Nykyaikaisen urheilukulttuurin muotoutuminen alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Prosessi kytkeytyi vahvasti nousussa olleeseen nationalismiin, josta kumpusi ajatus eri kansakunnille tai valtioille tyypillisistä kansallispeleistä. Näiden ajateltiin ilmentävän edustamansa ihmisryhmän erityistä luonnetta ja perinteikkyyttä aikakautena suosittuna olleen eugeniikan hengen mukaisesti.

Yh­dys­val­lois­sa ja Suo­mes­sa kan­sal­lis­pe­lin mää­rit­te­lys­sä pää­dyt­tiin 1900-lu­vun alus­sa sa­man­kal­tai­seen lop­pu­tu­lok­seen, eli ba­se­bal­liin ja pe­sä­pal­loon. Näi­den la­jien pe­ri­mä on kui­ten­kin eri puo­lil­la maa­il­maa pe­la­tuis­sa his­to­ri­al­li­sis­sa mai­la- ja lyön­ti­pe­leis­sä, ei­kä kum­man­kaan pe­lin koh­dal­la ole help­poa näh­dä kyt­kös­tä yh­dys­val­ta­lai­seen tai suo­ma­lai­seen kan­sal­lis­luon­tee­seen. Luon­nol­lis­ten pe­rus­te­lui­den si­jaan ba­se­bal­lin ja pe­sä­pal­lon ase­mat kan­sal­lis­pe­lei­nä pe­rus­tu­vat lä­hin­nä vuo­si­sa­dan ta­kai­seen pro­pa­gan­da­työ­hön.

USA:ssa presidentti avaa baseball-kauden

Yh­dys­val­to­jen kan­sal­lis­pe­li­nä pi­de­tään ylei­ses­ti maas­sa 1700-lu­vul­ta läh­tien pe­lat­tua ba­se­bal­lia. Laji on lei­mal­li­ses­ti yh­dys­val­ta­lai­nen, ei­kä se ole saa­vut­ta­nut suur­ta kan­sain­vä­lis­tä suo­si­o­ta. Olym­pi­a­lai­siin ba­se­ball to­sin pa­la­si rei­lun 10 vuo­den tau­on jäl­keen To­ki­os­sa vuon­na 2021. Yh­dys­val­to­jen si­säl­lä ba­se­bal­lin ase­ma on kui­ten­kin vah­va ja pe­rin­tei­käs: osa­na Ma­jor Le­a­gue Ba­se­bal­lia (MLB) pe­lat­ta­va Na­ti­o­nal Le­a­gue (NL) on maa­il­man van­hin edel­leen toi­mi­va am­mat­ti­lais­sar­ja.

USA:n presidentti George W. Bush avasi MLB-pesäpallokauden 2001.

Eric Draper

Ba­se­bal­lin kul­ta-ai­ka ko­et­tiin 1900-lu­vun en­sim­mäi­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä, jol­loin peli ke­rä­si suo­si­o­ta yli so­si­oe­ko­no­mis­ten ra­jo­jen val­ti­o­val­taa myö­den. Osoi­tuk­se­na täs­tä his­to­ri­al­li­ses­ta ase­mas­ta Yh­dys­val­to­jen vir­kaa­te­ke­vä pre­si­dent­ti heit­tää edel­leen Wil­li­am Ho­ward Taf­tin (1857─1930) aloit­ta­man pe­rin­teen mu­kai­ses­ti MLB:n pe­li­kau­den avaus­hei­ton.

Suomalainen pesis ammentaa yhdysval­ta­laisesta esikuvastaan

Suo­mes­sa maam­me kan­sal­lis­la­ji­na on puo­les­taan pi­det­ty pit­kään ur­hei­lu­vai­kut­ta­ja Lau­ri ”Tah­ko” Pih­ka­lan (1888─1981) 1900-lu­vun alus­sa ke­hit­tä­mää pe­sä­pal­loa. Sen var­hai­sem­pia ver­si­oi­ta ovat esi­mer­kik­si ruot­sa­lai­nen lång­boll, sak­sa­lai­nen schlag­ball ja ve­nä­läi­nen laptá sekä ko­ti­mai­set koi­ra-, ku­nin­gas- ja luk­ka­ri­pal­lo, en­ke­li­suun­taa sekä ne­li­maa­lia. Use­am­paa edel­lä mai­ni­tuis­ta pe­leis­tä oli pe­lat­tu jo vuo­si­sa­to­jen ajan en­nen Pih­ka­lan som­mit­te­le­maa ver­si­o­ta.

Kes­kei­nen te­ki­jä Pih­ka­lan pe­sä­pal­loin­nos­tuk­sel­le löy­tyi ba­se­bal­lis­ta. Tah­ko kiin­nos­tui pe­lis­tä eri­tyi­ses­ti Tuk­hol­man olym­pi­a­lais­ten (1912) yh­tey­des­sä, jol­loin hän kuu­li ame­rik­ka­lai­sil­ta ur­hei­lu­joh­ta­jil­ta, et­tä maan ki­sai­li­joi­den hyvä me­nes­tys pe­rus­tui ah­ke­raan ba­se­bal­lin pe­laa­mi­seen. Vah­va­na na­ti­o­na­lis­ti­na Pih­ka­laa kiin­nos­ti­vat kaik­ki kei­not Suo­men tun­net­ta­vuu­den li­sää­mi­sek­si ja kan­sain­vä­li­nen ur­hei­lu­me­nes­tys oli näis­tä ken­ties hä­nel­le se mie­lui­sin.  

Tahko Pihkala ammensi vaikutteita suomalaiseen pesäpalloon amerikkalaisesta esikuvastaan useilla matkoillaan Yhdysvalloissa.

Pih­ka­la ei ol­lut 1900-lu­vun alus­sa aja­tuk­sien kans­sa yk­sin, sil­lä suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan hui­pul­la moni ha­lu­si kyt­keä ur­hei­lun osak­si vas­tait­se­näis­ty­neen val­ti­on ra­ken­ta­mis­ta. Ur­hei­lun aja­tel­tiin opet­ta­van nuo­ril­le Suo­men ra­ken­ta­mi­ses­sa tar­vit­ta­vaa ku­ri­na­lai­suut­ta ja it­se­luot­ta­mus­ta. Pe­sä­pal­loa pi­det­tiin puo­les­taan eri­tyi­sen hy­vä­nä ur­hei­lu­muo­to­na sen so­ti­las­tai­to­ja ko­ros­ta­van luon­teen ta­kia.

Pe­sä­pal­lon kan­sal­lis­suo­sio ja sitä kaut­ta kas­vat­ta­va vai­ku­tus oli tar­koi­tus tur­va­ta lan­see­raa­mal­la laji Suo­men kan­sal­lis­pe­lik­si. Tämä kuu­lui Pih­ka­lan suun­ni­tel­miin vii­meis­teen vuo­des­ta 1916 läh­tien. Tah­ko oli it­se oi­vas­sa ase­mas­sa suun­ni­tel­mien­sa to­teut­ta­mi­sek­si työs­ken­nel­les­sään maan­puo­lus­tuk­sen joh­to­teh­tä­vis­sä 1910- ja 1920-lu­vuil­la. Pih­ka­lan an­si­os­ta pe­sä­pal­lo teh­tiin suo­ma­lai­sil­le, eli käy­tän­nös­sä mie­hil­le tu­tuk­si ar­mei­jan ja suo­je­lus­kun­ta­jär­jes­tön kaut­ta. Kan­sain­vä­lis­tä suo­si­o­ta pe­sä­pal­lo ei ole kos­kaan saa­vut­ta­nut.

Edel­lä mai­ni­tus­ta nä­kö­kul­mas­ta pe­sä­pal­lon ase­ma Suo­men kan­sal­lis­la­ji­na tai -pe­li­nä on vä­hin­tään ky­see­na­lai­nen. Pe­sä­pal­lo ei il­men­ne eri­tyi­sel­lä ta­val­la suo­ma­lai­suut­ta, vaan enem­män­kin glo­baa­lia mai­la- ja pal­lo­pe­li­pe­rin­net­tä mi­li­ta­ris­ti­ses­ta muo­dol­la ja yh­dys­val­ta­lai­sil­la maus­teil­la höys­tet­ty­nä.

****

Kim­mo Iso­ta­lo on suo­ma­lai­sen ur­hei­lu­kult­tuu­rin muu­tok­ses­ta ja jää­kie­kos­ta vuon­na 2021 väi­tel­lyt fi­lo­so­fi­an toh­to­ri, joka päi­vä­töis­sään et­sii kei­no­ja ih­mis­ten fyy­si­sen ak­tii­vi­suu­den li­sää­mi­sek­si.