Kukapa ei tietäisi Jaska Jokusta, tuota pyöreäpäistä poikaa, jolla on Ressu-niminen koirakaveri. Selvitimme, miksi sarjakuvataiteilija Charles M. Schulz on edelleen ajankohtainen, ja miksi Tenavat (englanniksi Peanuts) on niin suosittu sarjakuva.
Charles M. Schulz-museo ja tutkimuskeskus toimii Santa Rosassa Kaliforniassa. Tenavat-sarjakuvan tekijä Charles Schulzin työlle omistautunut museo ylläpitää ja tulkitsee taiteilijan perintöä.
Kuraattori Benjamin L. Clark kertoo, että nuorta Charles Schulzia kuvailtiin hiljaiseksi ja varautuneeksi.
– Mutta hän oli aina myös tarkkaavainen ja terävä. Hän havainnoi koko ajan pieniä yksityiskohtia.
Schulz on kertonut, että hän piirsi mielessään, ja tutki esimerkiksi sitä, miten jonkun kaulus oli kääntynyt, jotta ymmärtäisi sellaisia asioita.
Kiinnostus muihin
Kun Charles varttui, hän oppi ottamaan aktiivisesti osaa keskusteluihin ja yleensä osallistumaan. Schulz ei ollut juhlien hupiveikko, mutta hän oli nokkela keskustelija, ja hänen kanssaan oli mukava jutella.
– Voi sanoa, että hän oli kiinnostunut muista ihmisistä. Siinä piilee suuri syy siihen, miten hänestä tuli niin hyvä sarjakuvataiteilija. Hän muisti hauskan sanonnan tai pienen yksityiskohdan, ja ammensi siitä inspiraatiota.
Pitää ottaa huomioon myös, että Schulz työskenteli yksin, eli hän tarvitsi paljon ideanpoikasia, jotta pystyi työskentelemään luovasti päivittäin melkein 50 vuotta.
Lapsuuden pohja
Benjamin L. Clark kertoo, että Schulzin lapsuudella oli valtava vaikutus Tenavien syntyyn. Naapuruston lapset järjestäytyivät urheilujoukkueiksi, kesäaikana baseballiin, syksyllä jalkapalloon ja talvella jääkiekkoon, sillä ei ollut muutakaan tekemistä
– Schulz oli hiljainen lapsi, joka rakasti piirtämistä. Hän sai naapuruston lasten kanssa pelaamisesta ja ystävyyksistä lukemattomia tarinalinjoja, henkilöiden ominaisuuksia ja vitsejä Tenaviin.
Kun vielä Carl-isä rakasti sarjakuvia yhtä paljon kuin poikansa, Charlesin lapsuudessa oli hyvä pohja sarjakuvataiteilijuudelle.
Hän julkaisi ensimmäisen kansallisesti levinneen sarjakuvansa vuonna 1937, ja se oli ylpeä hetki teini-ikäisen pojan elämässä, ja varmasti lujitti päätöstä ryhtyä piirtäjäksi. Äitinsä tuella Charles suorittikin sarjakuvapiirtämisen kurssin lukioaikanaan silloisessa Federal School of Applied Cartooning –koulussa.
Sodan varjossa
Kun toinen maailmansota alkoi, Charles Schulz oli lukiolainen. Hänet värvättiin 20-vuotiaana. Schultzin elämässä tapahtui vuonna 1943 kaksi merkittävää asiaa: hän aloitti armeijauransa Kentuckyssä, minkä lisäksi hänen äitinsä menehtyi vain 50-vuotiaana.
Vaikka Schulz tunsi myöhemmin ylpeyttä siitä, että oli palvellut armeijassa, hänelle jäi kuitenkin kahtiajakoinen kokemus ajasta, jolloin hän sekä menetti äitinsä, että koki sota-ajan.
– Jotkut armeijakokemukset heijastuvat Tenavien vuotuisiin kesäleiriretkiin. Myös jotkut armeija-ajan ystävyydet heijastuivat Tenaviin, Clark kertoo.
Schulz ei kuitenkaan koskaan itse käynyt kesäleirillä kouluaikoinaan, eli leirit ovat täysin mielikuvituksen tuotetta. Jos Schulzia pyydettiin telttailemaan, kun hän oli aikuinen, hän kieltäytyi sanoen, että telttaili tarpeeksi armeijassa.
Schulz jatkoi piirtämistä ja taitojensa hiomista. Samalla, 1920-luvulta 1940-luvulle sarjakuvataide koki suuren muutoksen. Kokosivun sarjoista alettiin siirtyä minimalistiseen malliin, mikä työnsi taitelijoita kutistamaan strippien kokoa ja terottamaan huumoria. Schulzin kuiva ja älykäs huumori sopi hyvin kehittyvään kulttuuristandardiin.
Palattuaan kotiin isänsä luo, Schulz palkattiin taideoppilaitokseen töihin. Lisäksi hän sai myytyä sarjakuvia muun muassa The Saturday Evening Postille. Tästä alkoi pitkä ura, jolla ensimmäinen Tenavat-sarjakuva julkaistiin vuonna 1950.
Kun Charles Schulz jäi eläkkeelle vuonna 1999, Tenavia oli julkaistu yli 2600 sanomalehdessä ympäri maailman ja Tenavat-kokoelmakirjoja oli käännetty yli 25 kielelle.
Kova työ ja taide
Miten voi olla mahdollista, että Tenavat vetoaa niin laajaan yleisöön, yli kulttuurirajojen?
– Schulz oli kiinnostunut elämän suurista kysymyksistä, joita jokainen ihminen miettii elämänsä aikana. Esimerkiksi kuka minä olen, mikä on elämän tarkoitus, miksi olen yksinäinen. Nämä kysymykset koskettavat kaikkia, riippumatta milloin ja missä elämme, Benjamin L. Clark kuvaa.
Juuri siksi Tenavat on suosittu lukijoiden keskuudessa kaikkialla ja tulee myös olemaan suosittu, sillä perustavaa laatua olevat kysymykset eivät katoa minnekään.
Clark muistuttaa myös, että tärkeiden kysymysten lisäksi Tenavat ovat täynnä huumoria, hauskoja piirroksia, joista niin monet nauttivat.
Schulz ajoi takaa unelmaansa, työskenteli ankarasti ja saavutti paljon enemmän kuin oli itse osannut kuvitella. Hänellä oli uskomaton työetiikka: Schulz teki lähes 18 000 päiväkohtaista sarjakuvaa pelkästään Tenavista, puhumattakaan kirjoista, animaatioista ja lisenssituotteista.
– Vaikka Charles Schulz oli äärimmäisen menestynyt, hän kävi töissä joka päivä ja teki sitä, mitä rakasti.
Pohdimme myös taiteen merkitystä ylipäänsä yhteiskunnassa.
– Minulla ei ole siihen yksiselitteistä vastausta. Olen miettinyt pitkään, miten taiteen voisi määritellä, enkä vielä ole löytänyt varmaa vastausta. Joka tapauksessa ajattelen, että taide sanoo jotain syntymisensä prosessissa. Se on iso kysymys, josta voisimme keskustella pitkään.
Ehkä voimme jatkaa miettimistä kukin itseksemme, vaikkapa Tenavien äärellä.
Millaisia terveisiä lähettäisit suomalaisille lukijoille?
– Kiitos siitä, että olette lukeneet Tenavia vuodesta 1956 alkaen. Olette tervetulleita museoomme ja seuraamaan toimintaamme somessa, jossa jaamme muun muassa tietoa Tenavien historiasta ja kerromme näyttelyistämme.
Tenavien luoja: Charles M. Schulz
*syntyi Minnesotassa marraskuussa 1922, kuoli 77-vuotiaana Santa Rosassa helmikuussa 2000
*Carl ja Dena Schulzin ainoa lapsi
*kasvoi suuren laman aikana, jolloin Schulzin mukaan ”suurimmat huvit olivat lauantain elokuvat, radio-ohjelmat ja sarjakuvat”
*lapsuuden kotiin tuli Minneapolis-St.Paulin kaikki neljä sanomalehteä, koska myös isä Carl piti sarjakuvista
*vain yksi urahaave: ryhtyä sarjakuvapiirtäjäksi
*värvättiin armeijaan 20-vuotiaana; armeijakokemukset heijastuivat myös piirtämiseen
*teki lähes 18 000 Tenava-sarjakuvaa lehtiin, lisäksi laaja muu tuotanto
*ensimmäinen Tenavat-sarjakuva ilmestyi Suomessa vuonna 1956 nimellä Pirkko ja Pekka.
*tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Charles M. Schulzin syntymästä
***
Eeva Vänskä on pitkän linjan toimittaja, jonka yksi keskeisiä kiinnostuksen kohteita on Yhdysvallat. Vänskän suosikkiosavaltioita ovat Arizona, Colorado ja Montana, joiden villi luonto ja Kalliovuoret jaksavat kiehtoa vuodesta toiseen.