Kansalaisyhteiskunta on tapana erottaa valtiosta. Valtio muodostuu julkisesta vallasta ja viranomaisista, kun taas kansaislaisyhteiskunta muodostuu kansalaisten vapaasta keskinäisestä kanssakäymisestä. Valtio mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toiminnan, mutta ei ole osa sitä.
Suomessa on vahva valtio. Se tarkoittaa, että monet kansalaisyhteiskunnan toiminnot liittyvät läheisesti valtioon. Esimerkkinä tästä on se, että valtio rahoittaa laajasti erilaisia kansalaisjärjestöjä. Osa tutkijoista on pitänyt tätä jopa riippumattomuuden näkökulmasta ongelmana. Järjestö ei voi olla riippumaton valtiosta, jos sen rahoitus on pääosin valtiolta tulevaa.
Vaihto-opiskeluaikana Pohjois-Carolinassa yllätyin siitä, kuinka monipuolista toimintaa yliopistolla järjestettiin. Järjestöjä ja tapahtumia oli hyvin monenlaisia. Ja toisin kuin Suomessa, toimijat rahoittivat itse oman toimintansa. Kukaan toimijoista ei ollut vaatimassa valtiolta, osavaltiolta tai yliopistolta rahaa toimintaansa.
Valtion rooli Suomessa ja Yhdysvalloissa on hyvin erilainen. Siinä missä Suomessa valtiolla on laaja tehtäväkenttä ulottuen elämän monille eri aloille, on Yhdysvalloissa valtion rooli paljon pienempi. Suomessa valtion rooli alkoi hiljalleen kasvaa 1950-luvulla, kun sotien jälkeen hyvinvointivaltiokehitys kiihtyi. Valtio alkoi hoitaa tehtäviä, jotka kuuluivat aiemmin erilaisille järjestöille ja yksityisille toimijoille.
Suomessa valtiontalouden tilanne on johtamassa siihen, että valtio vähentää rahoitusta erilaisilta toimijoilta. Osaltaan leikkauksia on jo toteutettu. Tilanne tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että kansalaisyhteiskunnan merkitys tulee kasvamaan. Siis sellaiset kansalaisyhteiskunnan, jossa me suomalaiset toimimme keskenämme ilman valtion vahvaa väliintuloa.
Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton osalta tilanne merkitsee sitä, että valtiolta saamamme rahoitus vähenee. Se taas tarkoittaa sitä, että toiminnan suunnittelun merkitys korostuu. Joko meidän on löydettävä uusia rahoituskeinoja, tai leikattava toiminnastamme. Liittohallituksessa olemme valmistautuneet hyvin tilanteeseen ja selvitämme eri vaihtoehtoja. Tavoitteena on, että liiton toiminta on jatkossakin näkyvää ja vaikuttavaa.
En ole huolissani tulevaisuudesta. Meillä on sitoutuneita paikallisyhdistyksiä ja niiden jäseniä. Monilla on kokemusta Yhdysvalloista ja he ovat nähneet, miten kansalaisyhteiskunta siellä toimii. Yhdistystoiminnassa raha ei ole tärkeintä. Tärkeintä on jäsenet, jotka haluavat olla osaltaan edistämässä Suomen ja Yhdysvaltain välisiä suhteita ja molemminpuolista ymmärrystä. He ovat toimintamme ytimessä.
***
Otto Meri on Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton puheenjohtaja.
