­ju Star­bucks on se­at­t­le­lai­nen in­no­vaa­tio, joka on sit­tem­min saa­nut suu­ren mää­rän kil­pai­li­joi­ta eri puo­lil­le maa­il­maa. 

Was­hing­to­nin ja Ore­go­nin osa­val­ti­oi­den ruo­ka­kult­tuu­ri on lei­mal­li­ses­ti me­rel­lis­tä, tar­jo­aa­han nii­den ran­to­ja huuh­te­le­va Tyy­ni val­ta­me­ri niil­le mo­lem­mil­le eh­ty­mät­tö­män ruo­ka-ai­tan. Li­säk­si niis­sä on me­rel­lis­tä ruo­kaa täy­den­tä­vä vii­nin­vil­je­lyn tra­di­tio. Meil­lä oli 2000-lu­vun alus­sa ti­lai­suus vie­rail­la Ore­go­nis­sa Co­lum­bia-joen suul­la si­jait­se­vas­sa As­to­ri­an kau­pun­gis­sa, jos­sa run­sas sata vuot­ta sit­ten oli suu­ri suo­ma­lai­syh­tei­sö. Sin­ne aset­tu­neet suo­ma­lai­set työs­ken­te­li­vät niin ka­las­ta­ji­na kuin met­sä­työn­te­ki­jöi­nä eli lo­ka­rei­na. Kau­pun­gis­sa on edel­leen pal­jon suo­ma­lais­ta syn­ty­pe­rää ole­via asuk­kai­ta ja myös suo­ma­lai­sia ra­vin­to­loi­ta.

Se­at­t­le on kui­ten­kin alu­een kiis­ta­ton ku­li­na­ris­ti­nen kes­kus, jon­ka suu­rim­pia herk­ku­ja ovat lo­het ja muut me­re­ne­lä­vät ku­ten kam­pa­sim­pu­kat, par­ta­veit­si­sim­pu­kat ja kat­ka­ra­vut. Myös nii­den ja­ke­lu­verk­ko on maa­il­man­laa­jui­nen. Se­at­t­len sa­ta­man van­hoil­la lai­tu­reil­la on run­saas­ti eri­lai­sia poh­joi­seu­roop­pa­lais­tyy­li­siä ka­la­ra­vin­to­loi­ta, jois­ta saa maa­il­man ken­ties pa­ras­ta pu­na­loh­ta (soc­keye sal­mon) eri ta­voin val­mis­tet­tu­na. Pu­na­lo­hi elää me­res­sä, mut­ta se syn­tyy ja li­sään­tyy ma­ke­an­ve­den jois­sa ja jär­vis­sä. Sitä yri­tet­tiin tu­lok­set­ta is­tut­taa 1950-lu­vul­la Suo­men ja Ruot­sin ve­sis­töi­hin.

Kun läh­de­tään aja­maan Se­at­t­les­ta tai Port­lan­dis­ta itään pit­kin Co­lum­bia-joen laak­soa, muut­tuu mai­se­ma no­pe­as­ti pal­jon vuo­ris­to­mai­sem­mak­si. Riit­tä­vän aja­mi­sen jäl­keen saa­vu­taan Ida­hon ja Mon­ta­nan osa­val­ti­oi­hin. Ne ovat pin­ta-alal­taan suh­teel­li­sen suu­ria, mut­ta vä­keä niis­sä on vä­hem­män. Niis­sä on suu­ria kar­ja­ti­lo­ja ja muu­ta maa­ta­lout­ta. Myös pe­ru­nan­vil­je­ly on alu­eel­la var­sin yleis­tä. Siel­lä on myös mo­nia Yh­dys­val­tain al­ku­pe­räis­vä­es­tön re­ser­vaat­te­ja. Myös ruo­ka­kult­tuu­ri on toi­sen­lais­ta eli li­ha­pai­not­teis­ta ku­tein­kaan eri­lai­sia mar­jo­ja, vi­han­nek­sia ja he­del­miä unoh­ta­mat­ta. Seu­raa­vas­sa on muu­ta­ma ruo­ka­oh­je, jot­ka toi­von mu­kaan aut­ta­vat tu­tus­tu­maan tuon laa­jan alu­een tyy­pil­li­seen ruo­ka­tar­jon­taan.

Washingtonin savulohipiirakka

Ame­rik­ka­lai­set ra­kas­ta­vat niin idäs­sä kuin län­nes­sä­kin eri­lai­sia pii­ra­koi­ta niin ma­kei­ta kuin suo­lai­si­a­kin. Kos­ka län­si­ran­ni­kol­la loh­ta on saa­ta­vil­la run­saas­ti, sii­tä teh­dään usein myös pii­ra­koi­ta. Sel­lai­siin so­pii sa­vus­tet­tu lohi eri­tyi­sen hy­vin.

Poh­ja:
3 dl veh­nä­jau­ho­ja
3 dl raas­tet­tua par­me­sa­nia
5 rkl kyl­mää suo­la­ton­ta voi­ta
1,5 rkl kyl­mää vet­tä

Täy­te:
1,5 rkl kyl­mää voi­ta
1 murs­kat­tu val­ko­si­pu­lin­kyn­si
1 suu­ri si­pu­li pa­loi­tel­tu­na
3 dl ha­pan­ker­maa
3 kes­ki­ko­kois­ta mu­naa
1,5 dl raas­tet­tua em­men­ta­lia
1 rkl til­li­silp­pua
suo­laa
3 dl hie­non­net­tua sa­vu­loh­ta

Yh­dis­te­tään jau­hot ja raas­tet­tu par­me­san-juus­to. Se­koi­te­taan jouk­koon voi pie­nis­sä eris­sä. Li­sä­tään se­ok­seen kyl­mää vet­tä, kun­nes syn­tyy ta­sai­nen tai­ki­na.

Pai­nel­laan tai­ki­na voi­del­lun vuo­an poh­jal­le ja reu­noil­le ja pan­naan se jää­kaap­piin noin 15 mi­nuu­tik­si. Pei­te­tään poh­ja tiu­kas­ti alu­mii­ni­fo­li­ol­la ja pais­te­taan sitä noin 10 mi­nuut­tia, pois­te­taan fo­lio ja jat­ke­taan vie­lä kol­mi­sen mi­nuut­tia. Jääh­dy­te­tään poh­ja.

Su­la­te­taan voi pan­nus­sa, li­sä­tään si­pu­li ja val­ko­si­pu­li ja hau­du­te­taan kyp­säk­si. Vat­ka­taan kul­hos­sa mu­nat ja ha­pan­ker­ma, li­sä­tään si­pu­li ja val­ko­si­pu­li, kak­si kol­ma­so­saa juus­to­raas­tees­ta, til­li ja suo­la ja se­koi­te­taan hy­vin. Li­sä­tään va­ro­vas­ti jouk­koon haa­ru­kal­la hie­non­net­tu lohi ja pai­nel­laan seos tai­ki­na­vuo­kaan. Le­vi­te­tään pääl­le lop­pu juus­to­raas­te.

Pais­te­taan 190 as­tees­sa noin tun­nin ajan tai kun­nes pii­rak­ka on rus­kis­tu­nut ja kiin­tey­ty­nyt. An­ne­taan sen aset­tua noin 15 mi­nuut­tia en­nen tar­joi­lua.

Nau­ti­taan pii­rak­ka hy­vin jääh­dy­te­tyn pai­kal­li­sen char­don­na­yn tai ca­ber­net sau­vig­no­nin kans­sa.

Idaholainen lihapata (Idaho Beef Stew)

Yh­dys­val­tain Ka­na­dan vas­tai­sel­la ra­jal­la vuor­ten kes­kel­lä si­jait­se­va Ida­hon osa­val­tio on saa­nut mai­net­ta lä­hin­nä mai­se­mien­sa ja ka­run luon­ton­sa an­si­os­ta. Se on an­ka­ris­ta tal­vis­taan huo­li­mat­ta myös maan­vil­je­ly­sa­lu­et­ta, jon­ka yk­si suo­ma­lai­sit­tain mie­len­kiin­toi­nen tuo­te on Yel­low Finn –ni­mi­nen pe­ru­na­la­ji­ke, ni­men­sä mu­kai­ses­ti kel­tai­nen. Tuo­ta suu­ri­ko­kois­ta pe­ru­naa löy­tyi jos­kus myös itä­ran­ni­kon ruo­ka­kau­pois­ta. Muu­ten vuo­ris­to­a­lu­ei­den keit­ti­öl­le tyy­pil­lis­tä on li­han ja eri­lais­ten kui­vat­tu­jen raa­ka-ai­nei­den, lä­hin­nä pa­vun, laa­ja­mit­tai­nen käyt­tö. Var­sin­kin eri­lai­set pa­ta­ruo­at ovat siel­lä suo­sit­tu­ja.

2 rkl öl­jyä
2 pil­kot­tua si­pu­lia
3 pork­ka­naa ohuik­si vii­pa­leik­si lei­kat­tu­na
1kg nau­dan­pais­tia kuu­ti­oi­tu­na
2 rkl veh­nä­jau­ho­ja
6 dl li­ha­lien­tä
2 dl vah­vaa mus­taa kah­via
2 tl kui­vat­tua ore­ga­noa
1 laa­ke­rin­leh­ti
2 dl tuo­rei­ta tai pa­kas­tet­tu­ja her­nei­tä

Hau­du­te­taan kat­ti­las­sa tai pa­das­sa si­pu­lit ja pork­ka­nat öl­jys­sä kyp­sik­si. Nos­te­taan ne eril­li­sel­le as­ti­al­le odot­ta­maan. Li­sä­tään pais­to­as­ti­aan hie­man öl­jyä ja li­sä­tään li­ha­kuu­ti­ot. Pais­te­taan kun­nes ne ovat rus­kis­tu­neet joka puo­lel­ta. Maus­te­taan suo­lal­la ja pip­pu­ril­la.

Lai­te­taan tal­teen ote­tut vi­han­nek­set pais­to­as­ti­aan ja li­sä­tään hie­man jau­ho­ja sekä öl­jyä. Kei­te­tään koko ajan se­koit­ta­en mi­nuu­tin ajan. Li­sä­tään li­ha­lie­mi, kah­vi, ore­ga­no ja laa­ke­rin­leh­ti.

Kei­te­tään se­os­ta ai­na vä­lil­lä se­koit­ta­en kun­nes se al­kaa pak­suun­tua. Alen­ne­taan läm­pöä, lai­te­taan kan­si pääl­le ja an­ne­taan hau­tua, kun­nes li­hat ovat kyp­sy­neet eli noin 45 mi­nuut­tia.

Li­sä­tään pa­taan her­neet ja jat­ke­taan kyp­sen­tä­mis­tä vie­lä noin 10 mi­nuu­tin ajan. Pois­te­taan laa­ke­rin­leh­ti ja tar­kis­te­taan muut maus­teet.

Nau­ti­taan vä­lit­tö­mäs­ti Yel­low Finn -pe­ru­nois­ta val­mis­te­tun muu­sin kera. Pe­ru­na­muus­sin val­mis­ta­mi­nen on­nis­tuu myös sik­lis­tä tai pui­ku­lois­ta.

Lihamus­tik­ka­keitto intiaanien tapaan (Indian Beef and Berry Soup)

In­ti­aa­ni­vä­es­tön ruo­kai­lu­ta­voil­la ei ole kan­so­jen ja keit­ti­öi­den su­la­tu­suu­nis­sa jää­nyt mi­tään eri­tyi­sen nä­ky­vää ase­maa. Eri­lai­sia in­ti­aa­nien keit­to­kir­jo­ja on toki ole­mas­sa, mut­ta esi­mer­kik­si ai­hee­seen liit­ty­vät ruo­ka­la­jit ja ra­vin­to­la­ket­jut puut­tu­vat mel­ko pit­käl­le. Toki in­ti­aa­nit­kin söi­vät hy­vin ja käyt­ti­vät hy­väk­seen eri­lai­sia luon­no­nan­ti­mia. Ohei­nen oh­je on pe­räi­sin Ida­hon ja Mon­ta­nan vuo­ris­to­a­lu­een in­ti­aa­neil­ta ja so­vel­tuu val­mis­tet­ta­vak­si hy­vin myös meil­lä Suo­mes­sa.

½ kg nau­dan­pais­tia (al­ku­pe­räi­ses­sä oh­jees­sa käy­te­tään bii­so­nia)
2 rkl öl­jyä
1 iso tai 2 kes­ki­ko­kois­ta si­pu­lia sil­put­tu­na
2 tl voi­ta tai mar­ga­rii­nia
1 l li­ha­lien­tä
½ tl suo­laa
3 dl tuo­rei­ta tai pa­kas­tet­tu­ja mus­ti­koi­ta (myös kar­hun­va­tu­kat käy­vät)
1 rkl hu­na­jaa

Öl­jy läm­mi­te­tään pan­nul­la kuu­mak­si, rus­kis­te­taan nau­dan­pais­ti sii­nä no­pe­as­ti ja lai­te­taan si­vuun. Alen­ne­taan läm­pöä ja lai­te­taan pan­nul­le si­pu­li ja voi. Kuul­lo­te­taan, kun­nes si­pu­li on kyp­sy­nyt ko­ko­naan eli noin 10 mi­nuut­tia.

Se­koi­te­taan si­pu­lien jouk­koon li­ha­lie­mi ja tar­kis­te­taan suo­la. Li­sä­tään lie­meen hu­na­ja ja mus­ti­kat ja kei­te­tään hil­jai­sel­la tu­lel­la noin 20 mi­nuut­tia. Kei­ton hau­tu­es­sa lei­ka­taan rus­kis­tet­tu liha ohuik­si sui­ka­leik­si ja li­sä­tään ne keit­toon.

Kuu­men­ne­taan keit­to, tar­kis­te­taan suo­la ja hu­na­ja ja nau­ti­taan vä­lit­tö­mäs­ti.

Idaholainen perunasalaatti

Tämä ida­ho­lai­nen pe­ru­na­sa­laat­ti so­pii myös suo­ma­lais­ten ruo­ka­pöy­tään. Kos­ka en kui­ten­kaan ole kos­kaan näh­nyt tä­kä­läi­sis­sä ruo­ka­kau­pois­sa Yel­low Finn –la­ji­ket­ta, suo­sit­te­len sen vaih­ta­mis­ta sik­liin. Ruo­kaan saa li­sä­vä­riä, jos sik­lin li­säk­si sii­nä käy­te­tään myös si­nis­tä Blue Con­go –pe­ru­na­la­ji­ket­ta. Ky­sees­sä on yk­sin­ker­tai­nen ruo­ka joka so­pii hy­vin yh­teen eri­lais­ten li­ha­ruo­kien kans­sa.

½ kg pe­ru­noi­ta
1 val­ko­si­pu­lin­kyn­si
1 tl rans­ka­lais­ta si­nap­pia
2 tl bal­sa­mi­vii­nie­tik­kaa
lo­raus olii­vi­öl­jyä
suo­laa
mus­ta­pip­pu­ria
puo­li­kas vii­pa­loi­tu pu­na­si­pu­li
pie­nek­si lei­kel­tyä per­sil­jaa

Lai­te­taan vii­pa­loi­dut pe­ru­nat pa­taan ja kei­te­tään kyp­sik­si (noin 20 min.), Kaa­de­taan vesi pois ja lai­te­taan pe­ru­nat si­vuun.

Yh­dis­te­tään eril­li­ses­sä as­ti­as­sa murs­kat­tu val­ko­si­pu­lin­kyn­si, si­nap­pi ja vii­nie­tik­ka. Se­koi­te­taan hi­taas­ti jouk­koon öl­jyn. Maus­te­taan suo­lal­la ja pip­pu­ril­la.

Yh­dis­te­tään etik­ka­lie­meen pe­ru­nat, ohu­ek­si sui­ka­loi­tu si­pu­li ja per­sil­ja.

As­tia pei­te­tään ja lai­te­taan yök­si kyl­mään. Tar­kis­te­taan vie­lä maus­tei­suus juu­ri en­nen tar­joi­lua.

***

Ruo­ka­la­jien va­lin­nas­ta, re­sep­tii­kas­ta ja nii­hin liit­ty­vis­tä his­to­ri­al­li­sis­ta taus­tois­ta vas­taa­va Jyr­ki Ii­vo­nen on Tam­pe­reel­la asu­va eläk­keel­lä ole­va puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­ön en­ti­nen vies­tin­tä­joh­ta­ja. Hän on työs­ken­nel­lyt li­säk­si Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa, Ul­ko­po­liit­ti­ses­sa ins­ti­tuu­tis­sa eri­kois­tut­ki­ja­na sekä eri­lai­sis­sa ope­tus- ja tut­ki­mus­teh­tä­vis­sä Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa. Ruo­ka ja ruo­ka­kult­tuu­rit ovat eri­tyi­sen lä­hel­lä hä­nen sy­dän­tään.

Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa 1990-lu­vul­la työs­ken­nel­lyt Kim Pal­hus on tar­kis­ta­nut ja ko­e­val­mis­ta­nut kaik­ki oh­jeet, jot­ta ne toi­mi­si­vat mah­dol­li­sim­man moit­teet­to­mas­ti. Hän on gast­ro­no­mi­an seik­kai­li­ja, joka on ma­ri­noi­tu­nut mo­nes­sa maa­il­man keit­ti­ön maus­tees­sa. Hän kier­tää edel­leen maa­il­maa saa­dak­seen uu­sia vai­kut­tei­ta eri mai­den ruo­ka­kult­tuu­reis­ta ja ruo­kat­ren­deis­tä. Hän on myös vank­ku­ma­ton suo­ma­lai­sen ruo­an ja raa­ka-ai­nei­den puo­les­ta­pu­hu­ja.

Ruo­ka­ku­vat on ku­van­nut va­lo­ku­vaa­ja Samp­sa Pär­nä­nen.