Up­p­sa­lan yli­o­pis­tos­sa pi­det­tiin tänä vuon­na 27. Nor­dic As­so­ci­a­ti­on for Ame­ri­can Stu­dies (NAAS) -kon­fe­rens­si, jon­ka tee­ma­na oli "Cri­ses and Turns: Con­ti­nui­ties and Dis­con­ti­nui­ties in Ame­ri­can Cul­tu­re".

Mo­net pi­tä­vät ny­ky­ai­kaam­me eri­lais­ten ym­pä­ris­tö-, de­mok­raat­tis­ten ja hu­ma­ni­taa­ris­ten krii­sien ajan­jak­so­na. Poh­jois-Ame­ri­kan kon­teks­tin tut­ki­mi­nen on yh­tä ajan­koh­tai­nen ja tär­keä kuin kos­kaan. Huo­li­mat­ta glo­baa­lis­sa po­li­tii­kas­sa ta­pah­tu­neis­ta muu­tok­sis­ta Yh­dys­val­tain 2016 pre­si­den­tin­vaa­lien jäl­keen, Ame­ri­kan kan­sain­vä­li­nen vai­ku­tus­val­ta jat­kuu sen so­ti­laal­li­sen ja ta­lou­del­li­sen sekä peh­me­än val­lan vai­ku­tuk­sen muo­dos­sa sekä glo­baa­lis­sa poh­joi­ses­sa et­tä ete­läs­sä.

Kon­fe­rens­sin pai­no­pis­te "Con­ti­nui­ties" ja "Dis­con­ti­nui­ties" mah­dol­lis­ti esi­tyk­siä ja kes­kus­te­lu­ja Ame­ri­kan vii­me­ai­kai­ses­ta ke­hi­tyk­ses­tä, mut­ta myös nii­den pai­kas­ta his­to­ri­al­li­ses­sa, kult­tuu­ri­ses­sa ja po­liit­ti­ses­sa kon­teks­tis­sa. Pi­dän eni­ten Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen tie­tee­na­las­sa sii­tä, et­tä se mah­dol­lis­taa ai­heen lä­hei­sen tar­kas­te­lun useis­ta eri nä­kö­kul­mis­ta. Sii­tä seu­raa tut­ki­muk­sen käy­tän­nön ar­von ko­ros­tu­mi­nen ja to­del­li­sen tuo­tok­sen ja­ka­mi­nen laa­jem­mal­le ylei­söl­le.

Esitykseni

Kon­fe­rens­sin toi­se­na päi­vä­nä pi­din esi­tyk­se­ni "The Way For­ward: The Push from De­co­lo­ni­za­ti­on to In­di­ge­ni­za­ti­on of Mu­seums". Kä­sit­te­lin sii­nä vii­me­ai­kai­sia mu­se­oi­hin vai­kut­ta­nei­ta ​​so­si­aa­li­sia liik­kei­tä, ku­ten De­co­lo­ni­ze This Place -ak­ti­vis­ti­lii­ket­tä, joka sai al­kun­sa New Yor­kis­ta ja le­vi­si kan­sain­vä­li­ses­ti vuon­na 2016. Nämä liik­keet ke­hot­ti­vat huo­mi­oi­maan vä­hem­mis­tö­ryh­mät, ku­ten al­ku­pe­räis­kan­sat, ja pri­o­ri­soi­maan hei­dän his­to­ri­an­sa ja nä­kö­kul­man­sa mu­se­ois­sa. Tä­män kri­tii­kin tie­dos­ta­mi­sen an­si­os­ta mo­net mu­se­ot ovat käyn­nis­tä­neet pro­ses­se­ja, joi­ta usein kut­su­taan "mu­se­on de­ko­lo­ni­saa­ti­ok­si".

De­ko­lo­ni­a­li­saa­tio pro­ses­si­na ei kui­ten­kaan voi toi­mia yk­sin ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si, kos­ka vii­me ai­koi­na sen mer­ki­tys­tä on käy­tet­ty pi­kem­min­kin siir­to­maa­pe­rin­tö­jen tun­nus­ta­mi­seen kuin nii­den pur­ka­mi­seen. De­ko­lo­ni­saa­ti­op­ro­ses­sit vaa­ti­vat mui­ta me­ne­tel­miä, ku­ten In­di­ge­ni­za­ti­on. "In­di­ge­ni­za­ti­on" tar­koit­taa pro­ses­sia, jos­sa ins­ti­tuu­tio saa­te­taan alu­een al­ku­pe­räis­kan­so­jen vai­ku­tuk­sen pii­riin. Tut­ki­muk­ses­sa­ni kä­sit­te­lin 12 mu­se­o­ta Ka­li­for­ni­as­sa, mu­kaan lu­kien al­ku­pe­räis­kan­so­jen yl­lä­pi­tä­mä Chu­mash In­di­an Mu­seum Thou­sand Oak­sis­sa.

Nämä 12 mu­se­o­ta, jois­sa kä­vin vuon­na 2022, si­jait­se­vat maa­kun­nis­sa, jois­sa on edel­leen ak­tii­vi­sia chu­mash-yh­tei­sö­jä. Niis­sä on esi­tyk­siä tai näyt­te­lyi­tä, jot­ka kes­kit­ty­vät ran­ni­kon ja si­sä­maan chu­mash-hei­mo­jen his­to­ri­aan. In­di­ge­ni­za­ti­on pro­ses­sin alai­sia ​​koh­tei­ta oli­vat mu­se­on hen­ki­lös­tö­ra­ken­ne, ko­ko­el­mien hoi­to, näyt­te­lyi­den hal­lin­ta ja mu­se­on ul­ko­a­lu­eet. Pää­tin esi­tyk­se­ni sii­hen, kuin­ka tut­ki­mu­sa­lu­ee­ni laa­je­nee tu­le­van San­ta Ynez Chu­mash Mu­seum and Cul­tu­ral Cen­ter-vie­rai­lun kaut­ta.  

Parasta antia

Kon­fe­rens­sin pa­ras­ta an­tia oli pa­nee­li­kes­kus­te­lu­jen, esi­tel­mien ja pää­lu­en­to­jen ai­hei­den kir­jo. Kol­men päi­vän kon­fe­rens­sis­sa oli 38 pa­nee­lia, jot­ka kä­sit­te­li­vät mo­ni­a­lai­sia ​​ai­hei­ta, mu­kaan lu­kien so­ta­tut­ki­muk­seen, kir­jal­li­suu­den dis­kurs­siin, ro­tu­po­li­tiik­kaan, kult­tuu­rien vä­li­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, elo­ku­va­tut­ki­muk­seen, ym­pä­ris­tö­dis­kurs­siin, his­to­ri­an­kir­joi­tuk­seen, us­kon­to­tut­ki­muk­seen ja Poh­jois­mai­siin uu­di­sa­suk­kai­siin liit­ty­viä tut­ki­muk­sia. 

Pää­lu­en­not oli­vat yh­tä mo­ni­puo­li­sia ai­he­pii­reil­tään. Pää­pu­hu­ja, toh­to­ri Im­re Sze­man, Ins­ti­tu­te for En­vi­ron­ment, Con­ser­va­ti­on and Sus­tai­na­bi­li­tyn joh­ta­ja, esit­te­li ar­tik­ke­lin­sa "The Fu­tu­re of the Sun". Tämä lu­en­to kä­sit­te­li sitä, mi­ten kan­sal­lis­val­ti­ot ja "phi­lanth­rop­re­neur" tai "phi­lanth­ro-ca­pi­ta­list", ku­ten Bill Ga­tes, tar­jo­a­vat kil­pai­le­via vi­si­oi­ta ym­pä­ris­tön ja uu­siu­tu­van ener­gi­an roo­lis­ta tu­le­vai­suu­des­sa.

Lu­en­nois­ta suo­sik­ke­ja­ni oli­vat Lin­na­eus-yli­o­pis­ton his­to­ri­an pro­fes­so­rin Gun­lög Fu­rin "Buil­ding a New Scan­di­na­via on In­di­ge­nous Land", Aal­bor­gin yli­o­pis­ton ame­rik­ka­lai­sen kir­jal­li­suu­den ja kult­tuu­rin apu­laisp­ro­fes­so­rin Ma­ri­an­ne Kon­gers­le­vin "A New Age of Fu­ries?" sekä Ou­lun yli­o­pis­ton kult­tuu­ri­ant­ro­po­lo­gi­an yli­o­pis­ton­leh­to­rin Sami La­ko­mä­en "Of Dan­cing and Ot­her Do­cu­ments: In­di­ge­nous Arc­hi­ves, Co­lo­ni­al Re­cords, and His­to­ries of Im­pe­ri­al War­fa­re in North Ame­ri­ca".

Fu­rin lu­en­to ker­toi yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti Min­ne­so­tan skan­di­naa­vis­ten uu­di­sa­suk­kai­den ko­ti­seu­tust­ra­te­gi­ois­ta ja kuin­ka se vai­kut­ti pai­kal­li­siin al­ku­pe­räis­kan­soi­hin. Kon­gers­le­vin lu­en­to kä­sit­te­li rai­voa fe­mi­nis­ti­sen ka­pi­nan te­hok­kaa­na vä­li­nee­nä vä­ril­lis­ten ru­noi­li­ja­nais­ten slam-ru­no­kir­jas­sa. La­ko­mä­ki käyt­ti lu­en­nos­saan Ohi­on laak­son siir­to­maa-ajan tal­len­tei­ta sekä siir­to­maa- et­tä Shaw­nee-läh­tei­tä poh­ti­ak­seen, kuin­ka al­ku­pe­räis­kan­so­jen ja siir­to­maa­lais­ten men­nei­syys muok­ka­si omaa ajat­te­lu­am­me Poh­jois-Ame­ri­kan his­to­ri­as­ta tä­nään.

Ar­vos­tan suu­res­ti, et­tä sain esiin­tyä kon­fe­rens­sis­sa SAM apu­ra­ha­sää­ti­ön ja FASA:n kon­fe­rens­si­a­pu­ra­han an­si­os­ta. Ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­ka­na toh­to­ri­o­pin­ton­sa aloit­ta­nee­na nuo­re­na tut­ki­ja­na ar­vos­tan myös mah­dol­li­suut­ta ver­kos­toi­tua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kan­sain­vä­lis­ten tut­ki­ja­ryh­mien kans­sa. Se tar­jo­si kol­mi­päi­väi­sen kon­fe­rens­sin ai­ka­na mah­dol­li­suu­den saa­da ar­vok­kai­ta neu­vo­ja, pa­lau­tet­ta ja kon­tak­te­ja, jot­ka suu­res­ti hel­pot­taa tut­ki­mus­ta­ni tu­le­vai­suu­des­sa.

***
SAM apu­ra­ha­sää­tiö ja The Fin­nish Ame­ri­can Stu­dies As­so­ci­a­ti­on (FASA) kan­nus­ta­vat ja tu­ke­vat suo­ma­lais­ten jat­ko-opis­ke­li­joi­den Yh­dys­val­to­jen tut­ki­muk­seen liit­ty­viä kon­fe­rens­si­o­sal­lis­tu­mi­sia Eu­roo­pas­sa ja Yh­dys­val­lois­sa.

Kon­fe­rens­si­a­pu­ra­ha on tar­koi­tet­tu kon­fe­rens­sin yleis­ku­lu­jen kat­ta­mi­seen, ku­ten osal­lis­tu­mis­mak­su, len­to- ja ma­joi­tus­ku­lut. Vuo­sit­tain ja­e­taan kol­me kon­fe­rens­si­a­pu­ra­haa, joi­den sum­ma vaih­te­lee 300-500 €.

Vuo­den 2023 kon­fe­rens­si­a­pu­ra­ha myön­net­tiin kol­mel­le hen­ki­löl­le: At­te Arf­f­ma­nil­le, Son­ja Sal­mi­nii­tyl­le ja Mai­ja Se­qu­ei­ral­le.