Hiski Salomaa runoili vuonna 1930 säveltämässään Lännen lokari -laulussa: ”On Friskossa käyty ja Orekoni nähty / miss' on kesä sekä lumiset vuoret / Takotass' on puitu, Pampiitsillä uitu.”
Olen 35 vuoden aikana nähnyt Yhdysvaltain monet kasvot ja maisemat, aivan kuten lännen lokarikin aikoinaan. 1980-luvun loppupuolella tutuksi tuli Hollywood sekä sen hyvät ja nurjat puolet. Vuonna 1991 kutsu kävi mantereen suurimman suomalaislehden eli Amerikan Uutisten päätoimittajaksi. Tarkoituksenani oli viivähtää siirtolaisuuden näköalapaikalla parisen vuotta, mutta niinhän siinä kävi kuten monissa siirtolaistarinoissa yleensäkin. Parista vuodesta tuli nopeasti kymmenen ja lopulta viisitoista vuotta.
Suomalaiset ovat jättäneet pysyvän jäljen Floridassa sijaitsevaan Lantanan kaupunkiin.
Floridassa kotitoimitustaan edelleen pitävä Amerikan Uutiset leviää koko mantereelle, ja pääsinkin siitä aikoinaan huomauttamaan mm. Helsingin Sanomien johdolle, että meillä oli jo tuolloin maailman suurin suomenkielinen levikkialue. Koko liittovaltion laajuinen näkymä tarjosi runsaasti miellyttäviä tuttavuuksia, tapahtumia – ja paljon työtä.
Yhdysvaltain ja Suomen liput liehuvat komeasti Suomi-talon tangoissa myös Suomen itsenäisyyspäivinä.
Vuosikelloon mahtuivat monet vuosittaiset suurjuhlat eli FinnFestit, jotka kiersivät suomalaisalueita, New Yorkin gaalatanssiaiset, Floridan Suomi-päivät ja länsirannikon itsenäisyyspäiväjuhlat. Lisäksi joka vuosi tarkkailimme, saisiko joku suomalaissiirtolaisista arvostetun Ellis Island -mitalin.
Suomalaissiirtolaiset tekivät raskaimmat työt
Minnesotan metsissä ja Michiganin kaivoskylissä ymmärsin Suomesta ja muista pohjoismaista tulleiden siirtolaisten tärkeyden myös koko liittovaltion kukoistukselle. Yhdysvaltoihin haluttiin muuttaa kaikkialta maailmasta. Ellis Island ja muut maahantulopisteet olivat suodattimia, jotka lähes poikkeuksetta läpäistiin. Sitten siirryttiin kulttuurien sulatusuuniin ja tultiin amerikkalaisiksi tai ainakin osaksi yhteiskuntaa.
Meillä oli samaan aikaan julkaisutoimintaa myös Kanadan puolella. Tämä antoi minulle mahdollisuuden verrata amerikkalaista sulatusuunia kanadalaisten jo vuoden 1971 asetuksella sementöityyn monikulttuurisuuden vaalimiseen.
Siirtolaismäärät ovat kautta aikain olleet eri tasoilla, ja nyt paine etelärajalla leimaa etenkin Yhdysvalloissa käytävää keskustelua. Kanadalla tätä ongelmaa ei ole koskaan ollut vaan maa on saanut nauttia rauhallisesta eteläisestä naapuristaan, Yhdysvalloista. Sille rajalle ei ole suurta tarvetta rakentaa raja-aitaa.
Siirtolaislehdistöllämme on Yhdysvalloissa pitkä historia.
Yhdysvalloissa olen tavannut sadoittain amerikansuomalaisia, joiden tarinan olen saanut kuulla ja kirjoittaa. Sisukkaat suomalaiset kutovat kertomuksillaan tarkkaa ajankuvaa. Suomessa ja etenkin Pohjanmaalla olen tavannut perheitä, joiden lähihistoriaan kuuluvat olennaisesti myös amerikansedät ja -tädit ameriikanarkkuineen.
Työssäni opin, että jokainen siirtolainen on tarinan arvoinen. Nuo vuosisatojen ylitse kantavat tarinat luovat vankan perustan Suomen ja Yhdysvaltain välisille suhteille nyt ja tulevaisuudessa.
***
Sakri Viklund työskenteli Amerikan Uutiset -sanomalehden päätoimittajana Yhdysvalloissa vuosina 1991—2005. Tällä hetkellä hän on myös SAM:in liittohallituksen jäsen.