En kaipaa kesälomallani kaupunkien tukahduttavaa asfalttikuumuutta, valkopöytäliinaisia ravintoloita, hotellien uima-altaita tai kauppakeskusten shoppailumahdollisuuksia. Haluan mieluummin syödä omatekoisia evässämpylöitä auringon nousua odotellessa esimerkiksi Monument Valleyssa tai huokailla luonnon kauneutta Grand Canyonilla.
1. Jäätikköristeily Valdezissa
Pari kesää sitten, ennen pandemiaa, kesälomareissumme alkoi Alaskasta, jossa ehdimme kiertää kymmenessä päivässä suurimmat kaupungit sekä hienoimmat luontokohteet kuten Denalin kansallispuiston.
Pinta-alaltaan suurimmassa osavaltiossa on Alaska Almanacin mukaan yli 100 000 jäätikköä, joista reilut 600 on nimetty. Hyppäsimme Prince William Soundin rannalla sijaitsevasta Valdezin satamakaupungista pisimmälle mahdolliselle risteilylle, joka vei meidät 8,5 tunniksi Kenai Fjordsin huikeisiin vuono- ja jäätikkömaisemiin.
Näimme sinisenä hohtavien kerrostalojen korkuisten jäätiköiden lisäksi vesilintuja, merisaukkoja ja -leijonia ja valaita. Kuulimme jäätikön poikimisen aiheuttaman jään kirskunnan ja sitä seuraavan lohkareen veteen putoamisen aiheuttaman äänekkään loiskahduksen.
2. Hylätty kaivoskaupunki Kennecott
© NATIONAL PARK SERVICE, NEAL HERBERT, PUBLIC DOMAIN
Yksi Yhdysvaltojen hankalimman saavutettavista kansallispuistoista on Wrangell-St. Elias, joka sijaitsee Alaskan eteläosassa. Se on pinta-alaltaan puistoista suurin ja sen sisään mahtuisivat Yellowstonen ja Yosemiten kansallispuistot sekä Sveitsi. Puistossa on jäätiköitä, lumihuippuisia vuorenhuippuja ja tulivuoria sekä erittäin rajallisesti maantietä.
Puiston keskellä, jäätiköiden ja vuorien ympäröimänä, on Kennecottin kaivoskaupunki, joka eli kukoistustaan 1903-1939. Parhaina vuosina kaupunkia asutti 500 kaivostyöläistä, jotka kaivoivat maailman suurinta kupariesiintymää. Nyt hylätyssä kylässä on nähtävillä kaivoskaupungin rakennuksia sekä museo, jossa kerrotaan sen historiasta.
Kennecottiin pääsee joko maanteitse tai lentäen. Chitinasta alkaa noin 100 kilometrin päällystämätön ja ajoittain huonokuntoinen tie, joka menee McCarthyyn. Tästä eteenpäin matka jatkuu vielä 7 kilometriä kävellen tai shuttlen kyydissä Kennecottiin. Toinen vaihtoehto oli tehdä matka pienlentokoneella, joka oli meidän valintamme. Oli unohtumaton kokemus nousta metsän keskelle tehdyltä kiitoradalta ilmaan ja hetken päästä lentää jäätiköiden yli.
3. Auringonlasku saguarokaktuksien maisemissa
Alaskasta matkamme jatkui kohti Arizonan punaisia kallioita ja villin lännen kaktusmaisemia. Niitä oikeita ja aitoja saguarokaktuksia voi nähdä ainoastaan Sonoran autiomaassa, eteläisessä Arizonassa ja Meksikon puolella.
Tiesitkö, että saguarot voivat kasvaa jopa 20 metrisiksi? Ne alkavat kasvattaa haarakkeita vasta 50-70 vuoden iässä ja voivat elää jopa 200-vuotiaiksi.
4. Patikointi Delicate Archille
© NPS/NEAL HERBERT
Utah on kaltaiselleni luontofanille unelmakohde viidellä kansallispuistollaan. Arches-kansallispuisto on yksi niistä ja sen alueella on yli 2 000 luonnollista kivikaarta. Yksi kuuluisimmista kaarista on 18 metrin korkeuteen nouseva Delicate Arch.
Kahdella aikaisemmalla Arches-käynnillä olemme saaneet nauttia yli +40 asteen ennätyshelteistä ja patikoinnit ovat jääneet odottamaan seuraavaa kertaa. Tällä kertaa päätimme lähteä liikkeelle auringonnousun aikaa, jotta ehdimme kävellä viiden kilometriä ennen päivän kuumimpia tunteja.
Moabin pikkukaupunki lukuisine hotelleineen ja kohtalaisine palveluineen on täydellinen majoituspaikka, kun haluaa tutkia Archesin ja Canyonlandsin kansallispuistojen maisemia. Näiden kahden puiston lisäksi Moab on yksi maastopyöräilijöiden suosikkikohteista, joten patikoinnin lisäksi tarjolla on muitakin aktiviteetteja.
***
Kirsi Rutonen on Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto SAM:n projektipäällikkö. Rutonen on matkustellut laajasti Yhdysvalloissa 2000-luvulla; 18 pidempää roadtripiä, 155 000 ajokilometriä ja 50 vierailtua osavaltiota.