Bryce Canyon ja Zion National Park -kansal­lis­puistojen maisemat mykistävät vierailijan uskomattomilla maisemillaan. Utahin teitä ajellessa ja maisemia ihaillessa ei voinut kuin ihmetellä, miksi en ole käynyt täällä aiemmin.

Vie­rai­lim­me Uta­his­sa syys­kuus­sa, ja sa­mal­la sii­tä tuli 23. käy­mä­ni osa­val­tio Yh­dys­val­lois­sa. Suun­nit­te­lim­me alun pe­rin reis­sua Uta­hiin jo sa­man vuo­den huh­ti­kuus­sa, mut­ta sää­tie­to­jen tar­kis­ta­mi­sen jäl­keen se ei tun­tu­nut jär­ke­väl­tä lu­mi­sen ja jäi­sen sää­ti­lan­teen vuok­si. Syys­kuus­sa sää sen si­jaan oli ide­aa­li. Päi­vi­sin au­rin­gon läm­mit­tä­es­sä oli t-pai­ta­ke­li ja yöl­lä läm­pö­ti­lat las­ki­vat jopa nol­laan. Mu­kaan pa­ka­tuil­le pi­poil­le ja hans­koil­le tuli käyt­töä, kun suun­ta­sim­me ko­le­as­sa aa­mu­yös­sä kat­se­le­maan Bryce Ca­ny­o­nil­le au­rin­gon­nou­sua.

Auringonnousun tunnelmissa koleassa syyssäässä Bryce Canyonilla.

Auringonnousun tunnelmissa koleassa syyssäässä Bryce Canyonilla.

Ro­adt­rip­pien ys­tä­vä­nä mat­kam­me koh­ti Uta­hin osa­val­ti­on upei­ta kan­sal­lis­puis­to­ja al­koi Los An­ge­le­sis­ta, Ka­li­for­ni­as­ta. Los An­ge­le­sis­ta ajoim­me en­sik­si Ne­va­dan osa­val­ti­os­sa si­jait­se­vaan Las Ve­ga­siin. Ka­li­for­ni­as­ta Uta­hiin aja­es­sa tie poik­ke­aa muu­ten kaik­ki­aan nel­jäs­sä eri osa­val­ti­os­sa, sil­lä I-15-tie kul­kee het­ki­sen ai­kaa myös Ari­zo­nan osa­val­ti­os­sa.

Saa­vut­tu­am­me Bryce Ca­ny­o­nin kan­sal­lis­puis­ton si­sään­käyn­nil­le suun­ta­sim­me suo­raan Vi­si­tor Cen­te­riin ky­se­le­mään tuo­reim­pia vink­ke­jä ja ha­ke­maan il­mai­sen kar­tan. On­nek­sem­me syys­kuus­sa au­rin­ko las­kee noin seit­se­män ai­koi­hin, jo­ten en­nä­tim­me vie­lä en­sim­mäi­se­nä il­ta­na aja­maan au­tol­la Ins­pi­ra­ti­on Poin­til­le ihai­le­maan au­rin­gon­las­kua. Koh­ta­sim­me Bryce Ca­ny­o­nin en­sim­mäis­tä ker­taa au­rin­gon las­kies­sa, ja näky oli to­del­la­kin my­kis­tä­vän kau­nis.

Bryce Canyon -kansallispuiston suosituin patikointireitti tarjoaa huikeita maisemia

Uta­hin Bryce Ca­ny­o­nin -kan­sal­lis­puis­tos­sa riit­tää pal­jon näh­tä­vää. Jos si­nul­la on kui­ten­kin vain het­ki ai­kaa Bryce Ca­ny­o­nin kan­sal­lis­puis­tos­sa, suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti The Qu­een's/Na­va­jo Loop -pa­ti­koin­ti­reit­tiä. Tämä Bryce Ca­ny­o­nin suo­si­tuin pa­ti­koin­ti­reit­ti on it­se asi­as­sa yh­dis­tel­mä kah­des­ta eri rei­tis­tä; Na­ja­vo Loop Trai­lis­ta ja The Qu­een's Trai­lis­ta.

Täl­lä rei­til­lä pää­set nä­ke­mään suo­si­tun Na­va­jo Loo­pin koh­dan, mis­sä reit­ti kie­mur­te­lee haus­kas­ti ki­vi­paa­sien kes­kel­lä. Li­säk­si rei­tin alus­sa näet heti Bryce Ca­ny­o­nin yh­den maa­mer­kin, Tho­rin va­sa­ran, joka esiin­tyy myös kan­sal­lis­puis­ton 100-vuo­tis­lo­gos­sa. Tho­rin va­sa­ra on yk­si Bryce Ca­ny­o­nin tyy­pil­li­ses­tä ns. hoo­doo-ki­vi­muo­dos­tel­mas­ta.

Bryce Canyonin maamerkki, Thorin vasara, on yksi alueen tyypillisestä ns. hoodoo-kivimuodostelmasta.

Bryce Canyonin maamerkki, Thorin vasara, on yksi alueen tyypillisestä ns. hoodoo-kivimuodostelmasta.

Reit­ti on mel­ko help­po­kul­kui­nen, ja kä­ve­li­jä pär­jää nor­maa­leil­la lenk­ka­reil­la ke­sä­kau­del­la, mut­ta va­el­lus­ken­gät ovat po­lul­la pi­tä­väm­mät. Rei­tin var­rel­la kul­je­taan suu­rin osa suo­ran au­rin­gon va­lon al­la lu­kuun ot­ta­mat­ta het­kit­täi­siä var­jo­ja, jot­ka puut luo­vat. Reit­ti kan­nat­taa kui­ten­kin kul­kea päi­vä­sai­kaan, sil­lä en it­se ai­na­kaan ko­ki­si mie­lui­sak­si va­el­taa tuol­la enää pi­me­än tul­tua. Mat­kan lop­pu­suo­ran ajoit­ta­mi­nen au­rin­gon­las­kun sä­vyi­hin ei var­mas­ti ole lain­kaan huo­no idea.

Utahin ensimmäinen kansallispuisto Zion National Park

Zion Na­ti­o­nal Park -kan­sal­lis­puis­toon saa­pu­mi­nen it­ses­sään oli upea ko­ke­mus, ja mai­se­mat jo au­tos­ta kat­sot­tu­na. Zi­o­nin kan­sal­lis­puis­to on myös val­ta­van pal­jon suu­rem­pi kuin Bryce Ca­ny­on, ja se on myös maan kol­man­nek­si suo­si­tuin kan­sal­lis­puis­to, jo­ten puis­ton park­ki­pai­kat täyt­ty­vät usein jo aa­mul­la. Vaih­to­heh­toi­nen py­sä­köin­ti löy­tyy lä­hi­ky­läs­tä, jos­ta on shut­t­le-kul­je­tus puis­toon.

Saapuminen Zionin kansallispuistoon tarjoaa jo itsessään upeita ajomaisemia.

Saapuminen Zionin kansallispuistoon tarjoaa jo itsessään upeita ajomaisemia.

Me on­nis­tuim­me pie­nen et­si­mi­sen jäl­keen löy­tä­mään va­paan park­ki­pai­kan tien reu­nal­ta, jos­ta kä­ve­lim­me shut­t­le-bus­siin. Teim­me kui­ten­kin vir­heen sii­nä, et­tä olim­me va­ran­neet Zi­o­niin vain yh­den päi­vän ai­kaa tai oi­ke­as­taan vain puo­lik­kaan päi­vän. Tar­koi­tuk­se­na oli vie­lä ajaa va­loi­san ai­kaan ta­kai­sin Las Ve­ga­siin. Suo­sit­te­lin­kin läm­pi­mäs­ti va­raa­maan Zi­o­niin ai­na­kin pari päi­vää. Oli­sin it­se mie­luus­ti yö­py­nyt puis­tos­sa si­jait­se­vas­sa Zion Lod­ge -ho­tel­lis­sa – jos siel­tä suin­kin on­nis­tuu saa­maan ho­tel­li­huo­neen.

Zion National Parkin hurja patikointireitti, Angels Landing

Zi­o­nin kan­sal­lis­puis­ton yk­si suo­si­tuim­mis­ta pa­ti­koin­ti­rei­teis­tä on An­gels Lan­ding. Täl­le suo­si­tul­le rei­til­le tu­lee anoa lu­paa etu­kä­teen kan­sal­lis­puis­ton vi­ral­li­sil­ta net­ti­si­vuil­ta. Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä osa tä­män haas­ta­van pa­ti­koin­nin rei­tis­tä on niin vai­ke­a­kul­kuis­ta ja ka­pe­aa, et­tä jou­dut ete­ne­mään kal­li­on sei­nä­mää pit­kin ole­van ket­jun va­ras­sa. Ruuh­kan syn­ty­es­sä ti­lan­ne ket­jun kans­sa on vä­hin­tään­kin mie­len­kiin­toi­nen.

 Zionin kansallispuiston jylhiä maisemia Angels Landing –patikointireitin varrelta.

 Zionin kansallispuiston jylhiä maisemia Angels Landing –patikointireitin varrelta.

An­gels Lan­din­gin al­ku­rei­til­lä on to­del­la vä­hän var­joi­sia paik­ko­ja puo­len­päi­vän ai­kaan, jo­ten pu­keu­tu­mi­nen sään mu­kaan on vä­hin­tään suo­si­tel­ta­vaa. Nou­su rei­tin hui­pul­le on haas­ta­vaa, jo­ten va­el­ta­jan kan­nat­taa va­rau­tua tä­hän pi­tä­mäl­lä huol­ta nes­tey­tyk­ses­tä ja vä­li­pa­lois­ta. Scout Loo­kou­tin jäl­keen al­ka­va vi­ral­li­nen An­gels Lan­ding –osuus on rei­tin vaa­ral­li­sin osuus. Me ete­nim­me jon­kun mat­kaa ket­jun va­ras­sa reit­tiä ylös­päin, kun­nes pää­tim­me kään­tyä ta­kai­sin hie­man en­nen vii­meis­tä nou­sua. An­gels Lan­ding on ras­kas ja uu­vut­ta­va reit­ti, mut­ta se tar­joi­lee hui­mia ja hur­jia mai­se­mia ai­van kal­li­on kie­lek­keen reu­noil­la. Uu­vut­ta­van pa­ti­koin­nin jäl­keen oli­kin vir­kis­tä­vää upot­taa ja­lat laak­son poh­jal­la kul­ke­vaan vii­le­ään Vir­gin Ri­ver –jo­keen.


Vinkit kansal­lis­puistossa vierailuun:

1. Uta­hin osa­val­ti­os­sa on yh­teen­sä vii­si kan­sal­lis­puis­toa; Bryce Ca­ny­on Na­ti­o­nal Park, Zion Na­ti­o­nal Park, Arc­hes Na­ti­o­nal Park, Ca­ny­on­lands Na­ti­o­nal Park ja Ca­pi­tol Reef Na­ti­o­nal Park

2. Va­raa kan­sal­lis­puis­tos­sa vie­rai­luun vä­hin­tään 1–2 päi­vää per puis­to

3. Tar­kis­ta kan­sal­lis­puis­ton sää etu­kä­teen ja va­rau­du sään mu­kai­sil­la va­rus­teil­la

4. Aloi­ta tu­tus­tu­mi­nen puis­toon käy­mäl­lä vie­rai­li­ja­kes­kuk­ses­sa ja hae siel­tä il­mai­nen kart­ta

5. Kar­tan avul­la löy­dät lu­kui­sia eri pa­tin­koin­ti­reit­te­jä

6. Kan­sal­lis­puis­tos­sa voi liik­kua omal­la au­tol­la tai jät­tää au­ton park­kiin ja hyö­dyn­tää puis­ton shut­t­le-bus­sia

7. Ma­joi­tus­ta löy­tyy sekä kan­sal­lis­puis­tos­ta et­tä lä­hi­ky­lis­tä ai­na telt­ta­ma­joi­tuk­ses­ta ho­tel­lei­hin saak­ka

8. Ho­tel­leil­la on myös ra­vin­to­loi­ta, jois­sa voi vie­rail­la myös päi­vä­kä­vi­jä­nä.

9. Tee ma­joi­tus­va­rauk­set hy­vis­sä ajoin

10. Bryce Ca­ny­o­nin kylä on ai­ka pie­ni, mut­ta siel­tä löy­tyy pe­ru­se­lin­tar­vi­ke­kaup­pa, lah­ja­ta­va­ra­kaup­po­ja, ho­tel­le­ja, huol­to­a­se­ma ja ra­vin­to­loi­ta. Zi­o­nin puis­ton lä­hei­syy­des­sä on viih­tyi­sä kylä mo­ni­puo­li­si­ne pal­ve­lui­neen.

***

Kir­joit­ta­ja on in­to­hi­moi­nen Ame­ri­kan mat­kaa­ja ja SAM:n jä­sen. San­na on lo­mail­lut Ame­ri­kas­sa yli 25 ker­taa ja kir­joit­taa reis­suis­taan myös Se­ven Seas -blo­giin­sa ja so­me­ka­na­viin­sa. (www.se­ven­se­as.fi ja Ins­tag­ram @san­na­se­ven­se­as).