Tuoreimmasta Suomen-reissustamme on kulunut jo puoli vuotta ja suklaavarastoni ovat huvenneet hälyttävälle tasolle. Tämän innoittamana listaan ruokia ja ruokatuotteita, joita kaipaan Suomesta täällä Wisconsinissa ollessa ja asuessa. Täällä asuttuja vuosia on ehtinyt kertyä jo seitsemän, ja tämän myötä tietyt suomalaiset ruokatuotteet ovat nousseet selviksi ykkösiksi ikävä-listalla.
Herkut
Karkit! Suklaa! Salmiakki ja lakritsi! Amppari-mehujäät! Tarvitseeko sanoa enempää? Vuosien varrella olen löytänyt muutamia hyviä hedelmäkarkkeja (Sour Patch Kids on oma lemppari), mutta mikään ei yllä samalle tasolle esimerkiksi Ässä Mixin tai Panttereiden kanssa. Tuntuu, että täällä kaikki on joko liian keinotekoisen makeaa (esimerkiksi Skittles) tai maistuu muovilta (esimerkiksi Twizzlers).
Suklaa on iso kaipuun kohde. Kovin monelle on enää tuskin epäselvää, kuinka pahaa Hershey's-suklaa oikeasti on. Parhaat täältä saatavat suklaat onkin keskieurooppalaista tuotantoa, esimerkiksi Milka ja Lindt.
Muutama poikkeus toki löytyy, ja esimerkiksi paikallinen Seroogy's Chocolates yltää makuelämyksenä Maraboun maitosuklaan tasolle. Toki "paikallinen" tarkoittaa 30 minuutin ajomatkan päässä sijaitsevaa puotia, mutta suklaa on niin hyvää, että se on ajomatkan arvoista. Fazerin korviketta ei tosin taida olla olemassa. Pandan lakua sentään myydään yhdessä paikallisista ruokakaupoista, huvittavasti "organic"-käytävällä.
Karjalanpiirakat
Tämähän on sanomattakin selvää! Karjalanpiirakat ovat olleet aina sellainen arkiherkku, että niiden perään tulee haikailtu vähän väliä. Täällä Appletonin seudulla on jokunen suomalainen, joiden kanssa olen välillä joulun alla päässyt tekemään karjalanpiirakoita, mutta työläisyytensä takia en ole uskaltautunut itse yksin kokeilemaan. Näinpä suurin osa vuodesta meneekin karjalanpiirakoista haaveilemiseen.
Jouluherkut
Glögi, joulupuuro ja tähtitortut. Glögiä on löytynyt paikallisesta World Marketista joulun aikaan joka vuosi tähän mennessä, mutta oma jännitysnäytelmänsä sen hyllyltä löytäminen kyllä joka kerta on.
Joulupuuroon sopivan riisin vinkkasi tuttu meidän paikallisessa suomalaisten Facebook-ryhmässä, joten sitäkin rohkaistuin tekemään viime vuonna. Ensikertalaisena en edes polttanut maitoa pohjaan, ja puurosta tulikin oikein maukasta. Mies ja lapsi ei-niin-kohteliaasti kieltäytyivät puurosta, joten jäipähän sitä vielä vähän enemmän itselle.
Tähtitortuistakin saa melkein oikeanmakuisia, kun toinen tuttu paikansi paistonkestävän luumuhillon kaupasta.
Ruis- ja kauraleivät
Oikeaan ruisleipään en ole täällä törmännyt, vaikka saaristolaisleivän tyylistä leipää on myytävänä muutamassa kaupassa. Se ei koskaan kuitenkaan ole ollut itselleni mieleistä. Reissumiestä tuli viime kesän matkalta tuotua yksi pussi, samoin Fazerin kaurapuikulaa. Ripaus kodin tunnelmaa säilyi näin syksyn puoleenväliin, vaikkakin vähän kuivettuneena.
Pullat
Vaikka Yhdysvallat on makeiden herkkujen luvattu maa, ei ole korvapuustin ja voisilmäpullan voittanutta! Täältä saa korvapuustin makumaailmaan sopivia cinnamon rollseja, mutta eiväthän ne tietenkään aja samaa asiaa.
Pullia olen uskaltautunut vuosien varrella muutaman kerran leipomaan, mutta tekniikassa on vielä hiomista. Välillä hiiva on kuollut, välillä valmiit pullat ovat olleet kuivaa pahvia. Toki omat leipomukset kelpaavat pahimpaan pullanhimoon. Kokemuksen autenttisuuden on kruunannut se, että olen onnistunut löytämään jopa raesokeria. Kavereille tarjotessani korvapuusteja ensimmäistä kertaa, he epäilivät, että sokerin sijaan päällä olisi ollut isoja pretzeleihin käytettäviä suolakokkareita.
Maustetut ruokakermat
On kummallista, että täältä "America's dairyland"istä ja yhdestä maitotuotteiden isoimmista tuottaja-osavaltioista ei saa maustettuja ruokakermoja. Ei, vaikka markettien juusto- ja maitohyllyt ovat kilometrien mittaisia. Perusruokakermaa löytyy kyllä, mutta missä ovat juustoiset kermat ja pippurikermat. Kaipaan maustettujen ruokakermojen ruuanlaittoon tuomaa helppoutta. Onneksi peruskerman saa helposti maustettua, mutta silti. Kummallista!
Makaronilaatikosta ja letuista on tullut arjen koti-ikävän taltuttajia. Vuosien mittaan olen huomannut, että suurinta osaa ruuista voi itse tehdä suhteellisen vähällä vaivalla täällä myytävistä aineksista, kunhan vaan tietää, mistä lähteä mitäkin etsimään. Amazonista ja muista nettikaupoista saa nykyään onneksi myös kätevästi tilattua herkkuja - isoja postimaksuja vastaan tietenkin. Pahimman hädän iskiessä ei sekään kuitenkaan jää ongelmaksi.
***
Iida Berg asuu amerikkalaisen miehensä ja poikansa kanssa reilun 70 000 asukkaan Appletonissa Wisconsinissa, jonne hän muutti helmikuussa 2016. Iida on suurimmaksi osaksi äiti ja vaimo, mutta hän yrittää myös kovasti toteuttaa itseään näiden määritelmien ulkopuolella.